Olen ollut Alex-fani niin kauan kuin muistan. Alex on siis tähän mennessä kuuluisin puhuva papukaija, joka on avannnut monia ovia lintujen mieleen.
Se syntyi vuonna 1976, ja seuraavana vuonna tohtori Irene Pepperberg osti sen mukaan tutkimukseensa täysin sattumanvaraisena eläinkauppalintuna. Alexin sanavarasto ei välttämättä ollut se kaikkein laajin, mutta se ymmärsi hyvin paljon puhumaansa. Se osasi värejä, muotoja, materiaaleja, esineitä, numeroita ja osasi vastata kysymyksiin, kuten "Kumman värinen isompi?" kahdesta esineestä kysyttäessä tai "Montako mustaa kiveä?" tarjottimella, jossa oli myös muita mustia esineitä. Se todella ymmärsi puhumansa, ja ennen kuolemaansa vuonna 2007 se oli käsittänyt nollan konseptin, ja oli parhaillaan opettelemassa lukemaan kirjaimia.
Lähteiden mukaan Alexia opetettiin yliopiston tutkimustiloissa jopa 8 tuntia päivittäin. Kuvista ja videoista näkee olojen yksinkertaisuuden: Alexilla ei ollut nykykriteerien mukaan kovin iso häkki tai paljon leluja. Toki on otettava huomioon, että lintuharrastus on tullut eteenpäin huimia harppauksia viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä Alexin elinolosuhteet välttämättä eroa huomattavasti muusta lintukulttuurista aikana, jolloin tutkimukset aloitettiin.
Mielestäni on kuitenkin surullista, kuinka Alexia kohdeltiin. Se alkoi myöhemmin nyppimään höyheniään, joka on papukaijoilla yleensä merkki turhautumisesta tai stressistä. Myöskin muut hankkeeseen otetut papukaijat, kuten Griffin, jonka parissa tutkimus jatkuu edelleen, ovat runnoneet höyhenpukuaan. Alex ei ole siis yksittäinen nero, vaan samanlaisia tuloksia on saatu myös muilla harmaapapukaijoilla.
Alexin kanssa käytettiin videoista ja teksteistä päätellen ajoittain myös tungettelevia koulutustapoja. Negatiivinen vahviste on asia, jossa jokin eläimen negatiiviseksi kokema asia poistuu, jos se tekee oikein, esimerkiksi kun hevosta käännetään suitsista, ja se kääntyy, sen suussa tuntuva epämiellyttävä paine hellittää. Alexilla tämä kävi ilmi siinä, että siltä kysyttiin kysymyksiä tilanteessa, jossa se ei vaikuttanyt järin tyytyväiseltä, mutta sitä painostettiin, kunnes se vastasi oikein. Alexkin tämän tiesi: oikein vastaamalla tilanne helpottaa. Samoin Alex, joka oli lentokyvytön, hoki lausetta "Wanna go back!" (=haluan takaisin), kun se otettiin pois häkkinsä luota, vaikka se ei olisi halunnut. Videoista päätellen se myös välillä tuntui heittävän sekaan kontekstista irtonaisia lauseita, kuten "Haluan suihkun!" kesken koulutussession, ehkä vain keskeyttääkseen sen.
En ole varma, johtuvatko näiden lintujen suunnattomat saavutukset siitä, että niillä ei todella ollut muuta tekemistä kuin olla koulutuksen alaisena kuulemma sen 8 tuntia päivässä (joka jättää vain 4 tuntia muuta aikaa vuorokauteen, jos oletetaan että linnuille tarjottiin 12 tunnin yöunet, kuten nykyään ohjeistetaan). Vai jäikö linnuilla saavuttamatta niiden todellinen potentiaali juuri sen vuoksi, että niitä painostettiin liikaa?
Helena Telkänranta käsittelee myös Alexia kirjassaan Ihminen ja eläin - Mikä meitä yhdistää? (2016) Olin yllättynyt hänen kommenteistaan Alexin koulutusta koskien ja kuinka hän vertasi sitä kotona pidettäviin lemmikkilintuihin, sekä viidakossa villinä eläviin lajitovereihin.
"Harmaapapukaija pystyy oppimaan sanojen merkityksiä ja käyttämään sanavarastoaan mielekkäästi. Onnistunut opettaminen kuitenkin edellyttää virikkeellisempää ympäristöä, enemmän seuraa ja tarkemmin suunniteltuja opetusmenetelmiä kuin mitä häkkilinnuilla yleensä on." ja harmaapapukaijojen koulutusta koskien: "Tutkimuksissa oppimistulokset ovat riippuneet ennen kaikkea opetusmenetelmästä." "Koeoloissa aidon puheen alkeita oppineiden papukaijojen yksi onnistumisen salaisuus on todennäköisesti myös se, että niillä on asialle omistautuneita ihmisiä kokopäiväisenä seuranaan vuosien ajan. Lisäksi niiden elinympäristö on tarkoituksella suunniteltu älyllisesti virikkeelliseksi, vaikkakin ihmisten sisustamat huoneet jäävät monipuolisuudessa väistämättä jälkeen aidosta viidakosta."
Toki omat mielikuvani, jotka ovat syntyneet lukuisista Alexia koskevista videoista, voivat olla täysin väärät. Ehkä oikeasti linnuilla on ollut todellakin virikkeellinen elinympäristö, eikä niitä ole todellisissa koulutustilanteissa pakotettu esiintymään, jos ne eivät halunneet. Ehkäpä kameraryhmä halusi kuvata lintuja muualla kuin leluviidakossa, ja vieraat ihmiset saivat esiintyät linnut niin jäihin, että niitä on pitänyt hieman painostaa. Olisi kiva tietää, millaiset olivat lintujen todelliset elinolosuhteet, ja kuinka niitä todellisuudessa koulutettiin, ja kuinka paljon.
Olisi toki erittäin mielenkiintoista koettaa, millaisia tuloksia voisi itse saada aikaan papukaijojen kanssa, jos koulutuksen pohjaisi kaikilta osin nykyaikaiseen tietoon: linnulla olisi paljon sille sopivia virikkeitä, paljon tilaa, ja jokainen koulututilanne olisi vapaaehtoinen, josta lintu voi halutessaan poistua koska tahansa. Itseasiassa Telkänranta mainitsee samaisessa kirjassaan simpanssien älykkyystutkimuksista, joissa juurikin vapaaehtoisesti oppivat simpanssit suoriutuvat paljon paremmin kuin ne, jotka pakotettiin oppimistilanteisiin.
Lisätietoa:
Alexin wikipediasivu
Video: Alex the Smart Parrot - Talking bird distinguishes colors, shapes, sizes, numbers
Se syntyi vuonna 1976, ja seuraavana vuonna tohtori Irene Pepperberg osti sen mukaan tutkimukseensa täysin sattumanvaraisena eläinkauppalintuna. Alexin sanavarasto ei välttämättä ollut se kaikkein laajin, mutta se ymmärsi hyvin paljon puhumaansa. Se osasi värejä, muotoja, materiaaleja, esineitä, numeroita ja osasi vastata kysymyksiin, kuten "Kumman värinen isompi?" kahdesta esineestä kysyttäessä tai "Montako mustaa kiveä?" tarjottimella, jossa oli myös muita mustia esineitä. Se todella ymmärsi puhumansa, ja ennen kuolemaansa vuonna 2007 se oli käsittänyt nollan konseptin, ja oli parhaillaan opettelemassa lukemaan kirjaimia.
Lähteiden mukaan Alexia opetettiin yliopiston tutkimustiloissa jopa 8 tuntia päivittäin. Kuvista ja videoista näkee olojen yksinkertaisuuden: Alexilla ei ollut nykykriteerien mukaan kovin iso häkki tai paljon leluja. Toki on otettava huomioon, että lintuharrastus on tullut eteenpäin huimia harppauksia viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä Alexin elinolosuhteet välttämättä eroa huomattavasti muusta lintukulttuurista aikana, jolloin tutkimukset aloitettiin.
Mielestäni on kuitenkin surullista, kuinka Alexia kohdeltiin. Se alkoi myöhemmin nyppimään höyheniään, joka on papukaijoilla yleensä merkki turhautumisesta tai stressistä. Myöskin muut hankkeeseen otetut papukaijat, kuten Griffin, jonka parissa tutkimus jatkuu edelleen, ovat runnoneet höyhenpukuaan. Alex ei ole siis yksittäinen nero, vaan samanlaisia tuloksia on saatu myös muilla harmaapapukaijoilla.
Alexin kanssa käytettiin videoista ja teksteistä päätellen ajoittain myös tungettelevia koulutustapoja. Negatiivinen vahviste on asia, jossa jokin eläimen negatiiviseksi kokema asia poistuu, jos se tekee oikein, esimerkiksi kun hevosta käännetään suitsista, ja se kääntyy, sen suussa tuntuva epämiellyttävä paine hellittää. Alexilla tämä kävi ilmi siinä, että siltä kysyttiin kysymyksiä tilanteessa, jossa se ei vaikuttanyt järin tyytyväiseltä, mutta sitä painostettiin, kunnes se vastasi oikein. Alexkin tämän tiesi: oikein vastaamalla tilanne helpottaa. Samoin Alex, joka oli lentokyvytön, hoki lausetta "Wanna go back!" (=haluan takaisin), kun se otettiin pois häkkinsä luota, vaikka se ei olisi halunnut. Videoista päätellen se myös välillä tuntui heittävän sekaan kontekstista irtonaisia lauseita, kuten "Haluan suihkun!" kesken koulutussession, ehkä vain keskeyttääkseen sen.
En ole varma, johtuvatko näiden lintujen suunnattomat saavutukset siitä, että niillä ei todella ollut muuta tekemistä kuin olla koulutuksen alaisena kuulemma sen 8 tuntia päivässä (joka jättää vain 4 tuntia muuta aikaa vuorokauteen, jos oletetaan että linnuille tarjottiin 12 tunnin yöunet, kuten nykyään ohjeistetaan). Vai jäikö linnuilla saavuttamatta niiden todellinen potentiaali juuri sen vuoksi, että niitä painostettiin liikaa?
Helena Telkänranta käsittelee myös Alexia kirjassaan Ihminen ja eläin - Mikä meitä yhdistää? (2016) Olin yllättynyt hänen kommenteistaan Alexin koulutusta koskien ja kuinka hän vertasi sitä kotona pidettäviin lemmikkilintuihin, sekä viidakossa villinä eläviin lajitovereihin.
"Harmaapapukaija pystyy oppimaan sanojen merkityksiä ja käyttämään sanavarastoaan mielekkäästi. Onnistunut opettaminen kuitenkin edellyttää virikkeellisempää ympäristöä, enemmän seuraa ja tarkemmin suunniteltuja opetusmenetelmiä kuin mitä häkkilinnuilla yleensä on." ja harmaapapukaijojen koulutusta koskien: "Tutkimuksissa oppimistulokset ovat riippuneet ennen kaikkea opetusmenetelmästä." "Koeoloissa aidon puheen alkeita oppineiden papukaijojen yksi onnistumisen salaisuus on todennäköisesti myös se, että niillä on asialle omistautuneita ihmisiä kokopäiväisenä seuranaan vuosien ajan. Lisäksi niiden elinympäristö on tarkoituksella suunniteltu älyllisesti virikkeelliseksi, vaikkakin ihmisten sisustamat huoneet jäävät monipuolisuudessa väistämättä jälkeen aidosta viidakosta."
Toki omat mielikuvani, jotka ovat syntyneet lukuisista Alexia koskevista videoista, voivat olla täysin väärät. Ehkä oikeasti linnuilla on ollut todellakin virikkeellinen elinympäristö, eikä niitä ole todellisissa koulutustilanteissa pakotettu esiintymään, jos ne eivät halunneet. Ehkäpä kameraryhmä halusi kuvata lintuja muualla kuin leluviidakossa, ja vieraat ihmiset saivat esiintyät linnut niin jäihin, että niitä on pitänyt hieman painostaa. Olisi kiva tietää, millaiset olivat lintujen todelliset elinolosuhteet, ja kuinka niitä todellisuudessa koulutettiin, ja kuinka paljon.
Olisi toki erittäin mielenkiintoista koettaa, millaisia tuloksia voisi itse saada aikaan papukaijojen kanssa, jos koulutuksen pohjaisi kaikilta osin nykyaikaiseen tietoon: linnulla olisi paljon sille sopivia virikkeitä, paljon tilaa, ja jokainen koulututilanne olisi vapaaehtoinen, josta lintu voi halutessaan poistua koska tahansa. Itseasiassa Telkänranta mainitsee samaisessa kirjassaan simpanssien älykkyystutkimuksista, joissa juurikin vapaaehtoisesti oppivat simpanssit suoriutuvat paljon paremmin kuin ne, jotka pakotettiin oppimistilanteisiin.
 |
| Harmaapapukaija, kuvituskuva |
Lisätietoa:
Alexin wikipediasivu
Video: Alex the Smart Parrot - Talking bird distinguishes colors, shapes, sizes, numbers
Kommentit
Lähetä kommentti