Virikkeet: kirsikkana kakun päällä?

Eräässä koulutusaiheisessa podcastissa (Animal Training Academy) puhuttiin virikkeellistämisen tärkeydestä vankeudessa elävien eläinten kanssa (valitettavasti en enää muista mikä jakso oli kyseessä). Podcast käsitteli lähinnä eläintarhaeläimiä, mutta mielestäni sen voi yleistää myös lemmikeihin.

Tärkeän pointin kertoi vieras, joka vertasi eläinten kokonaisvaltaista hoitamista kakkuun. Virikkeellistäminen ei ole vain kirsikkana kakun päällä, vaan se on yksi tärkeistä aineksista, joista koko kakku rakentuu. Siinä missä on ruokinta, hygienia ja elinympäristön sopivaksi luominen lajityypilliset tarpeet huomioiden on osa eläimen hoitoa myös sopiva virikkeellistäminen. Ilman sitä eläintä hoidetaan ja pidetään kuin tehtäisi kakku ilman yhtä kriittistä ainesosaa. (Ehkä mainittava, että tämä koskee lähinnä nisäkkäitä ja lintuja.)


Onneksi monella lemmikillä virikkeellistäminen on helppo ottaa rutiiniksi muiden hoitotoimenpiteiden oheen. Sen sijaan, että ruokkisi kupista, voi ruokintaa harrastaa muilla keinoilla. Koirilla lenkitys on osa perushoitoa, mutta pelkän liikuntalenkin sijaan virikkeellistämistä saa mukaan, kun antaa koiran antautua hajujen maailmaan. Papukaijoilla onneksi laskisin itse lelujen tarjoamisen normaaliin hoitoon, jolloin linnut viihtyvät lelujen parissa, jos ne on valittu laji ja yksilö huomioiden. 

Aiemmin läimet nähtiin pelkästään vaistojen varassa toimivina koneina. Nykyään ymmärrämme, että eläimet ovat ajattelevia ja tuntevia olentoja. On siis tärkeää, että niillä on mahdollisuus "elämän kakkuun" niin kokonaisena kuin sen vankeudessa voimme tarjota.


Kommentit