Hybridien CITES-status

Lähes kaikki lemmikkinä pidettävät papukaijat kuuluvat johonkin CITES-liitteeseen. Poikkeuksia on vain neljä papukaijalajia: undulaatti, neitokakadu, ruusukaijanen ja kauluskaija. Kaikilla muilla papukaijalajeilla on oltava kaupankäynnin, pesittämisen ja kaupallisen näytteilläpidon tapauksessa alkuperätodistus tai muut asiakirjat, joissa käyvät ilmi alkuperätodistuksessa vaadittavat tiedot. 

Ulkonäön perusteella todennäköisesti catalina-ara, eli sinikelta-aran ja puna-aran hybridi.

Läheistä sukua olevat papukaijalajit voivat hybridisoitua keskenään. Yleisimpiä hybridejä ovat rakkauspapukaijahybridit ja arahybridit, mutta linnut voivat rikkoa hybridisaation rajoja yllättävänkin kaukaa. 

Hybridi perii sen CITES-statuksen, joka on tiukempi. Tiukkusjärjestys löyhimmästä tiukimpaan on: ei-CITES, II ja I. Jos vanhempien lajien CITES-luokitus on sama, hybridijälkeläinen perii sen.

Esimerkki kaijasista:

Ruusukaijasen CITES-luokitus on vähemmistössä lemmikkilintumaailmassa, sillä ruusukaijanen ei kuulu CITES-säätelyn pariin. Kaikki loput kaijaset taas kuuluvat CITES-säätelyn piiriin. Esimerkiksi viktoriankaijanen ja naamiokaijanen kuuluvat CITES II/B-liitteeseen. Jos lajit risteytyvät, jälkeläiselle eli hybridille periytyy tiukempi CITES-luokka eli II/B. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos ruusukaijanen risteytyy jonkun toisen lajin edustajan kanssa, on hybridijälkeläisen CITES-luokka CITES II/B. 

Puhdaslajinen ruusukaijanen (vas.) ja ruusukaijasen ja naamiokaijasen hybridi (oik.). Ruusukaijashybridit ovat käytännössä aina steriilejä, eivätkä jatka sukua, toisin kuin naamiokaijasen ja viktoriankaijasen hybridit.

Esimerkit aroista:

Puna-aran (CITES I/A) ja sinikelta-aran (CITES II/B) hybridin CITES-luokka on I/A. Tämän hybridin kansankielinen nimi on catalina-ara.

Vihersiipiaran (CITES II/B) ja sinikelta-aran (CITES II/B) hybridin CITES-luokka on II/B. Tämän hybridin kansankielinen nimi on harlekiiniara.

Jos myös vanhemmat tai toinen vanhemmista on hybridi, periytyy poikasille yhä korkeamman luokan CITES-luokka neljässä sukupolvessa, asiaa tarkennettu alla.

Hybridien sukupolvet

CITES:n tiedonanto hybridien CITES-statuksen periytymisestä on seuraava:

a) Hybridieläimet, joiden lähisuvussa (neljä sukupolvea) on lajeja liitteistä I tai II, kuuluvat CITES-sopimuksen määräysten piiriin kuin ne olisivat täysin listattuja lajeja.

b) Jos hybridin lähisuvussa on vähintään yksi liitteen I laji, niitä kohdellaan liitteen I lajin tavoin.

c) Jos lähisuvussa on vain liitteen II lajeja, niitä kohdellaan liitteen II lajien mukaisesti.

d) "Lähisuku" tarkoittaa yleensä neljää sukupolvea.

Käytännössä lemmikkimaailmassa en nyt keksi, milloin tämä tulisi käytäntöön, etenkään Suomen kokoisessa maassa, jossa tavoitteellinen kasvatustoiminta on liki olematonta.

Kaijasista ruusukaijasen (ei-CITES) ja muun kaijasen hybridi on käytännössä aina steriili, eikä voi jatkaa sukua. Tämän takia kaijashybridit kuuluvat aina CITES:n pariin, vaikka hybridejä teetettäisi useammassa sukupolvessa, koska useamman sukupolven kaijashybrideissä itse puhdaslajiset vanhemmat kuuluvat aina CITES-säätelyn piiriin. Kaijaset ovat yleisimpiä hybridipapukaijoja, ja niitä pesitetään ristiin rastiin tietämättömien omistajien toimesta. Ruusukaijasen riittävä sukulaisuusero muihin riittää kuitenkin takaamaan sen, että hybridien CITES-aseman periytymiseen kaijaset ovat huono esimerkki.

Arahybridi, joka ulkonäkönsä puolesta voisi olla keltavoittoinen camelot-ara eli toisen sukupolven hybridi (catalina x puna-ara).

Aroilla puna-ara (I/A) on haluttu laji hybridien tuotossa, joten monesti arahybridien CITES-status ei pääse heikkenemään. Esimerkiksi kauniina ja monimuotoisen värisenä pidetty camelot-ara on catalina-aran ja puna-aran risteymä, jolloin siinä on geneettisesti 75% puna-araa.

Arahybridejä, joissa on ulkonäön
perusteella runsaasti (esim. 75%)
sinikelta-aran verta. 

Epätodennäköinen esimerkki: Catalina-arahybridiä (perinyt CITES I/A -luokituksen puna-ara-vanhemmaltaan) ja sinikelta-araa (CITES II/B) risteytetään takaisin sinikelta-araan uudelleen ja uudelleen seuraavan neljän sukupolven ajan. Viidennen sukupolven linnut alkuperäisen puna-aran (I/A) jälkeen saavat CITES-luokituksekseen II/B, mutta sitä ennen tämän linjan hybridit ovat luokitukseltaan I/A.

Esimerkki eri suvusta: Kauluskaija (ei-CITES) ja isokauluskaija (CITES II/B) saavat poikasia. Poikaset perivät isokauluskaija-vanhemmaltaan CITES II/B -luokituksen. Näitä poikasia risteytetään takaisin kauluskaijan uudelleen ja uudelleen neljän sukupolven ajan. Viidennen sukupolven linnut alkuperäisen isokauluskaijan (II/B) jälkeen putoavat pois CITES-luokituksesta, mutta sitä ennen tämän linjan hybridit ovat luokitukseltaan II/B. 

Käytännössä papukaijamaailmassa Suomessa hybridien status periytyy kuitenkin aina sillä normaalilla tavalla: korkeamman mukaan. Tämä oli kuitenkin kiinnostava asia, joka on otettu huomioon!