Ihminen näkee kolme väriä: vihreän, sinisen ja punaisen. Ne eivät ole taideopilliset päävärit, vaan värit joita ihmisen tappisolut aistivat. Esimerkiksi koirilla tappit aistivat vain kahta väriä, jonka vuoksi koiran värinäkö on huonompi, eikä se erota toisistaan punaista ja vihreää. Linnut sen sijaan näkevät enemmän: niillä maailmassa on neljäskin väri, joka on ihmisen näkökyvyn ulottumattomissa: ultravioletti. Se ei ole vain yksi väri lisää, vaan kokonainen maailma lisää värejä, samoin kuin me ihmisetkin noilla kolmella värillä koemme kaikki ne värit mitä maailmaamme mahtuu, ultravioletti yhdistettynä meidän näkemiimme väreihin tuo linnuille lähes loputtoman värien kirjon nähtäväkseen.
Ihmisen voi olla hankala kuvitella, kuinka lintu näkee maailman. Netissä kiertävät kuvat, joissa lintuja on valaistu UV-valolla auttavat meitä ymmärtämään kaksi osaa: meidän näkemämme kolmivärisen version, ja erikseen näkemämme UV-version. Tähän auttaa myös UV-kamera. Meillä ei kuitenkaan ole mitään käsitystä siitä, miltä nuo kaksi maailmaa näyttävät yhdessä. Voimme tehdä vain valokuvia, joissa on yhdistettynä kolmivärinäkö ja UV:n alla kuvattu kuva, mutta todellisuudessa emme voi kuvitella, miltä neljäs väri edes näyttää.
Monilla lemmikkilintulajeillakin värikirjo on kattavampi mitä omiin silmiimme kantautuu. Esimerkiksi undulaatin keltaiset kasvot hehkuvat UV:n loisteessa, myös kokokeltaisilla undulaateilla. Sen sijaan sinisen, valkokasvoisen undulaatin maski ei hehku. Erään kasvattajan mukaan tämä voikin lisätä sinisen undulaatin haastetta löytää kumppani, jos tila on oikein valaistu. Elävätkö ilman lintuvaloa sisällä elävät lemmikkiundulaatit siis latteassa maailmassa, jossa vastakkaisen sukupuolen viehättävin piirre, hehkuva maski, puuttuu kokonaan?
Ihmisen voi olla hankala kuvitella, kuinka lintu näkee maailman. Netissä kiertävät kuvat, joissa lintuja on valaistu UV-valolla auttavat meitä ymmärtämään kaksi osaa: meidän näkemämme kolmivärisen version, ja erikseen näkemämme UV-version. Tähän auttaa myös UV-kamera. Meillä ei kuitenkaan ole mitään käsitystä siitä, miltä nuo kaksi maailmaa näyttävät yhdessä. Voimme tehdä vain valokuvia, joissa on yhdistettynä kolmivärinäkö ja UV:n alla kuvattu kuva, mutta todellisuudessa emme voi kuvitella, miltä neljäs väri edes näyttää.
Monilla lemmikkilintulajeillakin värikirjo on kattavampi mitä omiin silmiimme kantautuu. Esimerkiksi undulaatin keltaiset kasvot hehkuvat UV:n loisteessa, myös kokokeltaisilla undulaateilla. Sen sijaan sinisen, valkokasvoisen undulaatin maski ei hehku. Erään kasvattajan mukaan tämä voikin lisätä sinisen undulaatin haastetta löytää kumppani, jos tila on oikein valaistu. Elävätkö ilman lintuvaloa sisällä elävät lemmikkiundulaatit siis latteassa maailmassa, jossa vastakkaisen sukupuolen viehättävin piirre, hehkuva maski, puuttuu kokonaan?
Lemmikkilintujen täysinäisen elämänlaadun takaamiseksi niillä tulisikin olla saatavillaan lintuvalo, joka sisältää myös UV:n aallonpituuden. Ihmisen silmään tuollainen ei eriltä näytä, mutta linnulle sillä on valtava ero. Linnun kehonkielikin ja käyttäytyminen voi sitä vaatia: kuinka monella lajilla onkaan merkintöjä, jotka eivät huonevalaistuksessa näy, ja täten niiden sosiaalinen elämä on puolituista? Lisää lemmikkilintujen UV-valon tarpeesta löydät mainiosta artikkelista Elämää etelämantereella -lintublogista: Muistithan lintulamput?
Vielä viimeinen jännän aihe: muun muassa sateenkaarilureilla osa kehonkielestä todella pohjaa ultraviolettiin: niiden höyhenet ovat värittyneet kerroksittain, ja linnun ollessa rentona niistä näkyvät vain tasaväriset kärjet. Linnun esimerkiksi kurotellessa tai muuten pörhistellessä, mitä se sillä erilaisissa tilanteissa tarkoittaakaan, höyhenten juuresta paljastuu enemmän ultravioletin värinen alue, jota ihminen ei paljaalla silmällä näe lainkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti