Huomion arvoista lienee, että tämä kirjoitus on kirjoitettu keväällä 2018 ja päivitetty syksyllä 2020 sekä alkuvuodesta ja toukokuussa 2022, joten jos tätä luetaan myöhemmin, se ei välttämättä ole enää paikkaansapitävä, sillä asetukset muuttuvat välillä. En löytänyt netistä kattavaa listaa, mitkä kaikki eläimet ovat kiellettyjä Suomessa, joten ajattelin sellaisen koota.
Suomessa lemmikinpitoa rajoittavat vieraslajiasetukset, lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus sekä luonnonsuojelulaki.
Seuraavat eläinlajit ja -ryhmät ovat kiellettyjä:
- Vuoristokellosammakko (Bombina variegata)
- Alppivesilisko (Ichthyosaura alpestris)
- Amerikankääpiörapu (Orconectes limosus)
- Amerikkalaisperäinen Orconectes virilis -rapu (Orconectes virilis)
- Marmorirapu (Procambarus fallax)
- Täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
- Villasaksirapu (Eriocheir sinensis)
Yleissopimuksen takia Ruokavirasto ei pääsääntöisesti myönnä tuontilupia villieläimille lemmikiksi. Tämän vuoksi myöskään listan ulkopuolisia eläimiä ei välttämättä saa tuoda lemmikiksi. Apinat mainitaan erityisesti kiellettyinä, sillä ihmisten sukulaisina ne ovat tautiriski.
Suomessa ei ole erikseen asetusta esimerkiksi vaarallisten eläinten lemmikkinä pitoa rajoittamaan. Myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia eläimiä (kuten myrkylliset hämähäkin tai erittäin suuret kuristajakäärmeet) saa pitää lemmikkinä, jos niitä ei ole muiden syiden nojalla kielletty. Ruokaviraston sivuilla tosin mainitaan: "Ihmisen pitämien eläinten suunnattoman suuresta lajivalikoimasta syntyvät vaikeudet huomioon ottaen, ja sen, että lemmikkieläinkannan liiallinen kasvu on vaaraksi ihmisten ja eläinten terveydelle ja turvallisuudelle, allekirjoittaneet jäsenvaltiot katsovat, että villieläimen pitämistä lemmikkinä ei tule rohkaista." Tämä tarkoittaa, että virasto voi myös hylätä tuontilupahakemuksen, jos yksityishenkilö yrittää hakea tuontilupaa hyvin vaativalle, eksoottiselle eläimelle, vaikkei kyseistä lajia olisi missään erityisesti kiellettykään.
EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa olevien lajien edustajat saa pitää niiden luonnollisen elämän loppuun saakka, niitä ei siis tulla hakemaan pois ja lopeteta suorilta. Uudistunut vieraslajilista tuli voimaan 2017, joten lajien edustajia on vielä lemmikkinä jonkin verran. Niiden lisäännyttäminen on kuitenkin kiellettyä. Lajin yksilöitä ei myöskään saa maahantuoda.Vuonna 2020 tulleen tarkennuksen mukaan näitä eläimiä ei saa myydä tai luovuttaa uuteen kotiin, vaan ne tulee lopettaa asianmukaisesti. Nykyään näitä lajeja ei siis enää saa edes lahjoittaa ilmaiseksi uuteen kotiin. "Sääntelyn tarkoituksena on suojata alkuperäisen omistajan oikeutta ja hänelle tärkeää suhdetta omaan lemmikkiinsä. Jos omistaja katsoo myöhemmin voivansa luopua lemmikistään, samaa suojaustarvetta ei enää ole." Sain myös elokuussa 2020 tiedon, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää syksyllä 2020, onko olemassa perusteita ja tarvetta sallia luovuttaminen joidenkin EU-lajien osalta (lähinnä painavana asiana ollut punakorvakilpikonnan asema).
LISÄYS: Joulukuussa 2020 tulleen päivityksen mukaan punakorvakilpikonnien luovutuksen kokonaisvaltainen kieltäminen voi johtaa kilpikonnien hylkäämiseen luontoon, joten asiaa on tarkasteltu uudestaan: "Esimerkiksi punakorvakilpikonnat ovat pitkäikäisiä, ne saattavat elää jopa yli 50 vuotta, ja siksi niiden osalta on perusteltua sallia niiden luovuttaminen uuteen kotiin. Ehtona on, että eläintä ei pidetä kaupallisessa tarkoituksessa. Eläinsuojeluyhdistykset eivät ole kaupallisia toimijoita, joten lemmikin voi luovuttaa myös tällaiselle yhdistykselle välitettäväksi uuteen kotiin. Puhtaasti kustannuksia kattava luovutusmaksu, jollaisen eläinsuojeluyhdistys saattaa periä, ei tee toiminnasta kaupallista." (Lähde)
Suomessa lemmikinpitoa rajoittavat vieraslajiasetukset, lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus sekä luonnonsuojelulaki.
Seuraavat eläinlajit ja -ryhmät ovat kiellettyjä:
- Kaikki Suomessa luonnonvaraisena tavatut, rauhoitetut lajit. Rauhoitetun lajin hallussapitoa sääntelee luonnonsuojelulain 39 §, jonka mukaan kiellettyä on rauhoitettujen lajien yksilöiden (tai niiden osien) hallussapito. Kielto koskee sekä luonnossa että vankeudessa eläviä yksilöitä, lähtömaasta riippumatta (joten myös ulkomailla, vankeudessa kasvatetut ja jopa jalostetut eläimet menevät tähän listaan). Hyvä lista rauhoitetuista lajeista löytyy mm. täältä, listan pituuden vuoksi en postaa täyttä listaa tähän merkintään. Tähän listaan sisältyvät esimerkiksi vaivaishiiri, punatulkku ja tikli, jotka ovat kaikki kohtuullisen yleisiä lemmikkieläimiä muualla Euroopassa.
- Petoeläimet (Carnivora), johon kuuluvat jo Suomessakin lemmikkinä yleistyneet lajit kuten haisunäätä ja ajoittain lemmikkinä tavatut pesukarhu ja aavikkokettu. Siihen kuuluvat myös isot kissapedot, kuten tiikeri ja leijona, sekä muualla maailmalla sisälemmikkinäkin pidetyt servaali ja aavikkoilves. Siihen eivät kuitenkaan kuulu kissa, koira, tai fretti. Sukupolvien F1-F4 koiraeläinristeymät eli koirasudet ovat myös kiellettyjä, samoin F1-F4 kissaeläinristeymät (näitä ei kuitenkaan käytännössä juuri markkinoilla edes ole, käytännössä ainakin Suomessa olevat (lailliset) risteymät ovat jo F5+ sukupolvea.)
- Lepakot
- Apinat
- Mangustit
- Kengurut
- Petoeläimet (Carnivora), johon kuuluvat jo Suomessakin lemmikkinä yleistyneet lajit kuten haisunäätä ja ajoittain lemmikkinä tavatut pesukarhu ja aavikkokettu. Siihen kuuluvat myös isot kissapedot, kuten tiikeri ja leijona, sekä muualla maailmalla sisälemmikkinäkin pidetyt servaali ja aavikkoilves. Siihen eivät kuitenkaan kuulu kissa, koira, tai fretti. Sukupolvien F1-F4 koiraeläinristeymät eli koirasudet ovat myös kiellettyjä, samoin F1-F4 kissaeläinristeymät (näitä ei kuitenkaan käytännössä juuri markkinoilla edes ole, käytännössä ainakin Suomessa olevat (lailliset) risteymät ovat jo F5+ sukupolvea.)
Petoeläimiin kuuluva söpö ja eksoottinen aavikkokettu eli fennekki on nykyään kiellettyjen listalla. |
- Lepakot
- Apinat
- Mangustit
- Kengurut
- Maaoravat (Tamias)
- Varislinnut (Corvidae)
- Päiväpetolinnut (eli erilaiset haukat ja kotkat)
- Pöllöt
- Kiljuhanhen (Anser erythropus) risteymät muiden hanhilajien kanssa
- Afrikanhanhi (Alopochen aegyptiacus)
- Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis)
- Pyhäiibis (Threskiornis aethiopicus)
- Hietasisilisko (Lacerta agilis)
- Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta)
- aksiskauris (Axis axis)
- harmaaorava (Sciurus carolinensis)
- intianpikkumangusti eli pikkumungo (Herpestes auropunctatus)
- iso-orava (Sciurus niger)
- kiinanmuntjakki (Muntiacus reevesi)
- koati (Nasua nasua)
- nutria eli rämemajava (Myocastor coypus)
- oliiviselkäorava (Callosciurus erythraeus)
- pesukarhu (Procyon lotor)
- piisami (Ondatra zibethicus)
- siperianmaaorava (Tamias sibiricus)
- supikoira (Nyctereutes procyonoides)
- thaimaanorava (Callosciurus finlaysonii)
Siperianmaaorava on Suomessakin tuttu lemmikki. Kuva: Wikipedia / Frank Vassen, CC BY 2.0 |
- Varislinnut (Corvidae)
- Päiväpetolinnut (eli erilaiset haukat ja kotkat)
- Pöllöt
Pöllöt ovat kauniita ja niiden suosio oli huipussaan Harry Potter-sarjan myötä. Nykyään lemmikkipöllön hankkiminen Suomessa on mahdotonta. |
- Kiljuhanhen (Anser erythropus) risteymät muiden hanhilajien kanssa
- Afrikanhanhi (Alopochen aegyptiacus)
- Kuparisorsa (Oxyura jamaicensis)
- Pyhäiibis (Threskiornis aethiopicus)
- Hietasisilisko (Lacerta agilis)
- Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta)
- Kuningaskäärme (Lampropeltis getula)
- Vieraat vihersammakot (Pelophylax):
Punakorvakilpikonna on monille tuttu eläin, jotka altistuivat monesti huonolle hoidolle ja hylkäämiselle niiden kasvaessa liian suuriksi. |
- Vieraat vihersammakot (Pelophylax):
- Ruokasammakko (Pelophylax esculentus)
- Pikkuvihersammakko (Pelophylax lessonae)
- Mölysammakko (Pelophylax ridibundus)
- Euroopanlehtisammakko (Hyla arborea)- Vuoristokellosammakko (Bombina variegata)
- Alppivesilisko (Ichthyosaura alpestris)
- Hyppysammakko (Rana dalmatina)
- Härkäsammakko (Lithobates (Rana) catesbeianus)
- Härkäsammakko (Lithobates (Rana) catesbeianus)
- Afrikankynsisammakko (Xenopus laevis)
- Aasianherhiläinen (Vespa velutina nigrithorax)
- Aasianherhiläinen (Vespa velutina nigrithorax)
- Mustatulimuurahainen (Solenopsis richteri)
- Pikkutulimuurahainen (Wasmannia auropunctata)
- Punatulimuurahainen (Solenopsis invicta)
- Suurpäätulimuurahainen (Solenopsis geminata)
- Uudenseelanninlattana (Arthurdendyus triangulatus)
- Kultasimpukka (Limnoperna fortunei)
- Espanjansiruetana (Arion vulgaris)
- Amerikkalaisperäinen Orconectes virilis -rapu (Orconectes virilis)
- Marmorirapu (Procambarus fallax)
- Täplärapu (Pacifastacus leniusculus)
- Villasaksirapu (Eriocheir sinensis)
- Amerikanruosterapu (Faxonius rusticus)
- Ryhmysaksirapu (Faxonius virilis)
- Punarapu (Procambarus clarkii)
Yleissopimuksen takia Ruokavirasto ei pääsääntöisesti myönnä tuontilupia villieläimille lemmikiksi. Tämän vuoksi myöskään listan ulkopuolisia eläimiä ei välttämättä saa tuoda lemmikiksi. Apinat mainitaan erityisesti kiellettyinä, sillä ihmisten sukulaisina ne ovat tautiriski.
Suomessa ei ole erikseen asetusta esimerkiksi vaarallisten eläinten lemmikkinä pitoa rajoittamaan. Myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia eläimiä (kuten myrkylliset hämähäkin tai erittäin suuret kuristajakäärmeet) saa pitää lemmikkinä, jos niitä ei ole muiden syiden nojalla kielletty. Ruokaviraston sivuilla tosin mainitaan: "Ihmisen pitämien eläinten suunnattoman suuresta lajivalikoimasta syntyvät vaikeudet huomioon ottaen, ja sen, että lemmikkieläinkannan liiallinen kasvu on vaaraksi ihmisten ja eläinten terveydelle ja turvallisuudelle, allekirjoittaneet jäsenvaltiot katsovat, että villieläimen pitämistä lemmikkinä ei tule rohkaista." Tämä tarkoittaa, että virasto voi myös hylätä tuontilupahakemuksen, jos yksityishenkilö yrittää hakea tuontilupaa hyvin vaativalle, eksoottiselle eläimelle, vaikkei kyseistä lajia olisi missään erityisesti kiellettykään.
EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa olevien lajien edustajat saa pitää niiden luonnollisen elämän loppuun saakka, niitä ei siis tulla hakemaan pois ja lopeteta suorilta. Uudistunut vieraslajilista tuli voimaan 2017, joten lajien edustajia on vielä lemmikkinä jonkin verran. Niiden lisäännyttäminen on kuitenkin kiellettyä. Lajin yksilöitä ei myöskään saa maahantuoda.
LISÄYS: Joulukuussa 2020 tulleen päivityksen mukaan punakorvakilpikonnien luovutuksen kokonaisvaltainen kieltäminen voi johtaa kilpikonnien hylkäämiseen luontoon, joten asiaa on tarkasteltu uudestaan: "Esimerkiksi punakorvakilpikonnat ovat pitkäikäisiä, ne saattavat elää jopa yli 50 vuotta, ja siksi niiden osalta on perusteltua sallia niiden luovuttaminen uuteen kotiin. Ehtona on, että eläintä ei pidetä kaupallisessa tarkoituksessa. Eläinsuojeluyhdistykset eivät ole kaupallisia toimijoita, joten lemmikin voi luovuttaa myös tällaiselle yhdistykselle välitettäväksi uuteen kotiin. Puhtaasti kustannuksia kattava luovutusmaksu, jollaisen eläinsuojeluyhdistys saattaa periä, ei tee toiminnasta kaupallista." (Lähde)
Lisäys: Toukokuussa 2022 päivitetty lisää lajeja listaan, lähteenä vieraslajit.fi:n sekä EU:n että kansallinen lista.
Kommentit
Lähetä kommentti