Virikeidea eläimille: Kerplunk

Kerplunk on monelle suomalaisellekin tuttu peli, vaikka sitä ei välttämättä nimenä tunnistakaan. Kyseessä on siis peli, jossa on rei'itetty, pystyssä seisova tuubi, jonka reikiin laitetaan tikkuja. Tikkujen päällä lepää esim. palloja. Pelissä tikut on saatava ulos niin, että mahdollisimman vähän palloista putoaa. Tämä on oiva pohja monen eläimen virikkeeseen, kun pallojen tilalle vaihdetaan esimerkiksi herkkuja tai muita asioita mistä eläin pitää. Pihaversio lasten pelistä on isompi, ja tuubin sijaan siinä on yleensä verkkoa. Tämmöistä toteutusta voi käyttää myös eläimillä, kunhan verkkoon ei jää vaarallisen teräviä reunoja, tai eläin ei voi kaataa peliä.

Iso pihaversio kerplunkista rakennettuna verkkoon tuubin sijaan.
Kuva: Flickr.com / Denise Krebs, CC BY 2.0

Netissä virike on tullut vastaan ainakin eläintarhoissa käytettynä apinoilla ja tukaaneilla. Miksipä sitä ei voisi hyödyntää lähes kaikilla suhteellisen älykkäille eläimille, lemmikeistä ainakin kissoille, koirille, jyrsijöille, kaneille, linnuille sekä luultavasti isompana versiona myös laiduntajille.

Yksinkertaisuudessaan peli on näppärä. Vedä pois keppi, herkku putoaa alas. Herkun sijasta voi käyttää normaaliakin ruokaa, tosin pelin fyysisten ominaisuuksien vuoksi ruoan tulee olla tarpeeksi isoa, ettei se putoa keppien ohi virikettä täyttäessä, tai toisaalta keppejä voi olla niin tiuhaan, että ruokapalat eivät pääse putoamaan kun virike on vasta täytetty. Sisällä voi myös olla esim. ruokaa käärittynä paperiin, jolloin palanen on isompi, eikä tipu keppien ohi. Mikä estää laittamasta virikkeeseen mitä tahansa mistä eläin pitää, vaikka sitten palloja! Palkkion tulee kuitenkin olla tarpeeksi pieni tai sileä: esimerkiksi paperitolleroilla täyttäessä tulee ottaa huomioon, että ruttu laajenee tuoreeltaan rutistetusta, ja huolehtia täten, että paperitollero ei laajene niin suureksi, ettei se mahdu tipahtamaan. Samasta syystä virikettä ei saa täyttää liian täyteen tietyt ominaisuudet omaavilla materiaaleilla: ne eivät saa muodostaa tuketta, joka pysyy paikallaan myös keppien poistuttua.

Pelin perusversio on sopivan haastava useimmille eläimille. Itse kuitenkin aina pohdin, kuinka saada jostain virikkeestä vielä haastavampi, varsinki älykkäille papukaijoille. Muille eläimille osa esitetyistä versioista voisikin olla liian hankalia. (Kuvat voi klikata isommiksi!)

Y:n muotoinen kerplunk, jossa eläimen on matkustettava kolmen pisteen välillä, että se voi kerätä kaiken pudottamansa ruoan. Käytännössä haaroja voi olla enemmänkin, kunhan huolehtii että ne viettävät aina tarpeeksi jyrkässä kulmassa alaspäin.

Kerplunk, jossa tikut on haastavampi poistaa: linnun on joko vedettävä helmet pois, tai vielä vaativammassa versiossa helmet on liimattu kiinni, jolloin linnun on jyrsittävä ne irti tai katkaistava tikku.

Kaksi yhden hinnalla: Käytettävät tikut ovat kierretankoa, joihin on kierretty muttereita. Eläimen on poistettava mutterit vierittämällä, ennen kuin se edes voi poistaa tikun. Tämän jälkeen herkkupala tippuu ruokahäkkiin, josta se on kalasteltava kupista poimimisen sijaan. Voidaan käyttää myös yksitellen.

Kerplunk, jossa keppi on aaltoileva suoran sijaan. Linnun on ymmärrettävä nostaen tai ravistellen vetää keppi pois. Tämä kannattaa tutustuttaa lintuun sheippaamalla: ensin keppi on vain ihan lievästi aaltoileva, ja vaikeustasoa nostetaan vähitellen hankkien keppejä, jotka ovat tiukemmin kiemuralla. Jopa spiraalimaisesti kiertyvä keppi on mahdollinen, joka lisää edelleen haastetta.

Jokaista kerplunk-ideaa voi yhdistellä toisiinsa rajattomasti. Kuvissa herkkupalat on kuvattu herkkupaloina, mutta kuten aiemmin kerrottu, haastetta lisää, jos niiden sijasta käytetään jotain esinettä, jonka sisään herkkupala on piilotettu. Tarpeeksi isoissa versioissa voidaan käyttää myös herkkujen sijasta joitain kokonaisia ruokavirikkeitä tai leluja. Eläimen saa viettämään enemmän aikaa virikkeen parissa, mitä vähemmän palkkiota sillä on per vedettävä tikku, jotta sen vatsa ei täyty. Toisaalta, jos vatsan täyttyminen virikkeen parissa ei ole ongelma, myös virikkeen koko vaikuttaa: isoon tai korkeaan virikkeeseen mahtuu enemmän ruokaa, ja täten myös enemmän tikkuja. Kuten esimerkkikuvassa apinoita koskien, tikkuja voi myös laittaa samaan tasoon enemmän, jolloin ne muodostavat tavallaan tason.

Virikkeeseen tutustuminen kannattaa aloittaa vähitellen: aloittaa helposta ja isoin palkkioin, jotta eläin oppii jutun juonen. Siitä sitten lisäämään haastetta jollain mainituista keinoista!

Samantapainen älypeli on myynnissä koirille, mikä ettei se kävisi myös papukaijoille ja myös jyrsijöille ja monille muille eläimille: Trixie Gambling Tower. Siinä on tikkujen sijaan laattoja, jotka vedetään ulos kahvoista vetäen.