Tottahan se on, linnut ovat sotkuisia eläimiä! Pelkästään tylsässä häkissä ollessaan niiden sotku on ehkä rajoitettavissa ja siedettävissä (ks. merkintä heinäkuun alulta nimeltä "Lintu: Helppo, vaativa lemmikki"), mutta jos niiden antaa todella elää linnunomaista elämää, sotkuahan siinä rytäkässä syntyy!
Miksi lintu sotkee?
Linnut sotkevat monin tavoin. Ensimmäisenä vaan ei vähäisimpänä ovat ulosteet. Lintu ei ole luonnostaan sisäsiisti, ja niillä on erittäin nopea aineenvaihdunta. Lajista ja yksilöstä riippuen kakka saattaa tipahtaa jopa alle 10 minuutin välein, ja juuri sinne missä lintu sattuu sillä hetkellä olemaan. Osa linnuista on taidokkaita kakkaajia kakaten seiniä, ja kyllä, jopa kattoa myöten.
Toinen on pöly: kaikki linnut pölisevät! Toiset enemmän, ja toiset vähemmän. Yleisesti pienet linnut pölisevät vähemmän kuin isot, mutta poikkeuksiakin mahtuu: esimerkiksi harmaapapukaijat ja kakadut ovat suhteessa muita lajeja pölyisimpiä. Sulkasadon aikaan linnulta irtoaa myös yllättävän paljon sulkia ja untuvia, ja pieniä untuvahaituvia lentelee ilmoille myös normaalin elämän aikana.
Lintujen ruokailutavat ovat yleensä myös vallan sotkuiset. Tuhlailevat linnut tiputtelevat ruokaansa armotta, myös maistamatta. Osa saattaa kuopia ruokaa kupista kaksin jaloin tai nokkakaupalla, etsien herkkupaloja. Ruokaa lentää myös seinille, jopa kattoon linnun ravistaessa nokkaansa, eikä orsienkaan hinkkaukselta usein välty, kun lintu pyyhkii nokkansa niihin puhtaaksi hedelmälihasta. Siemensyöjillä sotkua tulee myös siementen kuorista: ne leijailevat ympäriinsä joko heiteltyinä tai lentämisestä tulevien ilmavirtojen mukana.
Juomatavatkaan eivät ole välttämättä siisteimmät: vesilentää usein kylpiessä komeassa kaaressa kastellen kaiken, ja osa linnuista dippailee kuivaruokaansa veteen, jolloin juomavesi muuttuu nopeasti juomakelvottomaksi mömmöksi.
Jotkut linnut silppuavat pohjapaperinsa pieneksi silpuksi, joka lentää kevyenä kaikkialle lintujen lähtiessä lentoon. Pohjapaperien vaihtaminen muuhun materiaaliin saattaa hälventää lintujen silppuamisharrastuksesta johtuvaa pesimähimoa, mutta pellava- tai hamppukuivike lentää kevyenä sekin, puuhake, hiekka tai puupelletit hieman vähemmän, mutta nekin lintu saa halutessaan liikkeelle kaivellessaan pohjalla.
Varsinkin papukaijojen omistajien kohtaama siivousurakka koskee linnun loputonta hinkua silputa tavaraa: jyrsiminen on osa papukaijojen luontaista käyttäytymistä. Sotkua siis syntyy pohjamateriaalia, virikkeitä ja orsiakin silputen.
Kuinka hallita lintujen sotku?
Ensin sananen yleissiivouksesta ja sen helpottamisesta! Lintujen sotku saattaa tulla yllätyksenä uudelle harrastajalle, ja sotkuun kannattaakin varautua. Omien lintujen sotkemistaidot yleensä huomaa vasta jälkikäteen, joten niihin on hankala varautua ennalta ilman lintukokemusta. Tässä muutamia vinkkejä:
Häkin tausta kannattaa suojata etukäteen esimerkiksi muovimatolla, muovisella pöytäliinalla, pressulla tai suihkuverholla. Varsinkin isommat linnut ovat taitavia sotkemaan etäällekin, ja varsinkin mustikan ja punaisen paprikan aiheuttamat tahrat saattavat olla lähes ikuisia vaaleassa tapetissa. Muovisen suojan puhdistaminen ja jopa korvaaminen on helpompaa kuin huokoisen seinän puhdistaminen ytimiä myöten. (Mutta kannattaa ottaa huomioon, että jos linnut pääsevät istumaan suojamuovin reunan päälle, ne saattavat jyrsiä seinää tai pahimmillaan myös tippua muovin taakse.)
Järjestä huone tai asunto niin, että lintu viettää aikaa paikoissa, joissa sotku ei ole maailmanloppu. Esimerkiksi jos lintu viettää paljon aikaa kiipeilypuussaan, se luultavasti myös kakkaa sen alle usein. Kannattaakin pohtia, haluaako tällöin asentaa kiipeilypuuta sisustuslehtien hengen mukaan keittiön pöydän tai TV:n ylle... Tarjoamalla linnulle mieluisia ja sallittuja ajanviettopaikkoja omistaja auttaa myös omaa siivousurakkaansa: viihtymällä kiipeilypuussa lintu kakkaa ennemmin sen alle, kuin jos se huitelee menemään ympäri asuntoa jättäen kakkapommeja sohvalle, matoille ja keittiön pöydälle.
Siivousta helpottaa myös häkin ja kiipeilypuun orsien järjestys. Orret kannattaa asemoida niin, että ylemmiltä orsilta tippuu mahdollisimman vähän ulosteita alemmille orsille. Tämä vähentää omistajan työtaakkaa kakkaisten orsien hinkkaamisen parissa, mutta edistää myös linnun terveyttä, sillä ymmärrettävästi kakkaiset orret eivät ole hyvästä kiipeillä.
Yleinen järjestys myös helpottaa puhtaanapitoa. Häkki kannattaa jo alussa asemoida niin, että esimerkiksi sen takaa siivoaminen on kohtuullisen helppoa, varsinkin silloin jos häkki itsessään ei ole helposti siirrettävä. Arkisiivousta ja -siisteyttä ajatellen harja ja rikkakihveli on hyvä pitää lähellä lähes kaiken aikaa, eikä lintuturvallinen roskiskaan ole tilassa pahitteeksi. Roskapussit ja tarvittavat pohjamateriaalit, oli se sitten paperia tai jotain muuta, kannattaa pitää samassa tilassa tai muuten lähellä, jolloin siivotessa välttyy paljolta edestakaisin kulkemiselta.
Jos lintu ei jyrsi pohjapapereita, voi paperien vaihtamista nopeuttaa laittamalla useamman kerroksen päällekäin. Tällöin vain päällimmäinen kerros tulee tarpeeseen vaihtaan. Itse käytin neitokakaduaviaariossa painotalosta ostettuja paperirullia, joista oli todella kätevä vetää pitkät suikaleet paperia pohjalle. Likaisina paperit vain käärittiin rullalle, ja sotkut jäivät rullan sisään. Vinkki! Paperin kostuttaminen auttaa sitomaan pölyn paperiin, ja paperi myöskin menee paremmin rullalle hieman kosteana. Liian märkä paperi kuitenkin repeää helposti ja vapauttaa roskat.
Häkin ja kiipeilypuiden alusmateriaalia voi myös miettiä. Paperi ei sovi kaikille linnuille, sillä paperin silppuaminen saa jollain yksilöillä pesimähormoonit pintaan. Irtonainen, potkittava ja kaiveltava materiaali sopii lajeille, jotka viettävät luonnostaan paljon aikaa maan tasalla ruokaa etsien. Irtonainen materiaali on kuitenkin sotkuisaa, jos lintu potkii sitä koko ajan pois kaukalosta, jolloin on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Joskus korotetut reunat auttavat pitämään sotkun enemmän häkin sisällä. Joitain lajeja korkeat, hämärät nurkat luovat reunat voivat innostaa pesimään, joten korotetut reunat voi tehdä esimerkiksi pleksistä. Pelkkä paljas muovimatto tai -matot häkin pohjalla ja kiipeilypuun alla on kohtuullisen helppo huuhdella puhtaaksi pesuhuoneessa. Muovimatot sopivat niille linnuille, jotka eivät pureskele niitä heti palasiksi, eivätkä ole kiinnostuneita pyrkimään niiden alle. Jotkut harrastajat ovat käyttäneet pienillä linnuilla myös eteismattoa tai jopa normaalia mattoa häkin tai lintupuun alla: pienten lintujen kevyet kakat kuivuvat maton pintaan josta ne voi kuivuttuaan imuroida pois siemenenkuorien ja untuvien ohella.
Linnunkakka irtoaa parhaiten lattiasta ja seinistä parilla niksillä. Mielestäni kalliit kakanpoistopesuaineet kannattaa unohtaa, samoin tujut yleispesuaineet jotka voivat olla haitallisia linnuille. Paras on vain mekaaninen kulutus ja lämmin vesi. Ensin isoimmat kuivat kakat voi poistaa rapsutellen, sileistä pinnoista ne irtoavat parhaiten maaliskrapalla. Rapsuttelun jälkeen kakan päälle suihkutetaan vaikka linnun omalla suihkupullolla vettä, ja annetaan liueta hetki. Liuottamisen jälkeen kakka irtoaa helposti pyyhkimällä, eikä sitä tarvitse erikseen kovin paljoa hinkata (tietty pinnasta riippuen). Samaa tekniikkaa voi käyttää myös niihin orsien osiin, jotka väistämättä likaantuvat: suurimpien kikkareiden rapsuttelu pois, suihkuttelu märäksi, odottelu ja sitten vaikka märällä sienellä hinkkaaminen puhtaaksi.
Vaikka terveen papukaijan kakka ei haisekaan, eikä lintu välttämättä varsinaisesti kärsi likaisesta pohjasta, jos se ei pohjalla lainkaan viihdy, on kuiva linnunkakka terveysriski! Kuiva linnunkakka murenee vähitellen huoneilmaan, jolloin se saattaa joutua niin linnun kuin ihmisenkin hengityselimistöön.
Toinen hyvä sijoitus on hyvä imuri! Itse käytin pölypussitonta imuria, sillä lintujen roskaa tarttui mukaan päivittäin runsaasti! Pölyä, untuvia ja leijuvia siemenenkuoria ei saa napattua pelkällä harjalla ja rikkalapiolla.
Lintujen pöly on tarttuvaa, joten myös pintojen pyyhkiminen kostealla on suositeltavaa useammin kuin ennen lintuja. Pesuaineita ei välttämättä tarvita, pelkkä vesi ja rätti riittävät. Pölyä kertyy lattioille ja pintojen päälle, mutta se tarttuu myös seiniin ja on erityisesti huomattavissa ikkunoissa jonkin ajan päästä, sekä myös elektroniikassa.
Linnut sotkevat ruoallaan eri tavoin: siemensyöjät, kuten peipot, undulaatit ja neitokakadut sotkevat useimmin lennokkailla ruokailutavoillaan, sillä siemeniä ja niiden kuoria löytyy myös yllättävän kaukaa lintuhäkistä. Isommat linnut sotkevat taas enemmän tuoreruoalla, joka saattaa jämähtää tiukastikin seiniin, orsiin ja häkin pinnoihin. Siemensyöjillä ruokasotkujen siivoaminen vaatii enemmän lakaisua ja imurointia, ja tuoreruokailijoilla taas pintojen pyyhkimistä. Toki siemensyöjillekin tulee olla päivittäin tarjolla tuoreruokaa, jolla ne voivat sotkea. Pohjan siivoamisessa tuleekin ottaa huomioon, että jos ison häkin pohjaa ei siivota kokonaisuutena kovin usein, ainakin tuoreruokatähteet kerätään pois usein.
Ruokasotkua voi (yrittää) rajoittaa muutamin keinoin. Siemensyöjille on myynnissä "No-mess" kuppeja, joissa lintu syö kuin puoli vartaloa kupolin sisällä, jolloin siemeniä ja kuoria ei lentele niin paljoa ympäriinsä. Myös simppelimpi ratkaisu voi auttaa: jos ruokakupit ovat häkin pohjalla, siemenet eivät ainakaan voi tippua häkin ulkopuolelle. Laakeasta astiasta kuoret tosin lähtevät lentoon lintujen pyrähtäessä läheltä.
Tuoreruokailusta aiheutuvaa sotkua voi rajoittaa samoin keinoin, tosin kaikki kiipeilevät lajit eivät välttämättä uskaltaudu pohjalle syömään, joka tulee ottaa huomioon. Metallisesta tuoreruokatikusta tai ruokaklipseistä tarjoiltuna ruokaa ei pääse suorilta nakkelemaan ympäriinsä, kuten se saattaa kupista onnistua. Se ei kuitenkaan poista sitä siivoustaakkaa, joka tulee siitä kun lintu ravistaa päätään kun sen nokka on kasvissotkussa.
Mitä linnun häkin siivoustiheyteen tulee, on täysin mahdotonta sanoa, kuinka usein häkki tulisi siivota. Riippuu linnusta (sekä yksilönä että lajina), häkin koosta ja muodosta, lintujen määrästä, vapaanaoloajasta, linnun leikkimis- ja ruokailutottumuksista kuinka nopeasti häkki menee likaiseksi. Esimerkiksi pohjapaperit kannattaa normaalikokoisessa häkissä vaihtaa jopa päivittäin, mutta isommassa häkissä pienillä linnuilla, tai linnulla joka on hyvin paljon vapaana viikonkin välein voi riittää. Omistajan on itse arvioitava siivouksen tarve, ja siivota jo mielellään ennen kuin häkki on huomattavasti likainen.
Pohjan siivoaminen ei toki ole ainut siivoustehtävä mitä lintuhäkkiin tulee, vaan häkin orret, lelut ja pinnat likaantuvat myös. Järkevällä asemoinnilla ruoka- ja kakkajätteen määrää orsissa ja leluissa voi vähentää, mutta sitä on lähes mahdoton saada täysin nollaan. Jos orret ovat jatkuvasti ulosteessa, kannattaakin harkita, pitäisikö orsien järjestystä muuttaa. Orret ja lelut tulisikin pitää mahdollisimman puhtaina. Häkin pinnat kannattaa pyyhkiä sillointällöin, useammin jos ne likaantuvat esimerkiksi ruokakupin läheisyydestä enemmän, ja kesäsiivouksessa moni harrastaja vie tehdastekoisen häkin ulos painepesurilla pestäväksi.
Linnut ovat omalla tavalla vaativia eläimiä, joista niiden tuoma sotku ja sen hallinta on yksi osa-alueensa. Lemmikkilintu ei ole häkkilintu, jolloin sen tekemä sotku ei rajoitu vain häkkiin.
Miksi lintu sotkee?
Linnut sotkevat monin tavoin. Ensimmäisenä vaan ei vähäisimpänä ovat ulosteet. Lintu ei ole luonnostaan sisäsiisti, ja niillä on erittäin nopea aineenvaihdunta. Lajista ja yksilöstä riippuen kakka saattaa tipahtaa jopa alle 10 minuutin välein, ja juuri sinne missä lintu sattuu sillä hetkellä olemaan. Osa linnuista on taidokkaita kakkaajia kakaten seiniä, ja kyllä, jopa kattoa myöten.
Toinen on pöly: kaikki linnut pölisevät! Toiset enemmän, ja toiset vähemmän. Yleisesti pienet linnut pölisevät vähemmän kuin isot, mutta poikkeuksiakin mahtuu: esimerkiksi harmaapapukaijat ja kakadut ovat suhteessa muita lajeja pölyisimpiä. Sulkasadon aikaan linnulta irtoaa myös yllättävän paljon sulkia ja untuvia, ja pieniä untuvahaituvia lentelee ilmoille myös normaalin elämän aikana.
Lintujen ruokailutavat ovat yleensä myös vallan sotkuiset. Tuhlailevat linnut tiputtelevat ruokaansa armotta, myös maistamatta. Osa saattaa kuopia ruokaa kupista kaksin jaloin tai nokkakaupalla, etsien herkkupaloja. Ruokaa lentää myös seinille, jopa kattoon linnun ravistaessa nokkaansa, eikä orsienkaan hinkkaukselta usein välty, kun lintu pyyhkii nokkansa niihin puhtaaksi hedelmälihasta. Siemensyöjillä sotkua tulee myös siementen kuorista: ne leijailevat ympäriinsä joko heiteltyinä tai lentämisestä tulevien ilmavirtojen mukana.
Juomatavatkaan eivät ole välttämättä siisteimmät: vesilentää usein kylpiessä komeassa kaaressa kastellen kaiken, ja osa linnuista dippailee kuivaruokaansa veteen, jolloin juomavesi muuttuu nopeasti juomakelvottomaksi mömmöksi.
Jotkut linnut silppuavat pohjapaperinsa pieneksi silpuksi, joka lentää kevyenä kaikkialle lintujen lähtiessä lentoon. Pohjapaperien vaihtaminen muuhun materiaaliin saattaa hälventää lintujen silppuamisharrastuksesta johtuvaa pesimähimoa, mutta pellava- tai hamppukuivike lentää kevyenä sekin, puuhake, hiekka tai puupelletit hieman vähemmän, mutta nekin lintu saa halutessaan liikkeelle kaivellessaan pohjalla.
Varsinkin papukaijojen omistajien kohtaama siivousurakka koskee linnun loputonta hinkua silputa tavaraa: jyrsiminen on osa papukaijojen luontaista käyttäytymistä. Sotkua siis syntyy pohjamateriaalia, virikkeitä ja orsiakin silputen.
Varsinkin papukaijojen kanssa sotkua tulee myös lintujen tuhoamista virikkeistä. Kuva: Wikipedia / TheAlphaWolf, CC BY-SA 3.0 |
Ensin sananen yleissiivouksesta ja sen helpottamisesta! Lintujen sotku saattaa tulla yllätyksenä uudelle harrastajalle, ja sotkuun kannattaakin varautua. Omien lintujen sotkemistaidot yleensä huomaa vasta jälkikäteen, joten niihin on hankala varautua ennalta ilman lintukokemusta. Tässä muutamia vinkkejä:
Häkin tausta kannattaa suojata etukäteen esimerkiksi muovimatolla, muovisella pöytäliinalla, pressulla tai suihkuverholla. Varsinkin isommat linnut ovat taitavia sotkemaan etäällekin, ja varsinkin mustikan ja punaisen paprikan aiheuttamat tahrat saattavat olla lähes ikuisia vaaleassa tapetissa. Muovisen suojan puhdistaminen ja jopa korvaaminen on helpompaa kuin huokoisen seinän puhdistaminen ytimiä myöten. (Mutta kannattaa ottaa huomioon, että jos linnut pääsevät istumaan suojamuovin reunan päälle, ne saattavat jyrsiä seinää tai pahimmillaan myös tippua muovin taakse.)
Järjestä huone tai asunto niin, että lintu viettää aikaa paikoissa, joissa sotku ei ole maailmanloppu. Esimerkiksi jos lintu viettää paljon aikaa kiipeilypuussaan, se luultavasti myös kakkaa sen alle usein. Kannattaakin pohtia, haluaako tällöin asentaa kiipeilypuuta sisustuslehtien hengen mukaan keittiön pöydän tai TV:n ylle... Tarjoamalla linnulle mieluisia ja sallittuja ajanviettopaikkoja omistaja auttaa myös omaa siivousurakkaansa: viihtymällä kiipeilypuussa lintu kakkaa ennemmin sen alle, kuin jos se huitelee menemään ympäri asuntoa jättäen kakkapommeja sohvalle, matoille ja keittiön pöydälle.
Siivousta helpottaa myös häkin ja kiipeilypuun orsien järjestys. Orret kannattaa asemoida niin, että ylemmiltä orsilta tippuu mahdollisimman vähän ulosteita alemmille orsille. Tämä vähentää omistajan työtaakkaa kakkaisten orsien hinkkaamisen parissa, mutta edistää myös linnun terveyttä, sillä ymmärrettävästi kakkaiset orret eivät ole hyvästä kiipeillä.
Yleinen järjestys myös helpottaa puhtaanapitoa. Häkki kannattaa jo alussa asemoida niin, että esimerkiksi sen takaa siivoaminen on kohtuullisen helppoa, varsinkin silloin jos häkki itsessään ei ole helposti siirrettävä. Arkisiivousta ja -siisteyttä ajatellen harja ja rikkakihveli on hyvä pitää lähellä lähes kaiken aikaa, eikä lintuturvallinen roskiskaan ole tilassa pahitteeksi. Roskapussit ja tarvittavat pohjamateriaalit, oli se sitten paperia tai jotain muuta, kannattaa pitää samassa tilassa tai muuten lähellä, jolloin siivotessa välttyy paljolta edestakaisin kulkemiselta.
Jos lintu ei jyrsi pohjapapereita, voi paperien vaihtamista nopeuttaa laittamalla useamman kerroksen päällekäin. Tällöin vain päällimmäinen kerros tulee tarpeeseen vaihtaan. Itse käytin neitokakaduaviaariossa painotalosta ostettuja paperirullia, joista oli todella kätevä vetää pitkät suikaleet paperia pohjalle. Likaisina paperit vain käärittiin rullalle, ja sotkut jäivät rullan sisään. Vinkki! Paperin kostuttaminen auttaa sitomaan pölyn paperiin, ja paperi myöskin menee paremmin rullalle hieman kosteana. Liian märkä paperi kuitenkin repeää helposti ja vapauttaa roskat.
Siivouksen päätteeksi paperirulla laskettiin alas telineestä: muuten rullan ja seinän väliin jäi houkutteleva, tumma kolo neitokakadujen epätoivotuksi "pesäksi." |
Häkin ja kiipeilypuiden alusmateriaalia voi myös miettiä. Paperi ei sovi kaikille linnuille, sillä paperin silppuaminen saa jollain yksilöillä pesimähormoonit pintaan. Irtonainen, potkittava ja kaiveltava materiaali sopii lajeille, jotka viettävät luonnostaan paljon aikaa maan tasalla ruokaa etsien. Irtonainen materiaali on kuitenkin sotkuisaa, jos lintu potkii sitä koko ajan pois kaukalosta, jolloin on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Joskus korotetut reunat auttavat pitämään sotkun enemmän häkin sisällä. Joitain lajeja korkeat, hämärät nurkat luovat reunat voivat innostaa pesimään, joten korotetut reunat voi tehdä esimerkiksi pleksistä. Pelkkä paljas muovimatto tai -matot häkin pohjalla ja kiipeilypuun alla on kohtuullisen helppo huuhdella puhtaaksi pesuhuoneessa. Muovimatot sopivat niille linnuille, jotka eivät pureskele niitä heti palasiksi, eivätkä ole kiinnostuneita pyrkimään niiden alle. Jotkut harrastajat ovat käyttäneet pienillä linnuilla myös eteismattoa tai jopa normaalia mattoa häkin tai lintupuun alla: pienten lintujen kevyet kakat kuivuvat maton pintaan josta ne voi kuivuttuaan imuroida pois siemenenkuorien ja untuvien ohella.
Linnunkakka irtoaa parhaiten lattiasta ja seinistä parilla niksillä. Mielestäni kalliit kakanpoistopesuaineet kannattaa unohtaa, samoin tujut yleispesuaineet jotka voivat olla haitallisia linnuille. Paras on vain mekaaninen kulutus ja lämmin vesi. Ensin isoimmat kuivat kakat voi poistaa rapsutellen, sileistä pinnoista ne irtoavat parhaiten maaliskrapalla. Rapsuttelun jälkeen kakan päälle suihkutetaan vaikka linnun omalla suihkupullolla vettä, ja annetaan liueta hetki. Liuottamisen jälkeen kakka irtoaa helposti pyyhkimällä, eikä sitä tarvitse erikseen kovin paljoa hinkata (tietty pinnasta riippuen). Samaa tekniikkaa voi käyttää myös niihin orsien osiin, jotka väistämättä likaantuvat: suurimpien kikkareiden rapsuttelu pois, suihkuttelu märäksi, odottelu ja sitten vaikka märällä sienellä hinkkaaminen puhtaaksi.
Vaikka terveen papukaijan kakka ei haisekaan, eikä lintu välttämättä varsinaisesti kärsi likaisesta pohjasta, jos se ei pohjalla lainkaan viihdy, on kuiva linnunkakka terveysriski! Kuiva linnunkakka murenee vähitellen huoneilmaan, jolloin se saattaa joutua niin linnun kuin ihmisenkin hengityselimistöön.
Toinen hyvä sijoitus on hyvä imuri! Itse käytin pölypussitonta imuria, sillä lintujen roskaa tarttui mukaan päivittäin runsaasti! Pölyä, untuvia ja leijuvia siemenenkuoria ei saa napattua pelkällä harjalla ja rikkalapiolla.
Lintujen pöly on tarttuvaa, joten myös pintojen pyyhkiminen kostealla on suositeltavaa useammin kuin ennen lintuja. Pesuaineita ei välttämättä tarvita, pelkkä vesi ja rätti riittävät. Pölyä kertyy lattioille ja pintojen päälle, mutta se tarttuu myös seiniin ja on erityisesti huomattavissa ikkunoissa jonkin ajan päästä, sekä myös elektroniikassa.
Neitokakadujen parin päivän saavutukset: yhden linnun sulkasato näkyy ruokailutason alla olevassa nurkassa. |
Linnut sotkevat ruoallaan eri tavoin: siemensyöjät, kuten peipot, undulaatit ja neitokakadut sotkevat useimmin lennokkailla ruokailutavoillaan, sillä siemeniä ja niiden kuoria löytyy myös yllättävän kaukaa lintuhäkistä. Isommat linnut sotkevat taas enemmän tuoreruoalla, joka saattaa jämähtää tiukastikin seiniin, orsiin ja häkin pinnoihin. Siemensyöjillä ruokasotkujen siivoaminen vaatii enemmän lakaisua ja imurointia, ja tuoreruokailijoilla taas pintojen pyyhkimistä. Toki siemensyöjillekin tulee olla päivittäin tarjolla tuoreruokaa, jolla ne voivat sotkea. Pohjan siivoamisessa tuleekin ottaa huomioon, että jos ison häkin pohjaa ei siivota kokonaisuutena kovin usein, ainakin tuoreruokatähteet kerätään pois usein.
Ruokasotkua voi (yrittää) rajoittaa muutamin keinoin. Siemensyöjille on myynnissä "No-mess" kuppeja, joissa lintu syö kuin puoli vartaloa kupolin sisällä, jolloin siemeniä ja kuoria ei lentele niin paljoa ympäriinsä. Myös simppelimpi ratkaisu voi auttaa: jos ruokakupit ovat häkin pohjalla, siemenet eivät ainakaan voi tippua häkin ulkopuolelle. Laakeasta astiasta kuoret tosin lähtevät lentoon lintujen pyrähtäessä läheltä.
Tuoreruokailusta aiheutuvaa sotkua voi rajoittaa samoin keinoin, tosin kaikki kiipeilevät lajit eivät välttämättä uskaltaudu pohjalle syömään, joka tulee ottaa huomioon. Metallisesta tuoreruokatikusta tai ruokaklipseistä tarjoiltuna ruokaa ei pääse suorilta nakkelemaan ympäriinsä, kuten se saattaa kupista onnistua. Se ei kuitenkaan poista sitä siivoustaakkaa, joka tulee siitä kun lintu ravistaa päätään kun sen nokka on kasvissotkussa.
Monet linnut ovat riehakkaita kylpijöitä, joiden suihkuteltu tai astiassa oleva kylpyvesi lentää pitkälle. Tämän voi myös hyödyntää: linnun voi suihkutella ennen papereiden vaihtoa, jolloin papereita ei tarvitse erikseen kostuttaa. Hyvin runsaalla vedellä kylpevät linnut kastelevat prosessissa seinät ja lattiankin, jotka kannattaa kuivata pintamateriaalien vaurioiden välttämiseksi. Samalla pinnat tulee kuitenkin luututtua. Suoranaisten vesipetojen kylpyhetki kannattaa järjestää keittiön tiskialtaassa tai kylpyhuoneessa.
Mitäpä linnunpito olisi ilman virikkeitä? Varsinkin papukaijoilla virikkeet on usein tarkoitettu tuhottavaksi, ja siitähän sotkua syntyy. Sotkuisimmat virikkeet kannattaa tarjota paikasta, jossa niiden sotku ei leviä niin etäälle, esimerkiksi jos lintu nauttii puhelinluettelon jyrsimisestä, sille siistein paikka on luultavasti keskellä häkin pohjaa. Itse en ole kuitenkaan kokenut virikkeistä tulevaa sotkua taakaksi, sillä paperia lukuunottamatta esimerkiksi puun- tai pahvinpalaset eivät ole niin leijailevia, että ne leviäisivät siementenkuorien tai untuvien tapaan kovin laajalle alueelle. Tuhottavat virikkeet kannattaa nekin tarjota esimerkiksi häkissä, kiipeilypuussa tai muualla helposti siivottavassa paikassa.
Varsinkin isot linnut jyrsivät paljon myös orsiaan, joista syntyy puusilppua, ja tuhottujen ja likaantuneiden orsien tilalle tulisi ajoittain hankkia uusia.
Lintu saattaa sotkea myös epätoivotulla käytöksellään, esimerkiksi jyrsimällä seinää, kattoa, listoja tai esineistä vaikkapa sohvaa, koriste-esineitä tai huonekasveja. Nämä voi yrittää ennaltaehkäistä ennemminkin asunnon säästämisen ja linnun turvallisuuden vuoksi, ennemmin kuin sotkun minimoimisen vuoksi.
Pohjan siivoaminen ei toki ole ainut siivoustehtävä mitä lintuhäkkiin tulee, vaan häkin orret, lelut ja pinnat likaantuvat myös. Järkevällä asemoinnilla ruoka- ja kakkajätteen määrää orsissa ja leluissa voi vähentää, mutta sitä on lähes mahdoton saada täysin nollaan. Jos orret ovat jatkuvasti ulosteessa, kannattaakin harkita, pitäisikö orsien järjestystä muuttaa. Orret ja lelut tulisikin pitää mahdollisimman puhtaina. Häkin pinnat kannattaa pyyhkiä sillointällöin, useammin jos ne likaantuvat esimerkiksi ruokakupin läheisyydestä enemmän, ja kesäsiivouksessa moni harrastaja vie tehdastekoisen häkin ulos painepesurilla pestäväksi.
Linnut ovat omalla tavalla vaativia eläimiä, joista niiden tuoma sotku ja sen hallinta on yksi osa-alueensa. Lemmikkilintu ei ole häkkilintu, jolloin sen tekemä sotku ei rajoitu vain häkkiin.
Kommentit
Lähetä kommentti