Millainen on hyvä kuljetushäkki papukaijalle?

Papukaijan kanssa tulee yleensä ainakin kerran elämässä, linnun siirtyessä kotiin kasvattajalta tai edellisestä kodistaan, tilanne, jossa sen on mentävä kuljetushäkkiin. Vanhoissa undulaattioppaissa lintu siirretään rei'itetyssä maitopurkissa tai jopa muovisessa faunaboksissa, mutta jos matka on varttia pidempi, kannattaa harkita jotain muuta. Umpinainen laatikko ei myöskään ole kovin mukava ratkaisu, jos lintua siirretään useammin, ja hiemankaan jyrsivämpi lintu saattaa paeta pahvisesta kuljetuslaatikosta hyvinkin nopeasti.

Ensin on kuitenkin kysyttävä, mikä on kuljetushäkki? Kuljetushäkiksi kutsutaan häkkiä, jossa lintu joutuu olemaan vain kuljetusten ajan. Samanlainen termi on myös matkahäkki, mutta matkahäkiksi voi myös kutsua hieman kookkaampaa häkkiä, jossa lintu on esimerkiksi mökkireissun tai hoidossa olon ajan. Tämä merkintä kertoo ensisijassa kuljetushäkistä, jossa lintu viettää kotimaassa enintään päivän: esimerkiksi lyhyen tai pitkän matkan, tai jopa lintupäivän. Merkinnässä käymme hieman läpi myös ns. "mökkihäkkejä" ja myös ulkomaan matkustelua.

Lintupäivät ovat yksi tilanne, miksi linnut saattavat olla kuljetus- tai matka- häkeissä. Näissä pienissä, muuten normaaleissä lintuhäkeissä on pienehköjä tai pieniä lintuja esillä.
Ennen kaikkea kuljetushäkin on oltava turvallinen! Sen pitää olla sellainen, ettei lintu missään nimessä voi paeta sieltä. Pinnavälin on oltava lajille sopiva, sillä liian suuresta pinnavälistä lintu voi yrittää karata, tai jopa onnistua karkaamaan. Materiaalin tulee olla sovelias, sillä isot linnut voivat jyrsiä esimerkiksi nylon-verkosta valmistetun kevythäkin rikki.

Pohjalaatikko on ilmeinen turvallisuusriski: jos pohjalaatikoton häkki on täysin pohjaton (siinä ei ole siis kiinteitä kaltereita pohjalla), ei tulisi ikinä luottaa häkin normaaleihin pidikkeisiin, vaan pohjalaatikko tulee kiinnittää hyvin paikoilleen esim. narulla, rautalangalla tai muulla keinoin. Kuljetettava lintu tulee tuntea: jos lintu jyrsii innoissaan narua, kannattaa pohjalaatikko kiinnittää paikoilleen muulla kuin narulla.

Luukkujen kiinnitys on varmistettava. Varmuuden vuoksi kaikki luukut kannattaa kiinnittää kiinni jonkinlaisilla klipsuilla. Pyykkipojat eivät ole luotettavia, sillä ne irtoavat liian helposti jos niihin kolhaisee.

Hoitotoimenpiteet, kuten veden vaihto yms. on hoidettava niin, ettei lintu pääse pakenemaan. Kaikki luukkujen avaamiset tulisi varmuuden vuoksi tehdä sisätiloissa. Jos lintu on lainkaan kiinnostunut avattavasta luukusta, kannattaa liikkeellä ollessa luukkujen availu jättää minimiin. Lintu pärjää kyllä esimerkiksi lyhyen matkan, vaikka sen vesikulhosta olisikin läikkynyt suurinosa vedestä pois.

Kuljetushäkkiä valittaessa tulee kysymykseen myös käytännöllisyys. Pienille ja isoille linnuille on omat jipponsa. Pienille linnuille tarkoitetut teolliset kuljetushäkit ovat monesti todella painavia, kun taas normaalikäyttöön alimitoitetut lintuhäkit ovat kevyitä. On omistajasta kiinni, kumpaa haluaa mieluummin kantaa mukanaan. Isoille linnuille taas koirien metallihäkit ovat yleensä käteviä, jos vain pinnaväli on sopivan kokoinen. Nämä häkit saa monesti myös kasaan helppoa säilömistä varten.

Lintu yleensä kulkee kuljetushäkkiin paremmin, jos sen ovi on suuri. Suuresta ovesta on kuitenkin riskialtista hoitaa lintua kesken matkan, sillä vaarana on linnun livahtaminen oven raosta pois. Joskus ruokaa ja vettä voi lisätä pinnojen välistä, mutta pieni hoitoluukku auttaa, jos esim. pudonnut kuppi on nostettava takaisin paikoilleen. Ulkoapäin vaihdettava kupit ovat myös oiva lisä, mutta niitäkään ei tulisi poistaa muualla kuin sisätiloissa, sillä yleensä häkin seinään jää kupin (ja monesti myös linnun) mentävä kolo.

Kuljetushäkin kahvan malli ja koko vaikuttaa kantamiseen. Pienissä häkeissä kahva on yleensä minimaalisen pieni, ja kaivautuu sormiin kannettaessa. Pehmikkeen tai toisen kahvan lisääminen tekee kantamisesta helpompaa. Osa ihmisistä hankkii raskaalle häkille rullakon, jossa häkki voi vetää.

Kuljetushäkin koko riippuu linnusta. Linnun tulisi mahtua kääntymään häkissä ilman että sen pyrstö osuu seiniin, venyttelemään ilman että sen siivet osuvat seiniin ja istumaan orrella ilman että sen pyrstö osuu maahan tai pää kattoon. Muuten kuljetushäkissä ei tarvitse olla yltäkylläisesti tilaa. Isompaa häkkiä on hankalampi raahata, ja moni lintu ei matkustettaessa juuri muuta tee kuin katsoo maisemia. Mikäli kyseessä on pidempi reissu, isompi häkki voi olla hyvä ratkaisu.

Amatsoni linnuille tarkoitetussa kuljetushäkissä, jossa on koko päätyseinän kokoinen ovi, pienempi huoltoluukku sekä pohjakalterit. Tämä malli on kuitenkin painava kantaa, sillä se painaa noin 10 kiloa.

Jos matkalla ollaan kuljetusta pidempään, voi harkita myös isomman häkin käyttöä. Sen käytössä matkustettaessa on kuitenkin haittapuolensa: iso häkki on hankalampi siirtää ja saada mahtumaan esimerkiksi autoon. Osa harrastajista tekeekin niin, että heillä on pieni kuljetushäkki, jossa linnut ovat matkan ajan, mutta päämäärässä, oli se sitten mökillä, lintupäivillä tai lomahoidossa, linnulle pystytetään kasattava isompi häkki (yleisimmin koirien metallinen näyttelyhäkki), joka ei kuitenkaan ole kotihäkin veroinen.

Matkahäkin sisustuksessa tulee ottaa huomioon, että se ei sisällä liikuteltaessa mitään heiluvaa, joka voisi heiluessaan osua lintuun ja vahingoittaa sitä. Esimerkiksi heiluvat lelut kannattaa ottaa pois, samoin keinut. Halutessaan ne voi lisätä määränpäähän päästäessä, tai sitten korvata kokonaan heilumattomilla, esimerkiksi häkin seinään kiinteästi kiinnitetyillä leluilla.

Matkan aikana lintu tarvitsee matkan pituudesta riippuen ruokaa ja juomaa. Ihan lyhyet, noin 15 minuutin matkat menevät ilmankin, mutta varsinkin lämpimällä säällä nesteen saatavuus tulee varmistaa. Vaikkei lintu uskaltaisikaan juoda, sillä on oltava mahdollisuus siihen halutessaan.

Kylmällä säällä kuljetushäkki tulee peittää esimerkiksi peitolla kylmän ja vedon estämiseksi. Auto kannattaa lämmittää etukäteen ennen linnun siirtämistä sinne sisätiloista. Kuumalla ilmalla taas tulee huolehtia, että lintu ei pääse ylikuumenemaan ja saa lämpöhalvausta. Sisällä pidetyt linnut viihtyvät samanlaisissa lämpötiloissa kuin ihminen t-paidassa, eli noin 20 asteen molemmin puolin. Aurinkoisella säällä linnulla tulee pitkällä matkalla olla mahdollisuus vetäytyä varjoon. Varsinkin aremman linnun pelkoa saattaa helpottaa, jos häkki on peitetty muilta paitsi yhdeltä sivulta myös lämpimällä ilmalla.

Jotkut omistajat käyttävät linnun kuljettamiseen kissan kuljetusboksia. Se on hieman kahtiajakoinen vaihtoehto: toisaalta, arka lintu tuntee olevansa turvassa kun paikka on umpinaisempi, mutta kesynkin linnun saaminen valottomaan kuljetuslaatikkoon voi olla hankalaa. Laatikon seinissä on myöskin hankala kiipeillä, jolloin linnun liikkuminen boksissa voi olla rajoittuneempaa verrattuna ritiläverkkoiseen, normaaliin häkkiin.

Lentokoneella matkustaminen on oma lukunsa. Käytännössä lentoyhtiöillä on omat kriteerinsä, millaisia kuljetuslaatikoita ne ottavat ruumaansa, ja tämän blogin kirjoitushetkellä yksikään Suomeen tai Suomesta lentävä lentoyhtiö ei salli lemmikkilintuja matkustamoon. Kaikki lentoyhtiöt eivät välttämättä kuljeta lintuja myöskään ruumassa. Lentokoneella matkustaessa tulee siis ottaa ensisijaisesti huomioon lentoyhtiön säännöt ja vaatimukset, eikä kuljetushäkkien suhteen täten ole välttämättä juuri valinnanvaraa.

Hyvä kuljetushäkki ei suinkaan ole onnistuneen matkustamisen ainoa edellytys, vaikka se tekeekin matkustamisesta helpompaa ja turvallisempaa sekä ihmiselle kuin linnullekin. Linnun kouluttaminen kulkemaan kuljetushäkkiin ja oleilemaan siellä vapaaehtoisesti on pitkällinen prosessi useimpien lintujen kohdalla, mutta varsinkin paljon matkustelevien lintujen kanssa se kannattaa! Siitä voitkin lukea enemmän Papukaija.fi -sivustolla olevasta Papukaija matkahäkkiin ja mukaan -artikkelista.

Harmaapapukaija kuljetushäkkinsä päällä, joka on pienehkö koirien näyttelyhäkki.

Kommentit