Pöntöt, pesät, mökit ja teltat lintuhäkin sisusteena

Monen lemmikkilinnun häkin sisustukseen kuuluu jonkinlainen pesä tai muu nukkumapaikka. Se voi olla peipoilla ja kanarialinnuilla esimerkiksi eläinkaupasta saatava kuppimainen, puolipallon muotoinen korsipesä, tai hieman korkeampi, soikion muotoinen pesä jossa on ylhäällä aukko. Papukaijoilla, erityisesti rakkauspapukaijoilla eli kaijasilla, ja joskus myös undulaateilla pidetään pesäpönttöä nukkumista varten. Saman asian ajavat erilaiset kookosmajat ja pahvi- tai pajutunnelit, sekä kaiken kokoisille linnuille tarjotut pahvilaatikot.

Käytännössä kuitenkaan tällaisten sisustusesineiden tarjoaminen ei-pesiville linnuille EI ole tarpeellista, ja se saattaa olla myös epäedullista linnun henkiselle ja fyysiselle terveydelle.

Hyvin monelle lemmikkilintulajille, ehdottomasti kaikille yleisimmille kuten seeprapeipoille, kanarialinnuille, naurukyyhkyille, undulaateille, kaijasille ja neitokakaduille (mutta myös monille, monille muille) lajityypillinen pesä on merkki siitä, että nyt on aika pesiä. Suoranokilla eli peippolinnuilla ja kyyhkyillä tämä tarkoittaa kuppimaista avopesää, sellaista, jollaisen lintu tekisi luonnonvaraisena. Papukaijalla se tarkoittaa jonkinlaista ahdasta ja hämärää koloa.

Kanarialinnulle tulisi tarjota pesä vain kun pariskuntaa ollaan aikeissa pesittää.
Kuva: Flickr.com / JaulaDeArdilla, CC BY-NC-ND 2.0
Pesämäisten rakenteiden tarjoaminen on linnulle merkki: nyt pesitään! Pesimistä ei kuitenkaan tulisi toteuttaa heppoisin perustein, eikä ainakaan täysin vahingossa! Lemmikkilinnut eivät tarvitse pesäkuppia tai -koloa nukkumiseen, ne voivat aivan mainiosti nukkua normaalisti orsilla (tai muualla yksilön mieltymysten mukaan, esimerkiksi pohjalla tai leluun nojaten).

Pesän tarjoaminen voi sen sijaan johtaa monenlaisiin ongelmiin. Pesinnän tulisi aina olla harkittu tapahtuma, jossa lajiin ja sen kasvattamiseen perehtynyt omistaja on selvillä onnistuneen pesinnän edellytyksistä ja vaatimuksista. Kaikki on kunnossa: lisääntyvät linnut on valittu huolella ottaen huomioon niiden iän, sukulaissuhteet, värin, terveydentilan ja edellisestä pesinnästä kuluneen ajan, ja niille on järjestetty pesinnän edellytykset niin rauhan, tilan kuin ravinnon suhteen, sekä on myös tiedossa, mitä tuleville poikasille tehdään kun niitä tulee, tai jos kaikki ei menekään putkeen.

Nämä asiat eivät yleensä ole kovinkaan hallussa, kun vanhan tiedon mukaan laitetaan pesää kaipaamattomalle lajille pesä, varsinkin jos linnut ovat potentiaalisesti eläinkaupasta ostetut nuoret sisarukset.

Varsinkin kaijasia koskien tuntuu edelleen liikkuvan väärää tietoa pesäkolon tarjoamista koskien nukkumistarkoitukseen.


Toki lintujen puuhastelun katsominen on suloista. Hormoonihuuruissaan pesää rakentava tai pesäkoloa jyrsivä lintu on suloinen katseltava pinnallisesti: lintu on niin työn touhussa kuin olla ja voi! Lemmikkilinnulle on kuitenkin kuluttavaa olla hormonaalinen, ilman että se pääsee vastuullisen omistajan järjestämänä pesimään alusta loppuun.

Hormonaalisuus saa linnun toimimaan ja puuhailemaan, joka luonnossa auttaa sitä selviämään pesinnästä. Se etsii pesämateriaaleja (peipot) ja/tai puuhastelee pesän parissa innokkaasti. Lintupari nivoutuu tiiviimmin yhteen, ja parittelee enemmän. Naaras alkaa kehittää munia, ja saattaa munia onnistuneesti.

Muninnassa on kuitenkin aina riski: muna voi jäädä jumiin naaraan sisälle, jolloin lintu on hengenvaarallisessa tilassa. Perehtynyt pesittäjä ottaa tämän huomioon, ja osaa tunnistaa jumiutuneen munan merkit ajoissa, ja tietää mitä tehdä. Se on kuitenkin riski, jonka lintujaan pesittävä ottaa, eikä pesittämiseen tulisikaan ryhtyä kevein perustein, eikä varsinkaan vahingossa: tarjoamalla linnulle tietämättään pesimiseen kannustavan ympäristön.



Millaiset asiat sitten saattavat vahingossa kannustaa lintua pesimään? Suoranokille ja papukaijoille toimivat eri asiat, koska niiden pesimätavat ovat erilaiset. Suoranokille jo kuppimainen pesä saattaa riittää. Suoranokkaisten lintujen omistajan tulisikin tiedostaa, että jo ruokakuppi voi riittää linnun pesimävietin laukeamiseen. Jos lintu vaikuttaa hormonaaliselta, ja siltä että se suhtautuu ruokakuppiin muuna kuin ruokakuppina (se esimerkiksi puolustaa sitä, kantaa sinne pesimätarvikkeitä kuten narunpätkiä tai heinänkorsia, tai kököttää siellä pidempiä aikoja), kannattaa kulhomaiset ruokakupit poistaa, ja laittaa tilalle ruoka-automaatteja, tai erittäin kapeita tai laakeita ruoka-astioita.

Papukaijoilla hormonaalisuutta nostattavat ahtaat, hämärät kolot. Näitä ovat ilmiselvästi pesäpönttö, mutta myös erilaiset kookospesät, joihin pienet linnut mahtuvat sisälle, tai pahvi- tai pajutunnelit, tai jopa freteille tarkoitetut muovitunnelit. Näiden tarjoamiselle ei ole mitään perustetta, siinä missä peipoille ruokakuppi on kohtuullisen oleellinen osa häkin sisustusta, mikään umpinaista pesää muistuttava rakenne ei ole oleellinen osa papukaijahäkin sisustusta! Lintu voi kuitenkin keksiä pesän vaikkapa myös sille virikkeenä tarjotusta pahvilaatikosta, vaikka laatikkoa ei sille pesäntekoa varten olisi tarkoituksella annettukaan.

Yksin pidettävä lemmikkiruusukakadu "lempipaikassaan", pahvitunnelissa, jonka laittamista häkkiin en henkilökohtaisesti voi suositella. Kuva: Flickr.com / GrrlScientist, CC BY-SA 2.0

On kuitenkin erittäin kriittisiä poikkeuksia, joiden vuoksi erilaisten lintulajien hoidossa tulee kiinnittää huomiota nimenomaan lajityypilliseen käyttäytymiseen, eikä niputtaa esimerkiksi papukaijoja yhdeksi isoksi linturyhmäksi. Amerikassa kohtuullisen yleistä on laittaa linnuille kangastelttoja nukkumapaikoiksi. Niitä on erilaisia, ja osa harrastajista tekee niitä myös itse. Teltta on vakituinen osa häkin sisustusta, ja niiden tai niiden teko-ohjeiden perään kyselevät monet ihmiset kansainvälisissä linturyhmissä linnun lajia huomioimatta. Niitä näkee paljon myynnissä ulkomaisissa nettikaupoissa, mutta välillä myös suomalaisissa netti- ja eläinkaupoissa. Teltat eivät ole automaattisesti paha asia, mutta ne sopivat vain hyvin harvalle linnulle vakituiseen käyttöön.

Esimerkiksi monet viheraratteihin kuuluvat lajit lähisukulaisineen (allaolevassa kuvassa aurinkoaratti) pystyvät käyttämään telttoja ja majoja vain puhtaasti nukkumistarkoituksessa. Sen sijaan esimerkiksi neitokakadu ja undulaatti löytävät niistä lähes poikkeuksetta hormooneja nostattavan pesän, vaikka tuotekuvassa sattuisikin olemaan kyseisen lajin kuva.

Kuva: Flickr.com / Nicole Mays, CC BY-NC 2.0
Terveestä käyttötavasta kertoo se, että lintu viettää aikaansa nukkumapesässään vain ja ainoastaan yön ajan. Päiväunillekin nämä linnut yleensä hakeutuvat muualle kuin telttaansa. Lintu ei häärää nukkumamökissään paljoa nukkumisen lisäksi. Tällöinkin omistajan kannattaa seurailla oman linnun käytöstä, että se ei lipsahda hormonaalisen käytöksen puolelle. Tämä on erityisen tärkeää, jos linnut ovat pariskunta. Jopa samaa sukupuolta oleva pari voi yrittää pesiä, jolloin hormonaalinen tila kuluttaa niitä henkisesti, sekä naaraita myös fyysisesti, jos ne alkavat munia.

Jotkut harrastajat ovat myös valveutuneet telttojen muihin vaaroihin: kankaiseen telttaan linnun kynnet voivat jäädä kiinni, ja lintu myös myös niellä kankaasta, varsinkin pörrökankaasta irtoavaa nukkaa, joka voi johtaa kuputukokseen. Yleisempi paha on kuitenkin teltan tai muun mökin tarjoaminen lajille tai yksilölle, jolle se ei lemmikkinä sovi.

Summa summarum: Mikään lemmikkilintu ei varsinaisesti tarvitse pesämäistä paikkaa nukkuakseen, ja joillain lajeilla pesämäinen paikka häkissä tai muualla ympäristössä voi aiheuttaa linnun hyvinvoinnille haitallisia henkisiä ja fyysisiä ongelmia. Kaikkiin tuotteisiin eläinkaupassa ei kannata luottaa, vaikka tuotekuvassa olisikin oman lajin kuva. Yleisimmät lemmikkilinnut, mainittakoon vielä peipot, kanarialinnut, kyyhkyt, undulaatit, neitokakadut ja rakkauspapukaijat eivät tarvitse nukkumapesää millään tavalla, eivätkä yleensä osaa hyödyntää niitä turvallisella tavalla alkamatta hormonaalisiksi. Sen sijaan osa lajeista, vähemmistö, viihtyy pesässä vain tiukasti nukkuen, jolloin omistajan kannattaa seurailla linnun suhtautumista nukkumapaikkaan, ja harkita, onko se tarpeellinen pitää vaiko poistaa.