Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa

Moni omistaja varmasti toivoo, että lemmikkinsä söisi lajille tyypillistä ruokaa (vankeuteen suhteutettuna parhaalla tavalla). Olkoon tämä sitten papukaijalle tehtävä tuoreruoka, tai jyrsijän erilaisia aineksia sisältävä kuivaruokaseos. Vaikka olisi olemassa täsmällinen ohje siitä, mitä ruokaa eläimelle tulee tarjota ja kuinka paljon, omistaja voi silti mennä metsään: tarjoamalla ruokaa liikaa.

Otetaan muutamia esimerkkejä. Linnulla on tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää pellettejä, siemeniä ja monipuolisesti tuoreruokaa ruokaympyrän mukaan (eli enemmän vihreitä vihanneksia, vähemmän makeita hedelmiä). Ruoan määrä on kuitenkin ongelma, ja lintu syö rasvaisia siemeniä ja makeita hedelmiä, jättäen terveelliset ruoat ihan koskematta. Tämän mahdollistaa ruoan liika määrä: ruokavalio olisi monipuolinen, jos lintu söisi KAIKEN sille tarjotun ruoan, mutta koska linnun maha ei ole pohjaton kuilu, se voi valita vain parhaat päältä.

Vaikka rasvaisten siementen määrä laadukkaasta siemenseoksesta olisi pieni, jos tätä kyseistä laadukasta siemensekoitusta kannetaan kuppiin litrakaupalla, kyllähän siitä riittää nälänpitimiksi niitä herkkuja koko päiväksi. Tai vaikka sokeripitoisten hedelmien määrä tuoreruokaympyrässä olisi pieni, jos ruokaa on tarjolla litrakaupalla yhdelle tai parille linnulle, linnut pystyvät elämään vaikka pelkällä banaanilla.

Sama toistuu myös jyrsijöillä, tai muilla eläimillä joilla pidetään erilaisia ruoka-aineita sisältävää ruokaa tarjolla koko päivän. Jos hiirulaiselle lykkää ruokaa tarjolle desikaupalla päivittäin, se pystyy elämään käytännössä auringonkukansiemenillä, jotka ovat ruokaseoksessa satunnaisina herkkupaloina. Joskaan eivät niin satunnaisina, jos ruokaa on tarjolla liian paljon päivittäiseen kulutukseen nähden.

Kannattaa siis kiinnittää huomiota eläimelle tarjottavan ruoan määrään. Eläimellä ei ole pakko olla koko ajan sitä herkkuruokaa tarjolla, vaan tasapainoinen ruokavalio koostuu laadun lisäksi myös määrästä: ruoan määrää on hyvä rajoittaa, jotta eläimen saa syömään monipuolisesti. Tietenkään ei ole tarkoitus pitää eläintä nälässä, vaan tarjota sille tarpeeksi ruokaa, jonka eläin tunnistaa syötäväksi. Jos lintu ei tykkää parsakaalista, mutta syö sitä nälkäänsä, voi siis parsakaalta laittaa hyvän määrän, jolloin lintu syö sitä kyllä oikean nälän iskiessä. Jos hiiri inhoaa ruokaseoksensa koirannappuloita, mutta syö ne kyllä nälkäänsä, ehkä uutta kuivaruokaa kannattaa lisätä vasta kun ne nappulatkin alkavat katoamaan. 

Tarkoitus ei ole kuitenkaan lähteä täysin vastakkaiseen suuntaan, ja näännyttää eläintä nälkään. Osa eläimistä ei syö edes nälkäänsä tiettyjä ruokia. Esimerkiksi neitokakadut ovat erityisen nirsoja erilaisten tuoreruokien suhteen, eivätkä välttämättä edes tunnista niitä kaikkia syötäväksi. Samoin omilla rotillani rotille suunnitelussa siemenseoksessa oli kuidun lähteenä heinäpelletit. En usko että rottani olisivat niitä ikinä syöneet, joten kun toisiksi suurin inhokkiruoka kaura alkoi hävitä kupista, tiesin ruoan olevan hyvin kulutettu. Sama omilla hiirilläni aiemman koiranruokaesimerkin myötä.

Näiden hiirten ruoankulutusta oli helppo seurata koirannappuloiden määrästä, sillä ne syötiin aina viimeisenä siemenseoksesta.

Täyden ruokaympyrän mukaan ruokkiminen vaatii omistajalta siis myös selvitystaitoja hyvän ruokaympyrän koostamiseen (lajista riippuu, kuinka hankalaa se on) lisäksi malttia tarjoilla ruokaa vain sen verran mitä eläin todella kuluttaa.

Papukaijat varsinkin syövät yllättävän vähän! Eräässä tutkimuksessa määritettiin tanimbarinkakadujen energiantarpeeksi häkkiolosuhteissa 48 kilokaloria per päivä, ja toisaalla punaotsa-amatsoneille eläintarhaoloissa 71 kilokaloria per päivä. Mittakaavaksi annettakoon, että yksi banaani sisältää noin 100 ckal.

Toki elämä on helpompaa silloin, jos eläimelle on oikeasti olemassa laadukas täysravintopuriste, jonka ohella se ei tarvitse kuin vettä. Tällöin omistajan tulee kiinnittää huomiota ruoan määrään niin, ettei eläin liho tai laihdu huomattavasti. Tämä on kuitenkin useille eläimille epäluonnollinen vaihtoehto ruoaksi, sillä ruoassa olevat muodot, tekstuurit, maut ja joillain lajeilla jopa värit tuovat erittäin tervetullutta vaihtelua ja virikettä ruokailuun. (Toki tarjoillessa eläimelle pääasiassa vain yhtä ruokaa sen elämän ajan on tarpeen tehdä tutkimus huolella, esimerkiksi marketeissa myytävät pienlemmikkien ruokapelletit "sopivat" ihmeellisesti niin hamsterille kuin kanillekin, eläimille joiden ruokavaliot poikkeavat huomattavasti toisistaan.)

Muutakin kuin pääasiassa kuivaruokaa syövillä eläimillä, kuten papukaijoilla, sopiva määrä ruokaa on silloin, kun päivän päätteeksi ruoasta on jäljellä vain rippeet. Täysin tyhjäksi kaluttu ja nuoltu kuppi (tai mistä ruoka tarjoillaankaan) ehkä kertoo, että lintu on nälkäisempi kuin sen olisi hyvä olla, mutta pienet jämät, esimerkiksi tuoreruokien "pahimmat" osat syömättä jääneenä on ihan hyvä merkki ruoan hyvästä määrästä.

Stoppaa runsauden sarvi! Näin kohennat lemmikkisi todellisuudessa syömän ruoan laatua! :)

Kommentit