Samat ruoka-aineet, täysin eri ruokavaliot

Aivan liian usein kuulee puhuttavan kaikkien eläinten ruokinnasta vain ruoka-aineita luetteloituna. Mitä tämä tai tuo eläin, esimerkiksi papukaija tai maakilpikonna syö. Pelkkä luettelo ei missään tapauksessa riitä, vaikka siinä lueteltaisiinkin vain eläimelle tarpeellisia, luonnollisia ja hyödyllisiä ainesosia. Samalla tavoin myöskään tutkimukset villien papukaijojen ruokavaliosta ovat lähes yhtä tyhjän kanssa, jos niissä vain luetteloidaan kasvilajit tai kasvien osat mitä ne syövät, ottamatta kantaa siihen, millaisissa määrissä ne niitä syövät suhteessa toisiin. Samaten lemmikkimaailmassa monet, niin monet, ruokintaohjeet pureutuvat vain listaamaan mitä eläimille saa tai voi syöttää, ottamatta kantaa ruokavalion mittasuhteisiin.

Pähkinän voi mainita osan tämänkin punarosellan ruokavaliota, mutta kuinka paljon pähkinää ruokavalio sisältää, ei siitä lausahduksesta selviäkään. Kuva: Flickr.com / Rodney Topor, CC BY-NC-ND 2.0


Esimerkiksi papukaijoille voi syöttää kaikkia ihmisille turvallisia kasviksia, paitsi avokadoa. Se jättää kymmeniä, ellei satoja vaihtoehtoja. Samoin lintujen ruokavalioon kuuluu usein kuivaruokaa, kuten erilaisia siemeniä, pähkinöitä ja pellettejä. Näihinkin mahtuu vaihtelua sisälleen, esimerkiksi auringonkukansiemenet ovat rasvaisia herkkuja verrattuna vaikkapa pieniin kanariansiemeniin. Samoin edelleenkin myös kuivaruoan suhteen mittasuhteet merkitsevät sekä kuivaruoan sisällä että koko ruokavaliossa.

Otetaan esimerkiksi yleisin lemmikkipapukaijojen ruokavalio: "Tuoreruokaa," "pellettejä" ja "pähkinöitä/isoja, rasvaisia siemeniä." Sinäänsä tuossa ei ole mitään vikaa, tai siinä on kaikki vikana. Luettelointi mitä linnulle tarjotaan, oli se sitten tarkkuudella "kuivaruoka" tai tarkkuudella jossa luetellaan tarkasti kaikki kasvilajit mitä linnulle tarjotaan, on turhaa, ellei ole ilmoitettu mittasuhteita ruokien välillä, tai toisaalta jos lintu ei edes suostu syömään kaikkea esille tarjottua ruokaa, jolloin ruokaympyrä vääristyy jälleen.

Seuraavassa kuvassa ensimmäinen ruokaympyrä pohjautuu tuoreruokaan luonnossa painottuvien latvustoruokailijoiden kanssa summittaisesti papukaijojen ruokapyramidiin, ja seuraavat kaksi ovat se, mitä monet lemmikkilinnut syövät tai niille tarjoillaan todellisuudessa. Kaikkien ympyröiden ainesosat ovat tismalleen samat: tuoreita, pellettejä ja herkkuja. Näistä tutuista rakennuspalikoista saa kuitenkin rakennettua hyvin erilaisia ruokavalioita, jos keskitytään yksinomaan luettelemaan ainesosia huomioimatta mittasuhteita.

Esimerkkejä samojen ainesosien muodostamista, hyvin erilaisista ruokavalioista. Ensimmäisenä papukaijojen ruokapyramidin pohjalta rakennettu, muista ajatuksen ruokaa vertailuksi.


Lemmikkien ruokinnassa on otettava vielä huomioon lemmikin todellisuudessa syömän ruoan määrä. (Ks. merkintä Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa) Vaikka eläimelle tarjoilisikin täsmälleen sen tarvitseman ruokalautasen, jossa jokainen palanen eri ruokaa olisi täydellisesti suhteessa toisiin otettuna huomioon lemmikin laji ja aktiivisuustaso yms., omistaja voi silti mennä metsään ruokkimalla eläintään liikaa. 

Ruoka-aineiden oikeampaa ruokintaa tavoitellessa on hyvä muistaa myös eläinten väliset suhteet: vaikka tarjoiltava ruoka on samaa, onko eläinten ruokailu tasapuolista niin, että jokaisen yksilön ruokavalio säilyy kohtuullisen saman. Vai pääseekö päsmäröivä yksilö/yksilöt poimimaan herkut päältä, jolloin sen ja myös muiden ruokavalio vääristyy?

Tietenkin oman lemmikin ruokavaliosta on kysyttäessä kaikkein helpoin kertoa vain luetteloimalla. Haastan kuitenkin jokaisen tämän lukeneen seuraavalla kerralla kertomaan jotenkin eri tavalla: esimerkiksi mainitsemalla mitä lemmikki syö eniten, ja mitä vain jonkin verran. Esimerkiksi "Suurimmaksi osaksi tuoreruokaa, ja herkuiksi pellettejä ja siemeniä." Samalla omistaja voi myös lähteä ajattelemaan, onko oman lemmikin ruokavaliossa korjaamisen varaa. Jos ei tarjoiluissa, niin sitten kulutuksessa. :)