Moni papukaija on nihkeä syömään tuoreruokaa. Tällöin on erittäin tärkeä ottaa huomioon tarjolle annettavan ruoan määrä. Jos linnulle kantaa tasapainoisen annoksen ruokaa, jossa on "täydellinen" määrä pellettejä, siemeniä, pähkinöitä, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, ituja ja lehteviä vihreitä, lintu voi silti päästä valikoimaan, jos ruoka-annos on yksinkertaisesti liian suuri. Tästä enemmän merkinnässä: Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa.
Tulinkin tässä eräänä päivänä pohtineeksi, kuinka saada eläin syömään paremmin sille tarjottu ruoka. Tämä on itselläni haasteena myös siksi, että haluaisin tarjoilla myös tuoreruokaa virikkeiden kautta, jolloin osa ruoasta saattaa yksinkertaisesti jäädä linnulta huomaamatta/löytymättä, ja täten syömättä.
Eräs lintuharrastaja kertoi kamppailleensa linnun nirsoilun kanssa, ja heillä toimii se, että linnulle tarjotaan aina vain yhtä tuoreruokaa päivässä. Esim. yhtenä päivänä porkkanaa, toisena kukkakaalta, kolmantena paprikaa jne. Linnulla ei auta nirsoilla, koska tuoreruokakupissa (tai muualla tarjolla) on vain samaa ruokaa. Jos lintu syö mieluummin kuivaruokaa kuin tuoreruokaa, kuten monet linnut tekevät, näin voi myös määrittää, paljonko lintu syö mitäkin: rajoittamalla kuivaruoan määrää tuoreruoan määrään ei ole pakko kiinnittää tarkkaa huomiota, vaan sitä pystyy laittamaan linnulle tarjolle rajattomasti. Rajattomasti ei voi tarjoilla sekalaista salaattia, tällöin ollaan taas runsauden sarven ongelman äärellä, eli lintu pääsee valikoimaan kolmen kilon salaattiseoksesta lempparinsa ja jättää inhokkinsa syömättä, jolloin tarjottu ja syöty ruokavalio ovat erilaiset. Tämä myös silloin, vaikka salaattisekoitus olisi rakennettu tapaamaan kaikki linnun ravitsemukselliset tarpeet, mutta sitä on vain tarjolla liikaa kulutukseen nähden.
Omaan mielikuvaan yhden tuoreruoan tarjoilu per päivä saattaa olla hieman yksipuolista. Sen sijaan pohdin hieman erilaista näkökulmaa samalla periaatteella: pitäisikö lintua ruokkia yhdellä ruokalajilla per päivä, siis kuivaruoan lisäksi? Kuivaruoan ollessa säännöstelty ja linnun mielessä haluttu, tuoreruokaa voisi tarjota säännöstelemättä päivittäin, esim. yhtenä päivänä hedelmiä, yhtenä vihanneksia, yhtenä marjoja ja yhtenä palkokasveja. Tummat, lehtevät vihreät ovat niin suuressa osassa, että niitä tarjoilisin joka päivä. Riippuen tietenkin kuinka lintu syö mitäkin ruokaa: jos sille ei maistu tummat, lehtevät vihreät (jotka ovat usein terveellisimpiä), myös muun tuoreruoan määrää pitäisi rajoittaa.
Suunnitelmassani linnun tuoreruokkimiseen tulisi ottaa myös huomioon ruoan tarjoilutapa: esimerkiksi tummat, lehtevät kasvikset voisi tarjoilla heti ensimmäisenä aamulla kulhosta, ja päivän varsinainen tuoreruoka-annos vasta hieman myöhemmin virikkeistä tai haastavammista paikoista tarjoiltuna.
Käytän nyt lähteenäni Papukaijojen ruokapyramidia, sillä se vastaa parhaiten omia arvojani lintujen ruokinnassa. Kyseessä on erikoistumattoman latvustoruokailijan ruokavalio, joita suurinosa lemmikkipapukaijalajeista on. Poisluettuna ovat arat (jotka tarvitsevat rasvaisempaa ruokaa) ja "ruohoparakiitit" (eli esim. neitokakadut ja undulaatit, jotka tarvitsevat enemmän siemeniä).
Tässä tekstimuodossa kyseinen, erikoistumattoman latvustoruokailijan pyramidi:
- 15-25 % tummia, lehteviä kasviksia
- 10-15 % vihanneksia
- 10-15 % marjoja
- 5-10 % hedelmiä
- 5-10 % eläinproteiinia
- 5-10 % mukuloita, juuria ja palkokasveja
(- 10-15 % pienet siemenet)
(- 5-10 % pähkinät ja rasvaiset siemenet)
Laskennan helpottamiseksi puhun nyt ruoista grammoina pyramidin prosenteista johdettuna. Linnun todellinen kulutus on selvitettävä lintukohtaisesti, sillä jopa samaan lajiin mahtuu paljon erilaisia lintuja. Kulutus vaihtelee linnun aktiivisuuden mukaan, ja lintu saattaa mässäillä enemmän herkkuruoalla kuin inhokillaan. Raskas ruoka toisaalta saattaa pitää linnun kylläisenä pidempään. Lintu myös saattaa syödä eri määrän riippuen kuinka helposti tai hankalasti ruoka on sille saatavilla. Oman linnun kuluttama ravinnon määrä kannattaa selvittää esim. antamalla linnulle yhtenä päivänä vain sen hyväksi ruoaksi toteamia pellettejä ja mitata, paljonko lintu niistä syö. Tämä antaa vain viitteellisen määrän: kuivat pelletit eivät paljon paina, ja kuten ihmisetkin, linnutkin saattavat olla motivoituneempia syömään herkkuruokaansa (esim. linnulla banaania tai ihmisellä karkkia), tai taas voivat vain hissukseen napertaa ruokaa josta ne eivät erityisesti pidä (esim. ruusukaali sekä linnulle että ihmiselle). Tässä tilanteessa lintu on kuvitteellinen papukaija, eikä lukuja kannata ottaa suoraan käytäntöön oman linnun kanssa.
Tämä kuvitteellinen lintu söisi laskelmieni mukaan siemenet, pähkinät, tummat lehtevät, ja vielä päivälle määrättyä tuoreruokaa 2,4 kertainen määrä kuivaruokaan nähden. Tulevissa esimerkeissä linnun syömä ruokamäärä grammoina olisi noin 31,3-52,5 grammaa päivittäin. Tätä voi omalle linnulle sitten korottaa vain yksinkertaisella kerto- tai jakolaskulla. Oman linnun käyttämä ruokamäärä on tärkeää selvittää, ettei taas sorruta siihen runsauden sarveen. Kun linnun ruokintarutiinit ja määrät on kohdillaan, voi siirtyä näiden mainittujen tuoreruokien osalta sitten siihen loputtomaan tarjoiluun, eikä grammalleen tarvisi enää laskea kuin kuiva- ja lehtiruoka.
Esimerkki 1:
Joka päivä tarjolla tummia, lehteviä kasviksia. Ne eivät yleensä ole lintujen lempiruokaa, mutta ne ovat terveellisiä. Ne tarjotaan ensinälkään, ja tämän ykkösesimerkin mukaisen ruokavalion toimimiseksi on tärkeää, että linnut myös syövät ne. Päivän muu tuoreruoka tarjotaan vasta, kun lehtevät on suunnilleen nautittu aamupalaksi. Kuivaruokaa tarjotaan joka päivä: siemenet iltapäivällä/illalla virikeleluista ja/tai häkkiinmenon palkkioksi, ja rasvaiset herkut virikeleluista tai koulutuksen yhteydessä palkkioina.
Aion laskea ruokinta-aikataulun nyt 28,5 päivän pituiselle kuukaudelle (koska niin sain monimutkaiset laskukaavani toimimaan järkevimmin :D), joka on puolta päivää lukuunottamatta neljän viikon ajanjakso.
- Noin 3,5-5 grammaa pieniä siemeniä per päivä (laskukaava: 10% ja 15% per 28,5 päivää = 0,35 ja 0,52 muunnetaan järkevään yksikköön) joka päivä
- Noin 1,7-3,5 grammaa pähkinää tai rasvaisia siemeniä per päivä joka päivä
- Noin 5-9 grammaa tummia lehteviä kasviksia joka päivä
Lisäksi:
- Laskelmieni mukaan 2,4-kertaisena kuivaruoan määrään nähden seuraavasti tuoreruokaa, niin että lintu söisi vielä kaiken:
- Vihanneksia 6-9 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 7,5 päivänä)
- Marjoja 6-9 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 7,5 päivänä)
- Hedelmiä 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
- Eläinproteiinia 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
- Mukuloita ja palkokasveja 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
Kuvassa on muutamia vaihtoehtoja. Vihreät ovat vihannekset, marjat ovat punertava/violetti ruutu, hedelmät oranssi/kellertävä, kananmuna edustaa eläinproteiinia, ja ruskeankirjava ruutu taas mukuloita ja palkokasveja.
Ensimmäisessä ruoat jakautuivat varsin tasaisesti keskiarvojen mukaan: 7,5 keskiarvolla ovat ylöspäin pyöristettynä vihannekset ja marjat (8 päivää molemmat), kun taas muita pyöristettiin alaspäin 4,5 päivän keskiarvosta neljään (hedelmät, proteiini, palkokasvit).
Keskimmäisessä kuvassa on menty luettelon mukaan ylhäältä alaspäin: marjoja ja vihanneksia on molempia maksimit, eli 9 päivää, ja muita on typistetty: hedelmien 3-6 päivästä niitä on kolmena päivänä, proteiinin 3-6 päivästä neljänä päivänä ja palkokasvien 3-6 päivästä kolmena päivänä.
Viimeisimmässä taas on liioiteltu luettelossa alhaalta katsoen: mukuloita on maksimimäärä kuudessa, eläinproteiinia 3-6 päivästä viidessä, hedelmiä samoin. Vihanneksia ja marjoja on minimimäärä, 6-9 päivästä vain kuudessa.
Keskiarvojen noudattaminen olisi järkevintä, mutta ilman puolikkaita päiviä keskimäärien mukaisen ruokataulukon suunnitteluun tarvittaisi laskelmieni mukaan 57 päivää pitkä suunnitelma.
Esimerkki 2:
Kuivaruoan eli siementen ja pähkinöiden määrä säilyy samana. Tummat vihreät otetaan mukaan tuoreruoka laskelmiin. Tämä aiheuttaa sen, että päivittäistä, vaihtuvaa tuoreruokaa tarjoillaan nyt laskelmieni mukaan 3,4-kertaisena kuivaruokaan nähden. Laskennallisista syistä ajanjakso vaihtuu 21,7 päivään eli helposti, tosin väärään suuntaan pyöristettynä kolmeen viikkoon.
- Tummia, lehteviä kasviksia 4,5-7,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 6 päivänä)
- Vihanneksia 3-4,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 3,75 päivänä)
- Marjoja 3-4,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 3,75 päivänä)
- Hedelmiä 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
- Eläinproteiinia 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
- Mukuloita ja palkokasveja 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
Ensimmäisessä kuvassa lähdin ylhäältä keskiarvon mukaan. Hedelmiä on hieman keskimääräistä enemmän, ja proteiinia ja palkokasveja hieman vähemmän.
Säännöllisempi ja sujuvampi tuli toisesta, jossa lähdin loppupäästä päivähaarukan mukaan. Tässä mallissa vihannesten ja marjojen osuus on aliedustettuna ja hedelmien, proteiinin ja palkokasvien osuus yliedustettuna. Oikeassa mallissahan vihannesten ja marjojen osuus on muiden ainesosien määrään verrattuna 1,65 kertainen, joten en tämän pohjalta voi jälkimmäistä mallia suositella, sillä siinä kaikkia (paitsi lehteviä) on sama määrä.
Neljäsosien vuoksi tässä mallissa välttäisi keskiarvoissa murto-osapäivät laskelmieni mukaan, jos suunnitelma olisi pituudeltaan 90 päivää.
Ideana kahden ruokalajin tarjoilu samana päivänä saisi päivien lukumäärät tasaantumaan, mutta useamman eriarvoisen ruokalajin tarjoileminen samana päivänä taas söisi pohjaa siltä, että yhtä ruoka-ainetta voi tarjoilla rajattomasti. Esimerkiksi linnun vihaamien vihannesten ja rakastamien hedelmien yhteinen tarjoileminen jättäisi vihannekset täysin koskematta, ja jälleen olisimme runsauden sarven äärellä, jossa linnun saamaa ruokamäärää joutuisi kuitenkin rajoittamaan.
Päivän annoksia kasatessa tulisi kuitenkin huomioida määrät myös saman ruoka-aineen sisällä. Omasta mielestäni tämä kuitenkin vaatii vähemmän suunnittelua, kuin päivittäisen monipuolisen annoksen kasaaminen ja tekeminen niin, että lintu vieläpä söisi kaiken ruoan. On kuitenkin tärkeää, että tällaisessakaan ruokinnassa ei vedä överiksi joitain ainesosia. Esimerkiksi viinirypäle ja banaani ovat mielestäni herkkuja (ne sisältävät paljon sokeria ja viinirypäleet ovat surullisen kuuluisia suuresta pitoisuudesta tuholaistorjunta-aineita), eikä niitä kannata sisällyttää ruoka-annokseen, vaan antaa satunnaisesti sillointällöin erikoistilaisuuksissa. Kannattaakin siis tasapainotella myös ruoka-aineen sisällä, että sekoitus on jokseenkin tasapainoinen ja sisältää saman kategorian molempia ääripäitä esim. kaloreiden, sokerien ja vitamiinien suhteen (esim. kurkku on melko mitäänsanomaton ruoka sisällön suhteen, joten sen kanssa kannattaa tarjota jotain jossa on paljon hyödyllisiä vitamiineja) tai tasaisesti keskilinjalla.
Tällaista ruokavaliota seuratessakaan ruokaa ei välttämättä kannata laittaa tarjolle kilokaupalla, jos lintu ei niin paljon syö. Vaikkei ruokavalio pääsisikään vääristymään, onhan liian suuren ruokamäärän laittaminen tarjolle sitten lopulta haaskausta.
Tällaisessa tavassa ruokkia saattaa piillä myös käytännöllinen puoli. Jos lintuja ei ole paljon, on yleensä omistajan jääkaappi täynnä erilaisia tuoreita, joista on otettu osa. Moni tuore saattaa mennä myös roskiin, koska ne eivät säily leikattuina enää niin hyvin, mutta lintu ei syö tarpeeksi paljoa tarpeeksi nopeasti, että ehtisi hyödyntää esimerkiksi kokonaisen paprikan tai kesäkurpitsan. Ruokkimalla vain tiettyä ruoka-ainetta päivässä omistaja voi laittaa tarjolle myös kokonaisen kasviksen, joko pilkottuna normaalisti tai jopa virikemielessä kokonaisena ripustaen.
Päivittäin vaihtuva tuoreruoka-alue ruokavaliossa sopisi hyvin myös suurille määrille lintuja. Muutoin parvessa saattaa käydä hassusti: vaikka ruokaa laittaisi tasapainoisen annoksen ja vieläpä oikean määrän, parven päällepäsmärit tai nopeimmat yksilöt saattavat syödä ensin kaikki herkkupalat, ja aremmat ja sopuisammat yksilöt jäävät jonossa viimeiseksi syömään muiden rippeet (jotka ovat kylläkin usein ne terveellisimmät). Tätä voi ehkäistä tarpeeksi laakeilla ruoka-astioilla tai levittämällä tuoreruoan muuten esim. vartaissa niin laajalle alueelle, että kaikki yksilöt pääsevät syömään halutessaan yhtä aikaa. Yhden ruokalajin päiväannoksessa samanlaista valikointia suuremmissa lintuparvissa ei kuitenkaan voi käytännössä tapahtua.
Siinä se!
Kaiken tämän valtavan tekstimäärän ja hämärien laskukaavojen jälkeen olen vihdoin saanut asiani sanottua! Tässä eräs niksi taistella linnun nirsoilua tai ruoan valikointia vastaan. Kertokaa kommenteissa, mitä olette mieltä tai oletteko jopa jo koettaneet tätä!
Tulinkin tässä eräänä päivänä pohtineeksi, kuinka saada eläin syömään paremmin sille tarjottu ruoka. Tämä on itselläni haasteena myös siksi, että haluaisin tarjoilla myös tuoreruokaa virikkeiden kautta, jolloin osa ruoasta saattaa yksinkertaisesti jäädä linnulta huomaamatta/löytymättä, ja täten syömättä.
Eräs lintuharrastaja kertoi kamppailleensa linnun nirsoilun kanssa, ja heillä toimii se, että linnulle tarjotaan aina vain yhtä tuoreruokaa päivässä. Esim. yhtenä päivänä porkkanaa, toisena kukkakaalta, kolmantena paprikaa jne. Linnulla ei auta nirsoilla, koska tuoreruokakupissa (tai muualla tarjolla) on vain samaa ruokaa. Jos lintu syö mieluummin kuivaruokaa kuin tuoreruokaa, kuten monet linnut tekevät, näin voi myös määrittää, paljonko lintu syö mitäkin: rajoittamalla kuivaruoan määrää tuoreruoan määrään ei ole pakko kiinnittää tarkkaa huomiota, vaan sitä pystyy laittamaan linnulle tarjolle rajattomasti. Rajattomasti ei voi tarjoilla sekalaista salaattia, tällöin ollaan taas runsauden sarven ongelman äärellä, eli lintu pääsee valikoimaan kolmen kilon salaattiseoksesta lempparinsa ja jättää inhokkinsa syömättä, jolloin tarjottu ja syöty ruokavalio ovat erilaiset. Tämä myös silloin, vaikka salaattisekoitus olisi rakennettu tapaamaan kaikki linnun ravitsemukselliset tarpeet, mutta sitä on vain tarjolla liikaa kulutukseen nähden.
 |
| Monipuolinen tuoreruoka sisältäen esim. vihanneksia, marjoja ja hedelmiä on papukaijan ruokinnan kulmakivi. Siinäkin voi kuitenkin mennä metsään jos ruokaa laittaa tarjolle aina liikaa. Kuva: Steve Beger / Flickr.com, CC BY-SA 2.0 |
Omaan mielikuvaan yhden tuoreruoan tarjoilu per päivä saattaa olla hieman yksipuolista. Sen sijaan pohdin hieman erilaista näkökulmaa samalla periaatteella: pitäisikö lintua ruokkia yhdellä ruokalajilla per päivä, siis kuivaruoan lisäksi? Kuivaruoan ollessa säännöstelty ja linnun mielessä haluttu, tuoreruokaa voisi tarjota säännöstelemättä päivittäin, esim. yhtenä päivänä hedelmiä, yhtenä vihanneksia, yhtenä marjoja ja yhtenä palkokasveja. Tummat, lehtevät vihreät ovat niin suuressa osassa, että niitä tarjoilisin joka päivä. Riippuen tietenkin kuinka lintu syö mitäkin ruokaa: jos sille ei maistu tummat, lehtevät vihreät (jotka ovat usein terveellisimpiä), myös muun tuoreruoan määrää pitäisi rajoittaa.
Suunnitelmassani linnun tuoreruokkimiseen tulisi ottaa myös huomioon ruoan tarjoilutapa: esimerkiksi tummat, lehtevät kasvikset voisi tarjoilla heti ensimmäisenä aamulla kulhosta, ja päivän varsinainen tuoreruoka-annos vasta hieman myöhemmin virikkeistä tai haastavammista paikoista tarjoiltuna.
Käytän nyt lähteenäni Papukaijojen ruokapyramidia, sillä se vastaa parhaiten omia arvojani lintujen ruokinnassa. Kyseessä on erikoistumattoman latvustoruokailijan ruokavalio, joita suurinosa lemmikkipapukaijalajeista on. Poisluettuna ovat arat (jotka tarvitsevat rasvaisempaa ruokaa) ja "ruohoparakiitit" (eli esim. neitokakadut ja undulaatit, jotka tarvitsevat enemmän siemeniä).
Tässä tekstimuodossa kyseinen, erikoistumattoman latvustoruokailijan pyramidi:
- 15-25 % tummia, lehteviä kasviksia
- 10-15 % vihanneksia
- 10-15 % marjoja
- 5-10 % hedelmiä
- 5-10 % eläinproteiinia
- 5-10 % mukuloita, juuria ja palkokasveja
(- 10-15 % pienet siemenet)
(- 5-10 % pähkinät ja rasvaiset siemenet)
Laskennan helpottamiseksi puhun nyt ruoista grammoina pyramidin prosenteista johdettuna. Linnun todellinen kulutus on selvitettävä lintukohtaisesti, sillä jopa samaan lajiin mahtuu paljon erilaisia lintuja. Kulutus vaihtelee linnun aktiivisuuden mukaan, ja lintu saattaa mässäillä enemmän herkkuruoalla kuin inhokillaan. Raskas ruoka toisaalta saattaa pitää linnun kylläisenä pidempään. Lintu myös saattaa syödä eri määrän riippuen kuinka helposti tai hankalasti ruoka on sille saatavilla. Oman linnun kuluttama ravinnon määrä kannattaa selvittää esim. antamalla linnulle yhtenä päivänä vain sen hyväksi ruoaksi toteamia pellettejä ja mitata, paljonko lintu niistä syö. Tämä antaa vain viitteellisen määrän: kuivat pelletit eivät paljon paina, ja kuten ihmisetkin, linnutkin saattavat olla motivoituneempia syömään herkkuruokaansa (esim. linnulla banaania tai ihmisellä karkkia), tai taas voivat vain hissukseen napertaa ruokaa josta ne eivät erityisesti pidä (esim. ruusukaali sekä linnulle että ihmiselle). Tässä tilanteessa lintu on kuvitteellinen papukaija, eikä lukuja kannata ottaa suoraan käytäntöön oman linnun kanssa.
Tämä kuvitteellinen lintu söisi laskelmieni mukaan siemenet, pähkinät, tummat lehtevät, ja vielä päivälle määrättyä tuoreruokaa 2,4 kertainen määrä kuivaruokaan nähden. Tulevissa esimerkeissä linnun syömä ruokamäärä grammoina olisi noin 31,3-52,5 grammaa päivittäin. Tätä voi omalle linnulle sitten korottaa vain yksinkertaisella kerto- tai jakolaskulla. Oman linnun käyttämä ruokamäärä on tärkeää selvittää, ettei taas sorruta siihen runsauden sarveen. Kun linnun ruokintarutiinit ja määrät on kohdillaan, voi siirtyä näiden mainittujen tuoreruokien osalta sitten siihen loputtomaan tarjoiluun, eikä grammalleen tarvisi enää laskea kuin kuiva- ja lehtiruoka.
 |
| Tarjoilemalla yhtä ruoka-ainetta päivässä linnulle voisi tarjota myös kokonaisia kasviksia, koska tietyn ruokapyramidin osalueen "yliannostuksen" vaaraa ei olisi. Kokonaiset kasvikset tarjoavat luonnollista puuhastelua ja virikettä ruokailuun. Kuva: Hafiz Issadeen / Flickr.com, CC BY 2.0 |
Esimerkki 1:
Joka päivä tarjolla tummia, lehteviä kasviksia. Ne eivät yleensä ole lintujen lempiruokaa, mutta ne ovat terveellisiä. Ne tarjotaan ensinälkään, ja tämän ykkösesimerkin mukaisen ruokavalion toimimiseksi on tärkeää, että linnut myös syövät ne. Päivän muu tuoreruoka tarjotaan vasta, kun lehtevät on suunnilleen nautittu aamupalaksi. Kuivaruokaa tarjotaan joka päivä: siemenet iltapäivällä/illalla virikeleluista ja/tai häkkiinmenon palkkioksi, ja rasvaiset herkut virikeleluista tai koulutuksen yhteydessä palkkioina.
Aion laskea ruokinta-aikataulun nyt 28,5 päivän pituiselle kuukaudelle (koska niin sain monimutkaiset laskukaavani toimimaan järkevimmin :D), joka on puolta päivää lukuunottamatta neljän viikon ajanjakso.
- Noin 3,5-5 grammaa pieniä siemeniä per päivä (laskukaava: 10% ja 15% per 28,5 päivää = 0,35 ja 0,52 muunnetaan järkevään yksikköön) joka päivä
- Noin 1,7-3,5 grammaa pähkinää tai rasvaisia siemeniä per päivä joka päivä
- Noin 5-9 grammaa tummia lehteviä kasviksia joka päivä
Lisäksi:
- Laskelmieni mukaan 2,4-kertaisena kuivaruoan määrään nähden seuraavasti tuoreruokaa, niin että lintu söisi vielä kaiken:
- Vihanneksia 6-9 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 7,5 päivänä)
- Marjoja 6-9 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 7,5 päivänä)
- Hedelmiä 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
- Eläinproteiinia 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
- Mukuloita ja palkokasveja 3-6 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 4,5 päivänä)
 |
| Klikkaa isommaksi! |
Kuvassa on muutamia vaihtoehtoja. Vihreät ovat vihannekset, marjat ovat punertava/violetti ruutu, hedelmät oranssi/kellertävä, kananmuna edustaa eläinproteiinia, ja ruskeankirjava ruutu taas mukuloita ja palkokasveja.
Ensimmäisessä ruoat jakautuivat varsin tasaisesti keskiarvojen mukaan: 7,5 keskiarvolla ovat ylöspäin pyöristettynä vihannekset ja marjat (8 päivää molemmat), kun taas muita pyöristettiin alaspäin 4,5 päivän keskiarvosta neljään (hedelmät, proteiini, palkokasvit).
Keskimmäisessä kuvassa on menty luettelon mukaan ylhäältä alaspäin: marjoja ja vihanneksia on molempia maksimit, eli 9 päivää, ja muita on typistetty: hedelmien 3-6 päivästä niitä on kolmena päivänä, proteiinin 3-6 päivästä neljänä päivänä ja palkokasvien 3-6 päivästä kolmena päivänä.
Viimeisimmässä taas on liioiteltu luettelossa alhaalta katsoen: mukuloita on maksimimäärä kuudessa, eläinproteiinia 3-6 päivästä viidessä, hedelmiä samoin. Vihanneksia ja marjoja on minimimäärä, 6-9 päivästä vain kuudessa.
Keskiarvojen noudattaminen olisi järkevintä, mutta ilman puolikkaita päiviä keskimäärien mukaisen ruokataulukon suunnitteluun tarvittaisi laskelmieni mukaan 57 päivää pitkä suunnitelma.
Esimerkki 2:
Kuivaruoan eli siementen ja pähkinöiden määrä säilyy samana. Tummat vihreät otetaan mukaan tuoreruoka laskelmiin. Tämä aiheuttaa sen, että päivittäistä, vaihtuvaa tuoreruokaa tarjoillaan nyt laskelmieni mukaan 3,4-kertaisena kuivaruokaan nähden. Laskennallisista syistä ajanjakso vaihtuu 21,7 päivään eli helposti, tosin väärään suuntaan pyöristettynä kolmeen viikkoon.
- Tummia, lehteviä kasviksia 4,5-7,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 6 päivänä)
- Vihanneksia 3-4,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 3,75 päivänä)
- Marjoja 3-4,5 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 3,75 päivänä)
- Hedelmiä 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
- Eläinproteiinia 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
- Mukuloita ja palkokasveja 1,5-3 päivänä ajanjaksolla (keskiarvo 2,25 päivänä)
 |
| Klikkaa isommaksi! |
Ensimmäisessä kuvassa lähdin ylhäältä keskiarvon mukaan. Hedelmiä on hieman keskimääräistä enemmän, ja proteiinia ja palkokasveja hieman vähemmän.
Säännöllisempi ja sujuvampi tuli toisesta, jossa lähdin loppupäästä päivähaarukan mukaan. Tässä mallissa vihannesten ja marjojen osuus on aliedustettuna ja hedelmien, proteiinin ja palkokasvien osuus yliedustettuna. Oikeassa mallissahan vihannesten ja marjojen osuus on muiden ainesosien määrään verrattuna 1,65 kertainen, joten en tämän pohjalta voi jälkimmäistä mallia suositella, sillä siinä kaikkia (paitsi lehteviä) on sama määrä.
Neljäsosien vuoksi tässä mallissa välttäisi keskiarvoissa murto-osapäivät laskelmieni mukaan, jos suunnitelma olisi pituudeltaan 90 päivää.
 |
| Monet latvustoruokailijat pitävät erityisesti hedelmistä, sillä ne sisältävät enemmän sokeria ja kaloreita kuin vihannekset. Jos ruoka-annoksen kokoa ei hallita, moni lintu syö vain mieleisensä tuoreet ison ruokakasan päältä, ja jättää loput syömättä. |
Ideana kahden ruokalajin tarjoilu samana päivänä saisi päivien lukumäärät tasaantumaan, mutta useamman eriarvoisen ruokalajin tarjoileminen samana päivänä taas söisi pohjaa siltä, että yhtä ruoka-ainetta voi tarjoilla rajattomasti. Esimerkiksi linnun vihaamien vihannesten ja rakastamien hedelmien yhteinen tarjoileminen jättäisi vihannekset täysin koskematta, ja jälleen olisimme runsauden sarven äärellä, jossa linnun saamaa ruokamäärää joutuisi kuitenkin rajoittamaan.
Päivän annoksia kasatessa tulisi kuitenkin huomioida määrät myös saman ruoka-aineen sisällä. Omasta mielestäni tämä kuitenkin vaatii vähemmän suunnittelua, kuin päivittäisen monipuolisen annoksen kasaaminen ja tekeminen niin, että lintu vieläpä söisi kaiken ruoan. On kuitenkin tärkeää, että tällaisessakaan ruokinnassa ei vedä överiksi joitain ainesosia. Esimerkiksi viinirypäle ja banaani ovat mielestäni herkkuja (ne sisältävät paljon sokeria ja viinirypäleet ovat surullisen kuuluisia suuresta pitoisuudesta tuholaistorjunta-aineita), eikä niitä kannata sisällyttää ruoka-annokseen, vaan antaa satunnaisesti sillointällöin erikoistilaisuuksissa. Kannattaakin siis tasapainotella myös ruoka-aineen sisällä, että sekoitus on jokseenkin tasapainoinen ja sisältää saman kategorian molempia ääripäitä esim. kaloreiden, sokerien ja vitamiinien suhteen (esim. kurkku on melko mitäänsanomaton ruoka sisällön suhteen, joten sen kanssa kannattaa tarjota jotain jossa on paljon hyödyllisiä vitamiineja) tai tasaisesti keskilinjalla.
Tällaista ruokavaliota seuratessakaan ruokaa ei välttämättä kannata laittaa tarjolle kilokaupalla, jos lintu ei niin paljon syö. Vaikkei ruokavalio pääsisikään vääristymään, onhan liian suuren ruokamäärän laittaminen tarjolle sitten lopulta haaskausta.
Tällaisessa tavassa ruokkia saattaa piillä myös käytännöllinen puoli. Jos lintuja ei ole paljon, on yleensä omistajan jääkaappi täynnä erilaisia tuoreita, joista on otettu osa. Moni tuore saattaa mennä myös roskiin, koska ne eivät säily leikattuina enää niin hyvin, mutta lintu ei syö tarpeeksi paljoa tarpeeksi nopeasti, että ehtisi hyödyntää esimerkiksi kokonaisen paprikan tai kesäkurpitsan. Ruokkimalla vain tiettyä ruoka-ainetta päivässä omistaja voi laittaa tarjolle myös kokonaisen kasviksen, joko pilkottuna normaalisti tai jopa virikemielessä kokonaisena ripustaen.
Päivittäin vaihtuva tuoreruoka-alue ruokavaliossa sopisi hyvin myös suurille määrille lintuja. Muutoin parvessa saattaa käydä hassusti: vaikka ruokaa laittaisi tasapainoisen annoksen ja vieläpä oikean määrän, parven päällepäsmärit tai nopeimmat yksilöt saattavat syödä ensin kaikki herkkupalat, ja aremmat ja sopuisammat yksilöt jäävät jonossa viimeiseksi syömään muiden rippeet (jotka ovat kylläkin usein ne terveellisimmät). Tätä voi ehkäistä tarpeeksi laakeilla ruoka-astioilla tai levittämällä tuoreruoan muuten esim. vartaissa niin laajalle alueelle, että kaikki yksilöt pääsevät syömään halutessaan yhtä aikaa. Yhden ruokalajin päiväannoksessa samanlaista valikointia suuremmissa lintuparvissa ei kuitenkaan voi käytännössä tapahtua.
 |
| Varsinkin, jos kaikki linnut eivät pääse yhtä aikaa syömään samaa ruokaa, eriarvoisutta syntyy ja eri lintujen syömä ruokavalio voi vääristyä hyvinkin paljon. Kuva: Wikipedia.com / Orderinchaos, CC BY-SA 3.0, rajattu alkuperäisestä |
Siinä se!
Kaiken tämän valtavan tekstimäärän ja hämärien laskukaavojen jälkeen olen vihdoin saanut asiani sanottua! Tässä eräs niksi taistella linnun nirsoilua tai ruoan valikointia vastaan. Kertokaa kommenteissa, mitä olette mieltä tai oletteko jopa jo koettaneet tätä!
Kommentit
Lähetä kommentti