Mistä linnun luonne muodostuu?

Usein tulee lintupiireissä vastaan kysymyksiä joidenkin lintulajien tai eri sukupuolten luonteista. Todenmukaisten luonnekuvausten kirjoittaminen saattaa kuitenkin olla hyvin vaikeaa, sillä lintuja on niin monista lähtökohdista, ja yleensä menneisyys sanelee linnun luonnetta enemmän kuin jopa sen laji tai sukupuoli.

Esimerkiksi koirilla jalostusta on tehty niin kauan, että eri rotuisilla on selvästi erilaiset luonteet. Enemmän kutenkin vaikuttaa mielestäni se, että koirat kasvatetaan kohtuullisen samanlaisissa oloissa: ne yleensä kasvavat omistajan kotona altistuen pienestä pitäen ihmiskontakteille ja niiden emo on myöskin ihmistä kohtaan kesy ja seurallinen. Tällöin koiran rotukohtainen luonne pääsee enemmän esiin, koska eri rotuisten koirien kasvatusolosuhteet ovat kuitenkin kohtuullisen samanlaiset.

Koira on yleensä aina kesy lemmikki, ja huomattavan arat ja pelokkaat koirat mielletään yleensä poikkeuksiksi tai jopa ongelmakoiriksi. Huom: Vieraita kohtaan varautuneisuuden mainitseminen rodun luonnekuvauksessa en laske pelokkuudeksi, sillä vieraita ujostelevia, omistajilleen kesyjä eläimiä mahtuu lintuihinkin.


Kissoilla eroja mahtuu enemmänkin. Rotukissoista on voitu kirjoittaa jälleen aika täsmäävät luonnekuvaukset, joiden takana on pitkäaikainen jalostus, ja että rotukissojen pennut syntyvät yleensä harkitusti tai ainakin huolehtivaan kotiin. Maatiaiskissoilla taas voisi olla yhtenäisempi luonne, jos joka ikinen maatiaiskissa syntyisi yhtä ruhtinaallisissa oloissa kuin paperilliset kissat. Maatiaisten kohtalona on kuitenkin muita kissarotuja useammin syntyä esim. luontoon täysin vailla ihmiskontakteja, tai navettaan rajallisten ihmiskontaktien alaiseksi. Nämä kissat eivät välttämättä enää kasvettuaan kesyynny niin kesyiksi kuin niiden geneettinen kopio, joka sai kasvaa olohuoneessa rauhallisen ja kesyn emon näyttäessä mallia ihmisten kanssa oleskeluun.

Linnut ovat tässä suhteessa vähän kuin maatiaiskissat. Linnuilla on laji- tai sukukohtaisia eroja luonteessa, ja niitä on oikeasti paljonkin. Enemmän linnun luonnetta lemmikkinä kuitenkin sanelee se, millaiset eväät se on kasvattajan luona saanut elämäänsä.

Luonnekuvaukset ovat yleisesti stereotypioita, jotka ovat osittain kyllä totta, mutta voivat olla liioiteltuja. Esimerkiksi kuvaukset siitä, että isot kakadut nauttivat aina rapsutuksista on monesti totta, muttei se tarkoita, että ihmistä pelkäävä, villi ja arka valkokakadu nauttisi ihmisen rapsutuksista sen enempää kuin villi ja arka siniotsa-amatsonikaan. Jos tätä esimerkkikakadua taas vertaa kesyyn harmaapapukaijaan, tämä harmaapapukaija varmastikin nauttii rapsutuksista enemmän, vaikka harmaapapukaijat eivät monesti olekaan linnuista kaikkein hellyydenkipeimpiä.

Jokaisesta lajista löytyy arkoja ja rohkeita, uteliaita ja välinpitämättömiä, aktiivisia ja passiivisia lintuja, jotka eivät välttämättä täsmää lainkaan siihen stereotypiaan tai luonnekuvaukseen mikä niistä on kerrottu.

Tämänkin vuoksi on tärkeää miettiä, mistä lintunsa hankkii. Jos haluaa esim. undulaatin, ei ole yhdentekevää mistä sen undulaatin hankkii. Eläinkaupasta ostettu, tukkujen kautta kulkenut ja ihmisiä pelkäämään oppinut lintu ei välttämättä koskaan anna koskea itseensä, kun taas vastuulliselta kasvattajalta ostettu nuori lintu voi olla jo jokseenkin kesy uuteen kotiin muuttaessaan. Samaan tapaan lintujen sukupuolen tuomat luonne- tai käyttäytymiserot eivät välttämättä pääse näkymään kovin radikaalisti ulospäin.

Nämäkin undulaatit voisivat olla luonteensa puolesta hyvin samankaltaiset, jos ne olisivat kasvaneet samoissa oloissa. Rapsuttelusta nauttiminen on linnun suoma korkea-arvoinen luottamuksen ele. Pelokas lintu taas usein pakenee pelottavaa asiaa häkin takapinnoihin roikkumaan.
Suurempia luonneroja näkyy, jos pääsee vertailemaan hyvin suurta ryhmää lintuja, joilla on erilaiset taustat. Tällöin pystyy vetämään jonkinlaisia ohjenuoria, jotka saattavat pitää paikkaansa. Itse pidän näitä enemmän janana, enkä niinkään sanoisi että "kakadut ovat hellyydenkipeitä," vaan ennemmin tyylillä "kesy kakadu tykkää todennäköisemmin rapsutuksista kuin yhtä kesy harmaapapukaija."

Yleisesti lintujen luonnekuvaukset ovat niin laajoja, että ne on helppo kirjoittaa koskemaan koko papukaijojen heimoa. Yksittäisen yksilön luonne kun saattaa lajin sisällä muutella hyvinkin paljon. Kaikki linnut ovat kuitenkin pohjimmiltaan:
- Aktiivisia: ne vaativat paljon tilaa liikkua ja puuhailla
- Sosiaalisia: luonto on ohjelmoinut ne sosiaalisiksi, ja paras sosialisointiin on oma lajitoveri
- Älykkäitä: jopa ne pienimmät papukaijat kaipaavat aivoilleen tekemistä
- Sotkuisia: enemmän tai vähemmän, sotkua syntyy
- Äänekkäitä: lajista tai yksilöstä riippuen ääntä syntyy enemmän tai vähemmän, jokainen yksilö on koulutettava niin hyvässä kuin vahingossa pahassakin, jopa ongelmahuutoon asti
- Oman arvonsa tuntevia: linnuilla ei ole luontaista halua miellyttää ihmistä, vaan ihmisen on itse keksittävä tapa motivoida juuri sitä yksilöä jonka kanssa toimii
- Saaliseläimiä: tietynlaineen pelokkuus ja arkuus ovat osa lintua, ja se ei ole hävinnyt lemmikiksi siirtymisen myötä

Oman lempilajin luonteista kyselemällä saa täsmälleen niin monta vastausta kuin on lintujakin: toinen on hermostunut ja arka, toinen puree kaikkia ihmisiä, ja kolmas on ikuisuuteen asti olkapäällä viihtyvä seuralainen.

Kommentit