Eläinpiireissä on jo pitkään koulutettu eri eläimiä parien löytämiseen. Englanniksi tästä puhutaan substantiiven "match sample" ja tekemisenä "sample matching." En oikein tiedä, mikä se olisi suomeksi, sillä "näytteiden mätsääminen" ei välttämättä ole kovin hyvää suomea. Usein nämä näytteet ovat esineitä, mutta nisäkkäät pystyvät etsimään pareja myös hajunäytteille.
Käytännössä tarkoitus on, että eläimelle annettava vihje on kaksiosainen: "Match" tai "etsi" ensimmäinen osa (äänikäsky), joka kertoo tekemisen, ja toinen osa on esineen kanssa visuaalinen ja hajun kanssa haiseva näyte, johon esine on yhdistettävä. Aina ensimmäistä osaa ei edes tarvitse, vaan pelkkä näyte toimii vihjeenä etsiä vastaava esine tai haju.
Koirilla tätä on harrastettu jo jonkin verran, ja netistä löytyy myös videoita, kuinka opettaa tätä koirille, oli kyseessä sitten esineet tai hajut. Tässä pari videota linkkinä:
- Teaching a Visual Match to Sample (opetusvideo koiran kanssa esineiden kanssa)
- Konzeptlernen für Hunde: matching to sample task with dog (simple) (jo tehtävän osaava koira suorittaa tehtävää esineiden kanssa)
- Clicker training: Scent detection - Match to sample (hajujen parien etsimistä koiran kanssa)
- Training a Puffer Fish!! (pallokalakin osaa visuaalisen parin etsimisen)
Tämä on kiintoisa asia opettaa, ja toivon että pääsisin joskus harjoittelemaan tätä jonkun näppärän linnun kanssa. Linnut ovat koiria visuaalisempia, joten siinä missä koira saattaa esineiden kohdalla jopa harhautua esineiden erilaisista hajuista (joita ihminen ei välttämättä edes huomaa), lintu luottaa ihmisen tapaan enemmän näkökykyynsä. Asiasta on artikkelikin: Dog vision and environmental influences on colour discrimination, jossa käydään läpi koirien näkökykyä, ja kuinka optimoida oppimistilanne niin, että ihminen ei vahingossa tee tilanteesta liian vaikeaa koiralle vain siksi, ettei koira näe maailmaa samoin kuin ihminen.
Artikkelin kirjoittaja treenaa koiraansa perinteisen sample matchingin kanssa myös käyttämällä kyllä/ei -kortteja, joiden tehosta en ole täysin vakuuttunut. Video heidän Facebook-sivultaan: The Unlikely Tricksters by Vidhya Karthikeyan.
Koulutustilanteissa tulee muistaa, että eläimet lukevat ihmisten pieniä eleitä ja ilmeitä hyvin tarkkaan. Saattaa siis olla, että ihmisen tietäessä oikean vastauksen eläin oppii parin etsimisen sijaan vain lukemaan ihmisen mikroilmeitä ja -eleitä, ja valitsee vastauksensa siltä pohjalta. Eläin saattaa myös olla liian innokas aluksi, ja tehdä valintoja myös ennen kuin niiden vihje oikean esineen valintaan on edes esillä. Silloin treeniä tarvitsee vain lisää, jopa palaten taakse päin.
Papukaijan kanssa näitä olisi hauska testata, sillä varsinkin isommat linnut, joilla on motivaatio kohdallaan, oppivat koiriin verrattuna ällistyttävän nopeasti. Voit katsoa aiheeseen liittyvän lintuvideon alta, tai klikkaa videon YouTube-ikonia ja pääset katsomaan sen suoraan lähteestä. Videolla lintu vaikuttaa oppivan mätsäämisen perusteet ainakin kahdella esineellä noin 10 minuuttisella videolla.
Käytännössä tarkoitus on, että eläimelle annettava vihje on kaksiosainen: "Match" tai "etsi" ensimmäinen osa (äänikäsky), joka kertoo tekemisen, ja toinen osa on esineen kanssa visuaalinen ja hajun kanssa haiseva näyte, johon esine on yhdistettävä. Aina ensimmäistä osaa ei edes tarvitse, vaan pelkkä näyte toimii vihjeenä etsiä vastaava esine tai haju.
 |
| Ensin mätsäämistä opetellaan vain yhdellä esineellä niin, että oikea ratkaisu on eläimen nenän edessä. Vähitellen harhauttavia vaihtoehtoja lisätään. |
Koirilla tätä on harrastettu jo jonkin verran, ja netistä löytyy myös videoita, kuinka opettaa tätä koirille, oli kyseessä sitten esineet tai hajut. Tässä pari videota linkkinä:
- Teaching a Visual Match to Sample (opetusvideo koiran kanssa esineiden kanssa)
- Konzeptlernen für Hunde: matching to sample task with dog (simple) (jo tehtävän osaava koira suorittaa tehtävää esineiden kanssa)
- Clicker training: Scent detection - Match to sample (hajujen parien etsimistä koiran kanssa)
- Training a Puffer Fish!! (pallokalakin osaa visuaalisen parin etsimisen)
Tämä on kiintoisa asia opettaa, ja toivon että pääsisin joskus harjoittelemaan tätä jonkun näppärän linnun kanssa. Linnut ovat koiria visuaalisempia, joten siinä missä koira saattaa esineiden kohdalla jopa harhautua esineiden erilaisista hajuista (joita ihminen ei välttämättä edes huomaa), lintu luottaa ihmisen tapaan enemmän näkökykyynsä. Asiasta on artikkelikin: Dog vision and environmental influences on colour discrimination, jossa käydään läpi koirien näkökykyä, ja kuinka optimoida oppimistilanne niin, että ihminen ei vahingossa tee tilanteesta liian vaikeaa koiralle vain siksi, ettei koira näe maailmaa samoin kuin ihminen.
Artikkelin kirjoittaja treenaa koiraansa perinteisen sample matchingin kanssa myös käyttämällä kyllä/ei -kortteja, joiden tehosta en ole täysin vakuuttunut. Video heidän Facebook-sivultaan: The Unlikely Tricksters by Vidhya Karthikeyan.
Koulutustilanteissa tulee muistaa, että eläimet lukevat ihmisten pieniä eleitä ja ilmeitä hyvin tarkkaan. Saattaa siis olla, että ihmisen tietäessä oikean vastauksen eläin oppii parin etsimisen sijaan vain lukemaan ihmisen mikroilmeitä ja -eleitä, ja valitsee vastauksensa siltä pohjalta. Eläin saattaa myös olla liian innokas aluksi, ja tehdä valintoja myös ennen kuin niiden vihje oikean esineen valintaan on edes esillä. Silloin treeniä tarvitsee vain lisää, jopa palaten taakse päin.
Papukaijan kanssa näitä olisi hauska testata, sillä varsinkin isommat linnut, joilla on motivaatio kohdallaan, oppivat koiriin verrattuna ällistyttävän nopeasti. Voit katsoa aiheeseen liittyvän lintuvideon alta, tai klikkaa videon YouTube-ikonia ja pääset katsomaan sen suoraan lähteestä. Videolla lintu vaikuttaa oppivan mätsäämisen perusteet ainakin kahdella esineellä noin 10 minuuttisella videolla.
Kommentit
Lähetä kommentti