Ulkoilukelit ovat vielä aika kaukana, mutta se ei kuitenkaan estä suunnittelemasta tulevia ulkoilukausia, ja ehkä joskus toteutuvaa ulkohäkkiä.
Millainen olisi siis oivallinen ulkohäkki? No, ulkohäkin erilaiset ominaisuudet riippuvat myös paljon siellä asustelevista linnuista. Verkon valinta on yksi tärkeimmistä valinnoista. Isoille linnuille on turha rakentaa häkkiä liian ohutlankaisesta verkosta, jonka lankoja linnut voivat saada jopa poikki, tai ohuet langat voivat vaurioittaa painavan linnun jalkoja jos se kiipeilee verkossa. Liian isosilmäisestä verkosta tulevat pienet linnut lentäen läpi tai jäävät kohtalokkaasti jumiin. Verkon materiaalia pitää myös pohtia: sinkityt verkot ovat halpoja, mutta niissä on sinkkimyrkytyksen vaara. Sinkittynä verkkoa saa pienille linnuille sopivana esim. myyrä- tai jänisverkkona, hieman isommille minkkiverkkoa ja ihan isoimmille esim. hitsattua koira- tai panssariverkkoa. Punottu panssariverkko tai kanaverkko ei ole ideaali, koska sen ei-hitsattuihin punoksiin linnun kynsi voi pahimmillaan jäädä kiinni. Sinkkiverkon vaarat kuitenkin vähenevät, mitä isompi häkki on, sillä isossa häkissä linnut liikkuvat enemmän lentäen kuin pinnoissa kiipeillen. Sinkityistä sähkösinkitty on hieman turvallisempi kuin kuumasinkitty. Vihreä puutarhaverkko on usein muovipäällystettyä, ja sinkittyä sisältä. Tällaisen muovipinnan papukaijat, myös pienimmät kuten undulaatit, jyrsivät nopeasti pois. Kaikkein paras olisi rosteriverkko, joka kylläkin maksaa omaisuuden, tai pulverimaalattu verkko. Nykyään saa onneksi kohtuullisen edullisesti myös papukaijakäyttöön tarkoitettuja elementtejä, jotka ovat sekä säänkestäviä että turvallisia (esim. 24pets-verkkokaupasta). Suosittelen aina oikeaa metalliverkkoa, sillä "puremisen kestävät" kissoille tarkoitetut parvekeverkot eivät ole linnuille järin turvallisia niiden heppoisuuden vuoksi.
Tiiviistettynä siis verkosta:
- Huomioi verkon pinnaväli (liian isosta tulee läpi tai jää pää jumiin, todella pieneen voi jäädä varpaat kiinni)
- Huomioi langan paksuus (liian ohut satuttaa varpaita, tai iso lintu voi purra lankoja poikki)
- Huomioi langan punomistapa (punottua lintu voi purkaa tai varvas/kynsi kiilautua kiinni, suosi kiinteäksi hitsattua)
- Huomioi materiaali (pulverimaalattu tai rosteri, sinkitty on huonompi, mutta kelvannee isoissa häkeissä, vältä papukaijoilla pehmeällä muovilla pinnoitettuja)
Rungon valinta on tärkeää, sillä puurunko kokee kovan kohtalon esimerkiksi isojen kakadujen nokissa, ja lisäksi puun tulisi olla pienemmillekin käsittelemätöntä: painekyllästetty, sään kestävä puu on myrkyllistä. Käsittelemätön puu ei taas kestä luonnonvoimien armoilla loputtoman kauan, vaan vaatii auttamatta uusimista joskus. Käytännössä paras olisi joko ihan vain metallirunko, joka voi pienille linnuilla olla esim. puutarhapaviljongin runko ja isoille linnuille metallinen koiratarhan tai kasvihuoneen runko. Painekyllästetty puurunko, joka on suojattu häkin sisäpuolelta on myös OK, kunhan lintu ei pääse käsiksi haitalliseen puuhun. Pienille linnuille voi käyttää esim. käsittelemätöntä puuta painekyllästetyn päällä, ja vaihtaa nämä käsittelemättömät puunpalat kun ne vaikuttavat hyvin pureskelluilta tai sään syömältä. Isoilla linnuille puulla suojattu puurunko saattaa olla karkausriski, jos lintu on ulkohäkissä valvomatta pitkiä aikoja, ja onnistuu nakertamaan runkoa kriittisestä kohdasta. Isoilla linnuilla puurungon voi kyllä suojata metallilla. Pelkkää painekyllästettyä kannattaa käyttää vain esim. suoranokilla, jotka eivät jyrsi puuta, tai sellaisissa tapauksissa, joissa lintu ei vietä aikaa ulkohäkissä yksin, ja sen jyrsintäyritykset voidaan torpata alkuunsa. Tällaisia tapauksia ovat mm. verkotettu parveke ulkohäkkinä, ja lintu joka ei juuri puun jyrsimisestä välitä.
Rungosta tiivistettynä:
- Pakovarma materiaali (ei paljasta puurunkoa isoille, jyrsimisintoisille linnuille)
- Turvallinen materiaali (ei painekyllästettyä jos lintu pääsee siihen käsiksi)
- Muista sään vaikutus (käsittelemätön puu voi kulua)
Ulkohäkin pohjaan on lähes niin monta vaihtoehtoa kuin on harrastajaakin. Pohja määrittyy myös käyttötarkoituksen mukaan. Jos lintu on häkissä valvomatta, pohja kannattaa vahvistaa esim. betonilla tai maahan upotetulla verkolla, jolla ehkäistään jyrsijöiden ja petojen pääsy häkkiin kaivautumalla. Muutoin pohja voi olla esim. pelkkää betonia tai laattaa (siivotaan lakaisemalla ja pesemällä esim. vedellä ja juuriharjalla), luonnonpohja (nurmikko), hiekkaa tai homehtumatonta kuiviketta. Parvekkeella tai terassilla käy myös tilan valmis pohja, joskin puisen paneelipohjan kanssa on muistettava materiaalin rajoitteet hyvin jyrsimäintoisen linnun kanssa. Pohjan ei ole pakko olla samaa materiaalia kokonaan, vaan se voi olla sekoitus useampaa, esim. laattaa muutoin, mutta lempiorsien alla hiekkalaatikot.
Pohjasta tiivistettynä:
- Pohja käyttötarkoituksen mukaan
- Ei ulkoilman kosteudessa / sateessa homehtuvaa pohjamateriaalia
- Jos lintua ulkoilutetaan ilman tiivistä vahtimista, verkko/betoni pohjaan petoeläinten/karkaamisen varalta
Ulkohäkkiin kulkeminen on huomioitava turvallisena tekijänä. Jos ulkohäkkiin on tarkoitus kuljettaa lintua sen ulkoseinältä (eli lintu ei pääse itse kulkemaan häkkiin talon ovesta tai ikkunasta), on suositeltavaa että ulkohäkissä on jonkinlainen eteinen / ilmalukko, jolla estää linnun karkaaminen. Tällöin lintua noutaessa ihminen astuu ensin eteiseen, sulkee oven perässään, ja vasta sitten avaa oven varsinaiseen häkkiin. Linnulla ei tulisi koskaan olla lentorataa vapauteen, sillä jo yksikin vahinko riittää katastrofiin ja linnun lopulliseen karkaamiseen ja katoamiseen. Jopa yleensä kesy tai rauhallinen lintu voi pelästyä ja lähteä lennolle. Lintu noudetaan häkistä mielellään kuljetushäkissä tai valjaissa, joista se ei voi paeta kävelymatkalla takaisin sisälle. Pelkkä kädessä kantaminen on riskialtista, vaikka lintua pitäisikin varpaista kiinni, saati linnun kantaminen takaisin olkapäällä ilman kattavaa ja perusteellista vapaalentokoulutusta. Eteinen ja ilmalukko on myös tarpeen silloin, jos linnut ovat ulkohäkissä koko kesän: ne on silti ruokittava ja juotettava yms., joten kulkua ulkohäkin sisälle on.
Jos lintu taas saa itse valita, koska se on ulkona ja koska sisällä, tarvitsee kulun olla sille ja rakenteille turvallista. Yleinen vaihtoehto on ulkohäkin rakentaminen lintuhuoneen jatkeeksi niin, että lintu kulkee ulos ulkohäkkiin ikkunasta. Öiksi linnut voi käskeä sisälle ja ikkuna suljetaan. Ikkunasta kulkeminen kuitenkin altistaa ikkunanpielet pureskelulle. Tähän en ole (vielä) keksinyt nopeaa, näppärää ja kätevää ratkaisua, sillä erilaisten suojaus- ja eristysjärjestelmien rakentelu vaatii hieman enemmän kuin peukalon keskellä kämmentä. Eräs isomman luokan harrastaja teki linnuille seinään erillisen kulkuaukon, jossa oli metallinen "hiha" sisällä estämässä pureskelun, sekä metallinen luukku, johon ei nokka tepsisi luukun ollessa suljettuna. Suoranokkaiset linnut ovat tässäkin suhteessa helpompia, sillä ne eivät jyrsi ikkunan rakenteita.
Vähääkään jyrsimäintoisten lintujen ulkohäkkiä ei kannata sijoittaa kiinni talon omaan seinään, tarkoittaen siis, että yksi ulkohäkin seinistä on talon ulkoseinä. Linnut keksivät nopeasti, että paneelia on mukava jyrsiä. En voi mennä takuuseen, kuinka esim. tiilitalo kestää lintujen nokkia. Vähääkään isommille linnuille ulkohäkki kannattaa siis tehdä irti talosta. Vaikka talon seinä voi tarjota suojaa esim. tuulelta, jopa sateelta ja auringolta, jos ison linnun ulkohäkin haluaa talon kylkeen, kannattaa se silti rakentaa linnun nokan mitan verran irti talon seinästä. Ulkohäkin voi rakentaa myös ihan erilleen talosta, esim. keskelle pihaa, josta lintu voi hyvin seurailla pihan tapahtumia.
Riippuen ulkohäkin käyttötavasta ulkohäkkiä kannattaa kattaa jotenkin. Jos lintu viettää siellä aikaa vain satunnaisesti, kauniina päivinä ja valvottuna, tällöin pysyvä kate ei ole välttämätön. Linnulla tulisi kuitenkin aina olla mahdollisuus hakeutua varjoon, joten jos ulkohäkki ei ole luonnostaan varjossa lainkaan, häkin päälle kannattaa laittaa vaikkapa pyyhe tai aurinkovarjo, jotta lintu pääsee sen alle varjoon. Huomioi varjoa laittaessa, että katteen (oli se sitten rakennettu tai vain asetettu) langettama varjo oikeasti osuu häkkiin, eikä varjo mene häkin ulkopuolelle, eikä lintu pääse sitä hyödyntämään. Jos lintu taas viettää ulkohäkissä enemmänkin aikaa, siihen kannattaa tehdä kohtuullisen kattava katto, jonka alle lintu pääsee suojaan auringolta, sateelta ja tuulelta. Yhden, puolentoista tai kahden sivun peittäminen umpinaisella materiaalilla (kuten vesivanerilla tai metallilevyillä) voi olla myös hyvä idea tuomaan tuulensuojaa, ja katon kattaminen kokonaan tai osittain kannattaa.
Linnun turvallisuus on hyvä taata. Jos lintu ulkoilee häkissä ilman valvontaa, ulkohäkin ovessa kannattaa olla munalukko. Tämä estää vieraiden ihmisten pääsyn häkkiin, jotka voisivat varastaa linnun tai vapauttaa sen ulos. Itse suosittelisin myös tuplaverkottamista alueella, jossa on paljon kissoja tai muita petoja. Tuplaverkko tehdään rungon molemmille puolille, mielellään niin, että ulompi niistä on jopa 1 cm silmäkokoista verkkoa (myydään usein nimellä myyrä- tai jänisverkko), jolloin esim. kissan tassu ei mahdu verkosta läpi. Myös haukka voi raadella lintua kaltereiden välistä jalan laittamalla. Suomessa käärmeet eivät ole niin iso riski kuin monessa ulkomaassa. Jyrsijät (yleensä hiiret) voivat sen sijaan olla riesa. Rotta on pienille linnuille jopa hengenvaarallinen. Niiden houkuttelua ruoalla kannattaa välttää, ja ruokkia linnut vain sisällä, ja ulkona harkiten vähällä ruokamäärällä tähteiden välttämiseksi, tai siivota ruoantähteet usein pois.
Ulkohäkin hyödyt tulevat mielestäni esiin jo pienessäkin häkissä. Esimerkiksi "jouten" istuskelu ja maisemien katseleminen oikeassa ulkoilmassa on paljon mukavampaa kuin neljän seinän tuijottelu sisällä. Tälläiseen käyttöön riittää pienikin häkki, vaikka matkahäkki nostettuna pihalle pariksi tunniksi ei varsinainen ulkohäkki olekaan. Suosittelen kuitenkin tekemään ulkohäkistä niin ison kuin mahdollista, jotta se tarjoaa linnulle muutakin puuhaa kuin kököttelyn: tilaa liikkua ja leikkiä luonnollisella tavalla. Jos ei kuitenkaan ole tilaa suurelle, myös pienempi riittää, kunhan se on linnulle turvallinen ja mieluisa.
Ulkoilun tuntua saa myös vain verkottamalla huolellisesti lintuhuoneen ikkunan niin, että lintu voi katsella ulos ilman ikkunaa ja kuunnella ulkomaailman ääniä. Lintu voi myös ulkoilla parvekkeella. Lasitetulla parvekkeella ulkoillessa kannattaa linnun olla tottunut laseihin, ettei se törmää niihin. Lasitetulla parvekkeella tulee aina huolehtia erityisen hyvin lämpötiloista, sillä lasien ansiosta lämmöt voivat nousta hyvin nopeasti saunamaisiin lukemiin. Normaalinkin parvekkeen voi verkottaa linnulle turvalliseksi, ainakin niin turvalliseksi että se voi oleilla siellä tiukan valvonnan alaisena, jos ei ihan yksinään.
Turvallista ulkoilua kaikille!
Tiiviistettynä siis verkosta:
- Huomioi verkon pinnaväli (liian isosta tulee läpi tai jää pää jumiin, todella pieneen voi jäädä varpaat kiinni)
- Huomioi langan paksuus (liian ohut satuttaa varpaita, tai iso lintu voi purra lankoja poikki)
- Huomioi langan punomistapa (punottua lintu voi purkaa tai varvas/kynsi kiilautua kiinni, suosi kiinteäksi hitsattua)
- Huomioi materiaali (pulverimaalattu tai rosteri, sinkitty on huonompi, mutta kelvannee isoissa häkeissä, vältä papukaijoilla pehmeällä muovilla pinnoitettuja)
 |
| Lintu kiipeilee enemmän verkossa, jos sillä ei ole tilaa lentää tai sillä ei ole tarpeeksi käteviä orsireittejä. Sinkityssä verkossa kiipeilyä ei kannata rohkaista, vaan kannustaa lintua liikkumaan muilla tavoin sisustamalla ulkohäkki muuta liikkumista tukevalla tavalla. Kuvan mukainen kiinnitystapa verkkopalasilla rautalangalla ei välttämättä toimi isoilla linnuilla pidemmän päälle, koska ne voivat purkaa kiinnityksen repimällä tai jopa purra rautalangan poikki. |
Rungon valinta on tärkeää, sillä puurunko kokee kovan kohtalon esimerkiksi isojen kakadujen nokissa, ja lisäksi puun tulisi olla pienemmillekin käsittelemätöntä: painekyllästetty, sään kestävä puu on myrkyllistä. Käsittelemätön puu ei taas kestä luonnonvoimien armoilla loputtoman kauan, vaan vaatii auttamatta uusimista joskus. Käytännössä paras olisi joko ihan vain metallirunko, joka voi pienille linnuilla olla esim. puutarhapaviljongin runko ja isoille linnuille metallinen koiratarhan tai kasvihuoneen runko. Painekyllästetty puurunko, joka on suojattu häkin sisäpuolelta on myös OK, kunhan lintu ei pääse käsiksi haitalliseen puuhun. Pienille linnuille voi käyttää esim. käsittelemätöntä puuta painekyllästetyn päällä, ja vaihtaa nämä käsittelemättömät puunpalat kun ne vaikuttavat hyvin pureskelluilta tai sään syömältä. Isoilla linnuille puulla suojattu puurunko saattaa olla karkausriski, jos lintu on ulkohäkissä valvomatta pitkiä aikoja, ja onnistuu nakertamaan runkoa kriittisestä kohdasta. Isoilla linnuilla puurungon voi kyllä suojata metallilla. Pelkkää painekyllästettyä kannattaa käyttää vain esim. suoranokilla, jotka eivät jyrsi puuta, tai sellaisissa tapauksissa, joissa lintu ei vietä aikaa ulkohäkissä yksin, ja sen jyrsintäyritykset voidaan torpata alkuunsa. Tällaisia tapauksia ovat mm. verkotettu parveke ulkohäkkinä, ja lintu joka ei juuri puun jyrsimisestä välitä.
Rungosta tiivistettynä:
- Pakovarma materiaali (ei paljasta puurunkoa isoille, jyrsimisintoisille linnuille)
- Turvallinen materiaali (ei painekyllästettyä jos lintu pääsee siihen käsiksi)
- Muista sään vaikutus (käsittelemätön puu voi kulua)
Ulkohäkin pohjaan on lähes niin monta vaihtoehtoa kuin on harrastajaakin. Pohja määrittyy myös käyttötarkoituksen mukaan. Jos lintu on häkissä valvomatta, pohja kannattaa vahvistaa esim. betonilla tai maahan upotetulla verkolla, jolla ehkäistään jyrsijöiden ja petojen pääsy häkkiin kaivautumalla. Muutoin pohja voi olla esim. pelkkää betonia tai laattaa (siivotaan lakaisemalla ja pesemällä esim. vedellä ja juuriharjalla), luonnonpohja (nurmikko), hiekkaa tai homehtumatonta kuiviketta. Parvekkeella tai terassilla käy myös tilan valmis pohja, joskin puisen paneelipohjan kanssa on muistettava materiaalin rajoitteet hyvin jyrsimäintoisen linnun kanssa. Pohjan ei ole pakko olla samaa materiaalia kokonaan, vaan se voi olla sekoitus useampaa, esim. laattaa muutoin, mutta lempiorsien alla hiekkalaatikot.
Pohjasta tiivistettynä:
- Pohja käyttötarkoituksen mukaan
- Ei ulkoilman kosteudessa / sateessa homehtuvaa pohjamateriaalia
- Jos lintua ulkoilutetaan ilman tiivistä vahtimista, verkko/betoni pohjaan petoeläinten/karkaamisen varalta
 |
| Papukaija-aitaus, jossa on betonipohja, jonka päällä on hiekkaa. |
Ulkohäkkiin kulkeminen on huomioitava turvallisena tekijänä. Jos ulkohäkkiin on tarkoitus kuljettaa lintua sen ulkoseinältä (eli lintu ei pääse itse kulkemaan häkkiin talon ovesta tai ikkunasta), on suositeltavaa että ulkohäkissä on jonkinlainen eteinen / ilmalukko, jolla estää linnun karkaaminen. Tällöin lintua noutaessa ihminen astuu ensin eteiseen, sulkee oven perässään, ja vasta sitten avaa oven varsinaiseen häkkiin. Linnulla ei tulisi koskaan olla lentorataa vapauteen, sillä jo yksikin vahinko riittää katastrofiin ja linnun lopulliseen karkaamiseen ja katoamiseen. Jopa yleensä kesy tai rauhallinen lintu voi pelästyä ja lähteä lennolle. Lintu noudetaan häkistä mielellään kuljetushäkissä tai valjaissa, joista se ei voi paeta kävelymatkalla takaisin sisälle. Pelkkä kädessä kantaminen on riskialtista, vaikka lintua pitäisikin varpaista kiinni, saati linnun kantaminen takaisin olkapäällä ilman kattavaa ja perusteellista vapaalentokoulutusta. Eteinen ja ilmalukko on myös tarpeen silloin, jos linnut ovat ulkohäkissä koko kesän: ne on silti ruokittava ja juotettava yms., joten kulkua ulkohäkin sisälle on.
Jos lintu taas saa itse valita, koska se on ulkona ja koska sisällä, tarvitsee kulun olla sille ja rakenteille turvallista. Yleinen vaihtoehto on ulkohäkin rakentaminen lintuhuoneen jatkeeksi niin, että lintu kulkee ulos ulkohäkkiin ikkunasta. Öiksi linnut voi käskeä sisälle ja ikkuna suljetaan. Ikkunasta kulkeminen kuitenkin altistaa ikkunanpielet pureskelulle. Tähän en ole (vielä) keksinyt nopeaa, näppärää ja kätevää ratkaisua, sillä erilaisten suojaus- ja eristysjärjestelmien rakentelu vaatii hieman enemmän kuin peukalon keskellä kämmentä. Eräs isomman luokan harrastaja teki linnuille seinään erillisen kulkuaukon, jossa oli metallinen "hiha" sisällä estämässä pureskelun, sekä metallinen luukku, johon ei nokka tepsisi luukun ollessa suljettuna. Suoranokkaiset linnut ovat tässäkin suhteessa helpompia, sillä ne eivät jyrsi ikkunan rakenteita.
Vähääkään jyrsimäintoisten lintujen ulkohäkkiä ei kannata sijoittaa kiinni talon omaan seinään, tarkoittaen siis, että yksi ulkohäkin seinistä on talon ulkoseinä. Linnut keksivät nopeasti, että paneelia on mukava jyrsiä. En voi mennä takuuseen, kuinka esim. tiilitalo kestää lintujen nokkia. Vähääkään isommille linnuille ulkohäkki kannattaa siis tehdä irti talosta. Vaikka talon seinä voi tarjota suojaa esim. tuulelta, jopa sateelta ja auringolta, jos ison linnun ulkohäkin haluaa talon kylkeen, kannattaa se silti rakentaa linnun nokan mitan verran irti talon seinästä. Ulkohäkin voi rakentaa myös ihan erilleen talosta, esim. keskelle pihaa, josta lintu voi hyvin seurailla pihan tapahtumia.
 |
| Ahkeran valkokakadun aikaansaannos ulkohäkissä, joka oli talon seinää vasten. |
Riippuen ulkohäkin käyttötavasta ulkohäkkiä kannattaa kattaa jotenkin. Jos lintu viettää siellä aikaa vain satunnaisesti, kauniina päivinä ja valvottuna, tällöin pysyvä kate ei ole välttämätön. Linnulla tulisi kuitenkin aina olla mahdollisuus hakeutua varjoon, joten jos ulkohäkki ei ole luonnostaan varjossa lainkaan, häkin päälle kannattaa laittaa vaikkapa pyyhe tai aurinkovarjo, jotta lintu pääsee sen alle varjoon. Huomioi varjoa laittaessa, että katteen (oli se sitten rakennettu tai vain asetettu) langettama varjo oikeasti osuu häkkiin, eikä varjo mene häkin ulkopuolelle, eikä lintu pääse sitä hyödyntämään. Jos lintu taas viettää ulkohäkissä enemmänkin aikaa, siihen kannattaa tehdä kohtuullisen kattava katto, jonka alle lintu pääsee suojaan auringolta, sateelta ja tuulelta. Yhden, puolentoista tai kahden sivun peittäminen umpinaisella materiaalilla (kuten vesivanerilla tai metallilevyillä) voi olla myös hyvä idea tuomaan tuulensuojaa, ja katon kattaminen kokonaan tai osittain kannattaa.
 |
| Ulkohäkissä lintu pääsee nauttimaan auringosta ja muista luonnonelementeistä, mutta täysin kattamatta ja luonnon armoille lintua ei tulisi jättää. Kuvassa näkee hyvin esimerkin verkosta, joka on uutena ollut muovipinnoitettu. |
Linnun turvallisuus on hyvä taata. Jos lintu ulkoilee häkissä ilman valvontaa, ulkohäkin ovessa kannattaa olla munalukko. Tämä estää vieraiden ihmisten pääsyn häkkiin, jotka voisivat varastaa linnun tai vapauttaa sen ulos. Itse suosittelisin myös tuplaverkottamista alueella, jossa on paljon kissoja tai muita petoja. Tuplaverkko tehdään rungon molemmille puolille, mielellään niin, että ulompi niistä on jopa 1 cm silmäkokoista verkkoa (myydään usein nimellä myyrä- tai jänisverkko), jolloin esim. kissan tassu ei mahdu verkosta läpi. Myös haukka voi raadella lintua kaltereiden välistä jalan laittamalla. Suomessa käärmeet eivät ole niin iso riski kuin monessa ulkomaassa. Jyrsijät (yleensä hiiret) voivat sen sijaan olla riesa. Rotta on pienille linnuille jopa hengenvaarallinen. Niiden houkuttelua ruoalla kannattaa välttää, ja ruokkia linnut vain sisällä, ja ulkona harkiten vähällä ruokamäärällä tähteiden välttämiseksi, tai siivota ruoantähteet usein pois.
Ulkohäkin hyödyt tulevat mielestäni esiin jo pienessäkin häkissä. Esimerkiksi "jouten" istuskelu ja maisemien katseleminen oikeassa ulkoilmassa on paljon mukavampaa kuin neljän seinän tuijottelu sisällä. Tälläiseen käyttöön riittää pienikin häkki, vaikka matkahäkki nostettuna pihalle pariksi tunniksi ei varsinainen ulkohäkki olekaan. Suosittelen kuitenkin tekemään ulkohäkistä niin ison kuin mahdollista, jotta se tarjoaa linnulle muutakin puuhaa kuin kököttelyn: tilaa liikkua ja leikkiä luonnollisella tavalla. Jos ei kuitenkaan ole tilaa suurelle, myös pienempi riittää, kunhan se on linnulle turvallinen ja mieluisa.
Ulkoilun tuntua saa myös vain verkottamalla huolellisesti lintuhuoneen ikkunan niin, että lintu voi katsella ulos ilman ikkunaa ja kuunnella ulkomaailman ääniä. Lintu voi myös ulkoilla parvekkeella. Lasitetulla parvekkeella ulkoillessa kannattaa linnun olla tottunut laseihin, ettei se törmää niihin. Lasitetulla parvekkeella tulee aina huolehtia erityisen hyvin lämpötiloista, sillä lasien ansiosta lämmöt voivat nousta hyvin nopeasti saunamaisiin lukemiin. Normaalinkin parvekkeen voi verkottaa linnulle turvalliseksi, ainakin niin turvalliseksi että se voi oleilla siellä tiukan valvonnan alaisena, jos ei ihan yksinään.
Turvallista ulkoilua kaikille!
 |
| Iso ulkohäkki undulaateille Hollannissa. Verkko kaksinkertainen: isosilmäinen ulkopuolella ja pienisilmäinen sisäpuolella. Lämpimässä maassa linnuilla ei ollut sisätilaa, mutta katto ja 1,5 seinää suojasivat elementeiltä. Hiekkapohja. |