Artikkeli on julkaistu lievästi muokatussa muodossa Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n Kaijutin-vuosijulkaisussa vuoden 2019 numerossa.
Nykyaikana monet eläintarhat virikkeellistävät ihmisapinoita digivirikkein. Varsinkin orangit tuntuvat olevan niitä kohtaan erityisen vastaanottavaisia. Apps for Apes -ohjelmassa apinoille tarjotaan erilaisia sovelluksia käytettäväkseen. Näitä ovat muunmuassa maalaus-, rumpu-, piano- ja eläinäänisovellukset, joihin apinat osoittavat yksilöllisiä mieltymyksiä. Apinoiden kanssa tablettia on helppo käyttää: niiden sormet ovat kuin ihmisen, ja tabletin kosketusnäyttö reagoi niihin hyvin. Tablettia voi myös pidellä turvallisesti, sillä apinat yltävät koskettamaan tablettia pinnojen tai kaltereiden välistä hyvin, ilman että ne voivat tehdä tabletille suurta vahinkoa esimerkiksi puremalla sen reunoja tai hakkaamalla näyttöä.
Lemmikkimaailmassa kissoille ja koirille on olemassa erilaisia sovelluksia tabletille. Varsinkin kissat tuntuvat reagoivat niihin hyvin, sillä näytöllä poukkoileva hiiri herättää niiden saalistusvaiston. Koirille on tehty jo tutkimusta, ja ne oppivat hyvin pelien ideaa. "Dog Sudoku" -nimellä pyörivässä sovelluksessa tutkimuksessa koirat oppivat herkkujen avulla koskettamaan aina tiettyä näytölle ilmestyvää symbolia, myös silloin, kun näytöllä on muita kuvia harhauttamassa. (National Geographic: Can Old Dogs Learn New Tricks? New "Brain Games" May Help Them Stay Young, sisältää myös videon.)
Toisaalta, aiemmin esitetyt virikkeet, olivat ne sitten maalaamista, soittimien soittamista tai symbolien koskettelua näytöllä, on helppo tuoda esiin myös oikeaan maailmaan. Miksipä eläimelle ei tarjottaisi oikeaa pensseliä, rumpusettiä tai pianoa tarjolle, ja esineen etsimisenkin voi jokainen toteuttaa kotonaan täysin ilman älyvermeitä. Toki näyttöjen kanssa toimiessa asiat ovat hieman erilaisia, eikä eläintarhan tarvitse panostaa koko orkesterin soittimien hankkimiseen orangeille, kun yksi tabletti vain riittää ajamaan saman asian virikemielessä.
Papukaijat ovat älykkäitä ja luottavat paljon näkökykyynsä. Uskon, että niille olisi hyötyä sovellusten kanssa leikkimisestä, kunhan keksii sovelluksen josta lintu on kiinnostunut.
Papukaijojen digivirikkeitä on tutkittu jonkin verran. Nettisivulla DigitalEnrichment.org on käyty läpi hieman papukaijoille suunnattua digitaalista virikkeellistämistä. (Valitettavasti nettisivut eivät ole enää pystyssä, joten niiden käyttö on vain internetin aikakoneen varassa, joten kaikki linkit eivät toimi.) Sivustolla on listattu useita selaimessa toimivia pelejä, joissa lintu lähinnä ääntelyllään ohjaa peliä.Yhdestä pelistä löytyy video YouTubesta: Typical First Expsoure to Digital Enrichment. Kyseisessä pelissä linnun tarkoitus on ohjata valintaneliötä äänellään, ja palkkioksi se saa valitsemansa äänen, jos se siis pääsee kärryillä siitä, millä perusteella valinta liikkuu. Virike ei ole kovin kummoinen, mutta toimiva varmasti pidemmällä aikavälillä, kunhan lintu huomaa jutun juonen.
American Federation of Aviculture on postannut Facebook-sivullaan luennon lintujen digivirikkeistä: Digital Enrichment for Caged Bird Health: There’s an app for that. Pitkällä, joskin todella mielenkiintoisella videolla luennoitsija esittelee monia tapoja, joilla esimerkiksi munkkiaratteja ja kauluskaijoja on virikkeellistetty ja koulutettu tablettia ja teknologiaa avuksi käyttäen. Todella moni peleistä luotti lintujen äänenkäyttöön. Itse en henkilökohtaisesti haluaisi kannustaa lintua kiljumaan tai huutamaan pelien avulla. Toisaalta pelien avulla linnun äänenkäyttöä voi motivoida myös parempaan suuntaan, jos palkkion saisi vain mieluisasta ääntelystä päättömän rääkymisen sijaan.
Eräs esitellyistä peleistä oli "Scare the square". Linnun tulee huutaa, kun näytöllä näkyy neliö, ja jos lintu huutaa tällöin, neliö "pelästyy" pois, ja lintu saa saisi palkkion. Tämä toimi, sillä lintujen pelitaidot paranivat huomattavasti alun nollapisteestä. Hyvin samankaltainen peli oli myös DigitalEnrichment.org-sivustolla, jossa linnun pitää huutamalla pelästyttää pois piirretty karhu. Nämä tuovat vankeudessa elävän linnun elintilaan jotain, mitä sisätiloissa ei yleensä ole: alati muuttuvan ympäristön tarkkailun mahdollisuuden.
Toinen äänenkäyttöön kannustava peli oli nuottipeli. Pelin idean mukaan linnun piti äännellä tabletilla näkyvien nuottien mukaan. Ensin valinnanvaraa oli paljon: palkkion sai, kun ääni osui mihin tahansa kahdeksasta nuotista. Peli vaikeutui vähitellen, ja palkkioon oikeuttavat nuotit vähentyivät näytöllä. Vähitellen lintu voisi jopa oppia lukemaan nuotteja, kun se yhdistää oman äänensävynsä näytöllä näkyviin nuottisymboleihin.
Kolmas peli kannusti lintuja liikkumaan. Sovellus seurasi linnun liikkeitä, ja se sai herkun, kun se oli liikkeellään saanut edistymispalkin täyteen. Lintu tiesi tämän, ja meni ruokaa antavan automaatin luokse vasta kun palkki tuli täyteen, ei aikaisemmin. Linnut olivat kuitenkin välillä fiksumpia kuin ohjelmoijat: linnut oppivat, että pelin vaikeustaso ei noussut, jos ne liikkuivat hitaasti, jolloin ne saivat vaivaansa nähden maksimimäärän herkkuja. Tällöin niiden liikkuminen ei kuitenkaan lisääntynyt, kuten tavoite oli. Peli vaatii kyseisen ominaisuuden osalta vielä kehittelyä.
Erilaisilla lintupeleillä pystyi siis tavallaan kouluttamaan lintuja: niiden toiminta muuttui palkkioiden mukaan, ja varsin nopeasti! Tabletti on läsnä jopa koko päivän, ja palkkaa tarkasti, toisin kuin ihminen. Käytännössä nämäkin voisi ottaa analogiseen maailmaan: ihmisen pitäisi tarkkailla lintua kaiken aikaa, ja palkata salamannopeasti oikeista toiminnoista. Tähän tarkoitukseen sovellukset ja niihin liitetty palkkioautomaatti toimivatkin paremmin.
Kyseinen tutkimusryhmä havaitsi myös, että liian aidonnäköiset kuvat hämmensivät lintuja, ja he alkoivat käyttää pelkkiä symboleja. Toinen tutkimus oli aiheella Successful Intuitive Computer Interfaces for Birds, and Other Forays Into Giving Parrots Electronic Enrichment, jonka tuotti SPEW, eli Skidmore Psittacine Enrichment Workshop Skidmore College Psychologyn osastolla. SPEW:issä kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin harmaapapukaijan ja neitokakadun suhtautumista peleihin. He huomasivat, että linnut reagoivat runsaasti erilaisiin ääniin. Esimerkiksi äänitehosteet harhauttivat linnut tehtävän ääreltä, ehkä siksi että ne pitivät äänitehosteista niin paljon, että ne eivät enää malttaneet keskittyä visuaaliseen sanomaan. Nauhoitettuihin ihmisten ääniin ne reagoivat maltillisemmin, ja malttoivat keskittyä tehtävään paremmin.
Harmaapapukaija Kinsasha oli erityisen taitava sovellusten käyttäjä. Se osasi sulkea sovelluksia itse kun se lopetti pelaamisen, ja pelasi joystickillä onnistuneesti labyrinttimaista peliä, jossa se sai palkkion saattaessaan hahmon maaliin. Se myös oppi välttämättä nappeja, joista ei tapahtunut mitään, ja keskittyi käyttämään nappeja, joiden painamisesta seurasi jotain.
Linnuilla testattiin myös aktiivisuuden nousua web-kameroiden läsnäollessa. Linnuille näytettiin syötettä ihmisten luota. Kuva oli sumea, eivätkä linnut vaikuttaneet reagoivan kuvaan, vaan ääniin. Esimerkiksi neitokakadu Icarus oli hyvin epäaktiivinen ollessaan yksin, mutta kun web-kamera syöte oli päällä ja se kuuli ihmiset, se oli aktiivisempi. Ei kuitenkaan ihan niin aktiivinen, kuin oikeiden ihmisten läsnäollessa, mutta huomattavasti aktiivisempi kuin täysin yksin: yksinään se lähinnä istui ja torkkui, mutta "videopuhelun" ollessa päällä se äänteli, leikki ja lauloi.
Voikin ajatella, kuinka paljon seuraa linnuille olisi web-kamerasessioista omistajan, ihmisten tai muiden lintujen kanssa, tai jos lintu saisi katsella ei-interaktiivista videota muista linnuista tai muusta valitsemastaan aiheesta.
Siitä onkin hyvä aasinsilta seuraavaan teknologiaan: University of Lincoln -yliopistossa tutkittiin, onko linnuilla henkilökohtaisia mieltymyksiä musiikin suhteen. Ei tule lemmikinomistajille yllätyksenä, että kyllä, linnutkin ovat yksilöitä, joilla on oma yksilöllinen musiikkimakunsa! Tällä kertaa lintu sai koskea tabletin näyttöön itse, mitä muissa mainitsemissani tutkimuksissa linnut eivät olleet saaneet tehdä, tai niiden ei ollut tarvinnut tehdä. Tämä on mielestäni parempi lähestymistapa, jos tabletti saadaan lintuturvalliseksi.
Parrots have personal musical tastes and even like to sing-a-long, scientists find -artikkelissa kaksi harmaapapukaijaa opetettiin painamaan kahta symbolia tabletilla, ja symbolia painettuaan sille määrätty musiikkikappale alkoi soida. Vain kahden musiikkikappaleen välilläkin linnuissa näkyi yksilökohtaisia eroja: toinen piti enemmän klassisesta, toinen enemmän tanssimusiikista. Kuukauden aikana linnut soittivat kappaleita yhteensä noin 1400 kertaa. Napin painaminen oli aina vapaaehtoista, mutta virikkeen äärelle hakeutuminen kertoo, että se oli linnuille palkitsevaa puuhaa.
Tutkijat ovat myös kouluttaneet kyyhkyjä laskemaan milläs muullakaan kuin elektroniikan avulla. Simpansseille on jo opetettu aiemmin numeroita, ja numeroiden järjestystä kosketusnäyttöjen avulla, ja nyt kyyhkyt osaavat nokkia erilaisia symbolirykelmiä näytöllä suuruusjärjestyksessä. (LiveScience: Are Pigeons as Smart as Monkeys?)
Papukaijapuiston Loro Parquen ja saksalaisen tutkimuskeskus Max Planck -instituutin tekemissä kokeissa papukaijat ovat myös päässeet käyttämään samankaltaisia virikkeitä tutkimuksen nimissä. Videolla sinipääara Mercury koskettaa näytöllä olevia numeroita oikeassa järjestyksessä. Linnun johdonmukaisuus toiminnassaan säilyi, vaikka symboleiden paikkaa ruudulla vaihdettiin sattumanvaraisiin asetelmiin. Lintu ei tietenkään ymmärrä tässä tapauksessa symbolien eli numeroiden merkitystä kuten me ihmiset. Oikeasta ratkaisusta lintu sai herkkupalan palkkiokseen. Linnun sisäistettyä pelin idean se pääsi myös nopeammin kärryille muilla symboleilla pelattavista peleistä. Mercuryn veli Mars esimerkiksi oppi pelin, jossa linnun kuvia piti painaa aina samassa järjestyksessä: kuningaskalastaja - liejukana - haukka - kolibri, riippumatta niiden paikoista ruudulla.
Kuinka nämä kaikki havainnot sitten voisivat tulla läsnä lemmikkipapukaijan ja omistajan elämään? Olen yrittänyt etsiä erilaisia sovelluksia, jotka on tarkoitettu vauvoille, taaperoille, koirille, kissoille tai apinoille. Sovellukset ovat yleensä hyvin yksinkertaisia, enkä ole varma, mistä niistä linnut innostuisivat. Toimivat sovellukset voisikin jakaa kahteen osioon: ruoalla palkkaaviin ja ei-ruualla palkkaaviin. Ruoalla palkkaavia oli osa tässä merkinnässä esitellyistä sovelluksista, ja oikein toimiessaan lintu saisi ruokapalkkion, tai jotain muuta pelin ulkopuolista mistä se pitää, kuten lelun. Tällä tavoin opettamalla linnulle voisi opettaa vaikka AFA:n luennossa hehkutettua Space Invaders -peliä, jonka lintuversio saapunee markkinoille joskus, ehkä... Lintu voisi oppia luultavasti monimutkaisiakin pelejä oikean motivaattorin avulla, joka on monelle eläimelle ruoka. Lintua voisi myös kouluttaa sovelluksella, kuten AFA:n luennossa käy ilmi, joko liikkumaan enemmän (tai hitaammin), tai ääntelemään tietyllä tavalla.
Jotkut omistajat näyttävät linnuilleen videoita, ja jotkut papukaijat tuntuvat nauttivat esimerkiksi lastenohjelmista. Linnuillekin tarkoitettua materiaalia on saatavilla: World Parrot Trust on julkaissut PollyVision DVD:n, joka koostuu videomateriaalista villeistä papukaijoista. On kuitenkin otettava huomioon, kuinka hyvin lintu viihtyy normaalin TV-ruudun ääressä: linnuille normaalit videot näkyvät ikäänkuin "hidastettuina", koska ne näkevät "nopeammin" kuin ihmiset. Katso biologi Maija Karalan teksti aiheesta: Linnuilla on tylsää elokuvissa.
Ajattelin kirjoittaa oman merkinsä lintujen valinnanvapaudesta, mutta pyyhkäisen sitä tässä samassa. Aiemmin mainitussa tutkimuksessa harmaapapukaijat saivat valita kahdesta kappaleesta kuunneltavaa, mutta entä jos valikoimaa olisikin enemmän? Ilman herkkuja tai ulkoista vahvistetta, pelkästään sovelluksen suomien apujen avulla. Esimerkiksi voisiko lintu valita, pelaako se vahvisteella toimivaa peliä, vai jotain muuta? Voisiko se valita musiikin kuunneltavakseen, ei vain kahdesta kategoriasta, vaan useammasta: esimerkiksi muutama eri musiikki-genre, luonto- ja lintuäänet, oman lajin äänet, ihmisen puhe jne. Voisiko se valita katsottavakseen videoita valitsemastaan aiheesta? Voisiko se leikkiä äänipeliä painamalla symboleja tuottaakseen ääntä, ilman herkkupalkkiota, vaan vain äänivahvisteella? Voisiko se ottaa livevideoyhteyden omistajansa kännykkään, vai vaikka naapurin lintuun? Voisiko se jopa sovelluksella hallita omaa ympäristöään muuten kuin äänien osalta, esimerkiksi valojen tai kosteuden osalta?
Teknologia edistyy, eikä ole tarpeen ajatella, että lemmikit jäävät automaattisesti jälkeen kehityksen kelkassa.
Tässä vielä katsottavaa ja luettavaa, ja merkinnässä linkitettyt linkit koottuna:
- Apps for Apes
- National Geographic: Can Old Dogs Learn New Tricks? New "Brain Games" May Help Them Stay Young
- DigitalEnrichment.org
- American Federation of Aviculture: Digital Enrichment for Caged Bird Health: There’s an app for that
- Successful Intuitive Computer Interfaces for Birds, and Other Forays Into Giving Parrots Electronic Enrichment
- Parrots have personal musical tastes and even like to sing-a-long, scientists find
- LiveScience: Are Pigeons as Smart as Monkeys?
- Loro Parque: Maxplanck Numerosity
- Pet Friendly Apps- Marking Our Territory | Petcentric (sovelluksia koirille)
 |
| Taavi-undulaattia kiinnostavat kosketusnäytöt. Kuva: Auli Kivi-Nieminen |
Lemmikkimaailmassa kissoille ja koirille on olemassa erilaisia sovelluksia tabletille. Varsinkin kissat tuntuvat reagoivat niihin hyvin, sillä näytöllä poukkoileva hiiri herättää niiden saalistusvaiston. Koirille on tehty jo tutkimusta, ja ne oppivat hyvin pelien ideaa. "Dog Sudoku" -nimellä pyörivässä sovelluksessa tutkimuksessa koirat oppivat herkkujen avulla koskettamaan aina tiettyä näytölle ilmestyvää symbolia, myös silloin, kun näytöllä on muita kuvia harhauttamassa. (National Geographic: Can Old Dogs Learn New Tricks? New "Brain Games" May Help Them Stay Young, sisältää myös videon.)
 |
| Tässä soitetaan digirumpuja. Kuva: Flickr.com / Jen Zoon, Smithsonian's National Zoo, CC BY-NC-ND 2.0 |
Papukaijat ovat älykkäitä ja luottavat paljon näkökykyynsä. Uskon, että niille olisi hyötyä sovellusten kanssa leikkimisestä, kunhan keksii sovelluksen josta lintu on kiinnostunut.
Papukaijojen digivirikkeitä on tutkittu jonkin verran. Nettisivulla DigitalEnrichment.org on käyty läpi hieman papukaijoille suunnattua digitaalista virikkeellistämistä. (Valitettavasti nettisivut eivät ole enää pystyssä, joten niiden käyttö on vain internetin aikakoneen varassa, joten kaikki linkit eivät toimi.) Sivustolla on listattu useita selaimessa toimivia pelejä, joissa lintu lähinnä ääntelyllään ohjaa peliä.Yhdestä pelistä löytyy video YouTubesta: Typical First Expsoure to Digital Enrichment. Kyseisessä pelissä linnun tarkoitus on ohjata valintaneliötä äänellään, ja palkkioksi se saa valitsemansa äänen, jos se siis pääsee kärryillä siitä, millä perusteella valinta liikkuu. Virike ei ole kovin kummoinen, mutta toimiva varmasti pidemmällä aikavälillä, kunhan lintu huomaa jutun juonen.
 |
| Pelaavatko lemmikit kohta omistajansa kanssa yhteisiä mobiilipelejä? Kuva: Flickr.com / Potyike, CC BY-NC 2.0 |
American Federation of Aviculture on postannut Facebook-sivullaan luennon lintujen digivirikkeistä: Digital Enrichment for Caged Bird Health: There’s an app for that. Pitkällä, joskin todella mielenkiintoisella videolla luennoitsija esittelee monia tapoja, joilla esimerkiksi munkkiaratteja ja kauluskaijoja on virikkeellistetty ja koulutettu tablettia ja teknologiaa avuksi käyttäen. Todella moni peleistä luotti lintujen äänenkäyttöön. Itse en henkilökohtaisesti haluaisi kannustaa lintua kiljumaan tai huutamaan pelien avulla. Toisaalta pelien avulla linnun äänenkäyttöä voi motivoida myös parempaan suuntaan, jos palkkion saisi vain mieluisasta ääntelystä päättömän rääkymisen sijaan.
Eräs esitellyistä peleistä oli "Scare the square". Linnun tulee huutaa, kun näytöllä näkyy neliö, ja jos lintu huutaa tällöin, neliö "pelästyy" pois, ja lintu saa saisi palkkion. Tämä toimi, sillä lintujen pelitaidot paranivat huomattavasti alun nollapisteestä. Hyvin samankaltainen peli oli myös DigitalEnrichment.org-sivustolla, jossa linnun pitää huutamalla pelästyttää pois piirretty karhu. Nämä tuovat vankeudessa elävän linnun elintilaan jotain, mitä sisätiloissa ei yleensä ole: alati muuttuvan ympäristön tarkkailun mahdollisuuden.
Toinen äänenkäyttöön kannustava peli oli nuottipeli. Pelin idean mukaan linnun piti äännellä tabletilla näkyvien nuottien mukaan. Ensin valinnanvaraa oli paljon: palkkion sai, kun ääni osui mihin tahansa kahdeksasta nuotista. Peli vaikeutui vähitellen, ja palkkioon oikeuttavat nuotit vähentyivät näytöllä. Vähitellen lintu voisi jopa oppia lukemaan nuotteja, kun se yhdistää oman äänensävynsä näytöllä näkyviin nuottisymboleihin.
 |
| Sovellusta käytettiin palkitsemaan aratteja liikkumisesta. Kuva: Flickr.com / Brian M, CC BY-NC 2.0 |
Erilaisilla lintupeleillä pystyi siis tavallaan kouluttamaan lintuja: niiden toiminta muuttui palkkioiden mukaan, ja varsin nopeasti! Tabletti on läsnä jopa koko päivän, ja palkkaa tarkasti, toisin kuin ihminen. Käytännössä nämäkin voisi ottaa analogiseen maailmaan: ihmisen pitäisi tarkkailla lintua kaiken aikaa, ja palkata salamannopeasti oikeista toiminnoista. Tähän tarkoitukseen sovellukset ja niihin liitetty palkkioautomaatti toimivatkin paremmin.
Kyseinen tutkimusryhmä havaitsi myös, että liian aidonnäköiset kuvat hämmensivät lintuja, ja he alkoivat käyttää pelkkiä symboleja. Toinen tutkimus oli aiheella Successful Intuitive Computer Interfaces for Birds, and Other Forays Into Giving Parrots Electronic Enrichment, jonka tuotti SPEW, eli Skidmore Psittacine Enrichment Workshop Skidmore College Psychologyn osastolla. SPEW:issä kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin harmaapapukaijan ja neitokakadun suhtautumista peleihin. He huomasivat, että linnut reagoivat runsaasti erilaisiin ääniin. Esimerkiksi äänitehosteet harhauttivat linnut tehtävän ääreltä, ehkä siksi että ne pitivät äänitehosteista niin paljon, että ne eivät enää malttaneet keskittyä visuaaliseen sanomaan. Nauhoitettuihin ihmisten ääniin ne reagoivat maltillisemmin, ja malttoivat keskittyä tehtävään paremmin.
Harmaapapukaija Kinsasha oli erityisen taitava sovellusten käyttäjä. Se osasi sulkea sovelluksia itse kun se lopetti pelaamisen, ja pelasi joystickillä onnistuneesti labyrinttimaista peliä, jossa se sai palkkion saattaessaan hahmon maaliin. Se myös oppi välttämättä nappeja, joista ei tapahtunut mitään, ja keskittyi käyttämään nappeja, joiden painamisesta seurasi jotain.
Linnuilla testattiin myös aktiivisuuden nousua web-kameroiden läsnäollessa. Linnuille näytettiin syötettä ihmisten luota. Kuva oli sumea, eivätkä linnut vaikuttaneet reagoivan kuvaan, vaan ääniin. Esimerkiksi neitokakadu Icarus oli hyvin epäaktiivinen ollessaan yksin, mutta kun web-kamera syöte oli päällä ja se kuuli ihmiset, se oli aktiivisempi. Ei kuitenkaan ihan niin aktiivinen, kuin oikeiden ihmisten läsnäollessa, mutta huomattavasti aktiivisempi kuin täysin yksin: yksinään se lähinnä istui ja torkkui, mutta "videopuhelun" ollessa päällä se äänteli, leikki ja lauloi.
Voikin ajatella, kuinka paljon seuraa linnuille olisi web-kamerasessioista omistajan, ihmisten tai muiden lintujen kanssa, tai jos lintu saisi katsella ei-interaktiivista videota muista linnuista tai muusta valitsemastaan aiheesta.
 |
| Harmaapapukaijat ovat älykkäitä, ja näköjään oppivat käyttämään elektroniikkaa vallan helposti. |
Siitä onkin hyvä aasinsilta seuraavaan teknologiaan: University of Lincoln -yliopistossa tutkittiin, onko linnuilla henkilökohtaisia mieltymyksiä musiikin suhteen. Ei tule lemmikinomistajille yllätyksenä, että kyllä, linnutkin ovat yksilöitä, joilla on oma yksilöllinen musiikkimakunsa! Tällä kertaa lintu sai koskea tabletin näyttöön itse, mitä muissa mainitsemissani tutkimuksissa linnut eivät olleet saaneet tehdä, tai niiden ei ollut tarvinnut tehdä. Tämä on mielestäni parempi lähestymistapa, jos tabletti saadaan lintuturvalliseksi.
Parrots have personal musical tastes and even like to sing-a-long, scientists find -artikkelissa kaksi harmaapapukaijaa opetettiin painamaan kahta symbolia tabletilla, ja symbolia painettuaan sille määrätty musiikkikappale alkoi soida. Vain kahden musiikkikappaleen välilläkin linnuissa näkyi yksilökohtaisia eroja: toinen piti enemmän klassisesta, toinen enemmän tanssimusiikista. Kuukauden aikana linnut soittivat kappaleita yhteensä noin 1400 kertaa. Napin painaminen oli aina vapaaehtoista, mutta virikkeen äärelle hakeutuminen kertoo, että se oli linnuille palkitsevaa puuhaa.
Tutkijat ovat myös kouluttaneet kyyhkyjä laskemaan milläs muullakaan kuin elektroniikan avulla. Simpansseille on jo opetettu aiemmin numeroita, ja numeroiden järjestystä kosketusnäyttöjen avulla, ja nyt kyyhkyt osaavat nokkia erilaisia symbolirykelmiä näytöllä suuruusjärjestyksessä. (LiveScience: Are Pigeons as Smart as Monkeys?)
Papukaijapuiston Loro Parquen ja saksalaisen tutkimuskeskus Max Planck -instituutin tekemissä kokeissa papukaijat ovat myös päässeet käyttämään samankaltaisia virikkeitä tutkimuksen nimissä. Videolla sinipääara Mercury koskettaa näytöllä olevia numeroita oikeassa järjestyksessä. Linnun johdonmukaisuus toiminnassaan säilyi, vaikka symboleiden paikkaa ruudulla vaihdettiin sattumanvaraisiin asetelmiin. Lintu ei tietenkään ymmärrä tässä tapauksessa symbolien eli numeroiden merkitystä kuten me ihmiset. Oikeasta ratkaisusta lintu sai herkkupalan palkkiokseen. Linnun sisäistettyä pelin idean se pääsi myös nopeammin kärryille muilla symboleilla pelattavista peleistä. Mercuryn veli Mars esimerkiksi oppi pelin, jossa linnun kuvia piti painaa aina samassa järjestyksessä: kuningaskalastaja - liejukana - haukka - kolibri, riippumatta niiden paikoista ruudulla.
Jotkut omistajat näyttävät linnuilleen videoita, ja jotkut papukaijat tuntuvat nauttivat esimerkiksi lastenohjelmista. Linnuillekin tarkoitettua materiaalia on saatavilla: World Parrot Trust on julkaissut PollyVision DVD:n, joka koostuu videomateriaalista villeistä papukaijoista. On kuitenkin otettava huomioon, kuinka hyvin lintu viihtyy normaalin TV-ruudun ääressä: linnuille normaalit videot näkyvät ikäänkuin "hidastettuina", koska ne näkevät "nopeammin" kuin ihmiset. Katso biologi Maija Karalan teksti aiheesta: Linnuilla on tylsää elokuvissa.
Ajattelin kirjoittaa oman merkinsä lintujen valinnanvapaudesta, mutta pyyhkäisen sitä tässä samassa. Aiemmin mainitussa tutkimuksessa harmaapapukaijat saivat valita kahdesta kappaleesta kuunneltavaa, mutta entä jos valikoimaa olisikin enemmän? Ilman herkkuja tai ulkoista vahvistetta, pelkästään sovelluksen suomien apujen avulla. Esimerkiksi voisiko lintu valita, pelaako se vahvisteella toimivaa peliä, vai jotain muuta? Voisiko se valita musiikin kuunneltavakseen, ei vain kahdesta kategoriasta, vaan useammasta: esimerkiksi muutama eri musiikki-genre, luonto- ja lintuäänet, oman lajin äänet, ihmisen puhe jne. Voisiko se valita katsottavakseen videoita valitsemastaan aiheesta? Voisiko se leikkiä äänipeliä painamalla symboleja tuottaakseen ääntä, ilman herkkupalkkiota, vaan vain äänivahvisteella? Voisiko se ottaa livevideoyhteyden omistajansa kännykkään, vai vaikka naapurin lintuun? Voisiko se jopa sovelluksella hallita omaa ympäristöään muuten kuin äänien osalta, esimerkiksi valojen tai kosteuden osalta?
Teknologia edistyy, eikä ole tarpeen ajatella, että lemmikit jäävät automaattisesti jälkeen kehityksen kelkassa.
Tässä vielä katsottavaa ja luettavaa, ja merkinnässä linkitettyt linkit koottuna:
- Apps for Apes
- National Geographic: Can Old Dogs Learn New Tricks? New "Brain Games" May Help Them Stay Young
- DigitalEnrichment.org
- American Federation of Aviculture: Digital Enrichment for Caged Bird Health: There’s an app for that
- Successful Intuitive Computer Interfaces for Birds, and Other Forays Into Giving Parrots Electronic Enrichment
- Parrots have personal musical tastes and even like to sing-a-long, scientists find
- LiveScience: Are Pigeons as Smart as Monkeys?
- Loro Parque: Maxplanck Numerosity
- Pet Friendly Apps- Marking Our Territory | Petcentric (sovelluksia koirille)