Koulutus on aivopesua

Koulutus on aivopesua, kuulostaapas pahaenteiseltä! Itse olen kuitenkin ollut tätä mieltä jo pitkään. Aivopesemme (eli koulutamme) lemmikkimme ajattelemaan tietyllä tavalla, ja kokemaan ne asiat palkitsevana, jotka ovat myös ihmiselle ja arjelle hyödyllisiä.

Kuva: Flickr.com / pandiyan, CC BY-NC 2.0

Arjessa linnun ja ihmisen tavoitteiden kannattaa olla yhteisiä, jotta yhteiselo on sujuvaa ja mahdollisimman mukavaa kummallekin osapuolelle. Täysin ilman vaivaa näin ei kuitenkaan ole, vaan villieläimen tuominen ihmisen olohuoneeseen on yleensä ensin molemmille hankalaa. Jos linnulle ei anna tarvittavia eväitä olla lintu, se on edelleen lintu, mutta ihmistä harmittavin tavoin. Samalla lintukin voi olla harmissaan, ettei saa toteuttaa luontaista käytöstään. Ja sekös stressaa, molempia.

Onneksi asia on ratkaistavissa koulutuksen ja ympäristön yhteisvaikutuksella, jota voisin myös aivopesuksi sanoa.

Behavior Works -sivusto postasi julkaisun, jossa viitataan The Break-up -elokuvan tappelevan pariskunnan vuorovaikutukseen tiskien tiskaamisesta. "Hyvä on, tiskaan tiskit," mies tokaisee. Nainen jatkaa "Mutta kun en vain halua sinun tiskaavan tiskejä. Haluan sinun haluavan tiskata tiskit!"

Kuvalainaus:  Universal Pictures, 2006

Näinhän koulutuksen pitäisi toimia, ja mielellään positiivisin keinoin (vaikka myös hyvinkin aggressiivisia keinoja käyttäen eläimet saa haluamaan samoja asioita kuin me). Jos haluamme, että lintu menee häkkiin, on omistajan hyvä ajatella, mikä saisi linnun haluamaan häkkiin menoa. Jos haluamme, että lintu oleskelee sallituissa paikoissa, on mietittävä, mikä saa linnun haluamaan tätä. Koulutus on iso osa tätä, mutta papukaijoilla sitä on myös ympäristön rakennus kotona.

Tietenkin osassa koulutuksessa, kuten alkuperäisessä postauksessa, puhutaan lääkinnällisistä hoitotoimenpiteistä, kuten stetoskoopin kosketuksesta. Tällöin tuloksen saa kouluttamalla ja ympäristön vaikutus on vähäisempi. Riippuu siis toivotusta käytöksestä, kuinka paljon on panostettava koulutukseen, ja kuinka paljon ympäristöön.

Joskus, varsinkin negatiivisissa yhteyksissä, puhutaan vapaaehtoisesta pakosta. Tämä on esimerkiksi silloin, jos et haluaisi tehdä jotain negatiivista, esimerkiksi tiskata. Joku uhkaa sinua aseella, niin johan alkaa tiskiharja viuhumaan. Kukaan ei fyysisesti pakota sinua, kuten ihmisen voi pakottaa vaikka istumaan fyysisesti manipuloimalla, tai linnun voi fyysisesti viedä häkkiin. Tällöin kyseessä on vain pakko. Vapaaehtoinen pakko syntyy vaihtoehtojen puutteesta. Ihmisillä sitä voi olla myös sosiaalinen paine, jonka alla ihminen tekee vapaaehtoisesti asioita, joita ei oikeastaan haluaisi.

Vapaaehtoinen pakko voi olla myös käytännössä se, jos linnulta evätään jokin sen hyvinvoinnille oleellinen asia, jota käytetään motivaattorina. Tähän voisi laskea esimerkiksi sen, että lintua pidetään nälässä tai janossa jotta se olisi motivoituneempi toimimaan. Syöminen ja juominen ovat voimakkaita perustarpeita, jolloin erittäin nälkäinen tai janoinen lintu tekee myös sellaista, mitä se ei haluaisi tehdä.

Onneksi lintuja pystyy myös kouluttamaan ilman haitallisia pakkokeinoja. Eläimen saa positiivisin keinoin kouluttaen ja ympäristöä halliten haluamaan samoja asioita ihmisen kanssa, eli "aivopestyä" eläimen itse haluamaan mitä ihminen haluaa.