6.1.2020
Floridassa, USA:ssa, naapurit kuulivat naapuritalon sisältä avunhuutoja. Naisääni huusi "Apua, apua, päästäkää minut pois!" He huolestuivat ja soittivat poliisit. Poliisit saapuivat paikalle ja heitä odotti yllätys. Talon omistaja tajusi pian, mistä on kyse ja toi huutajan poliisien nähtäväksi pihalle. Selkeällä äänellä puhuva keltaniska-amatsoni Rambo oli avunhuutojen takana. Linnun omistaja oli opettanut Rambolle tämän sananparren huvikseen.
Lähde ja video poliisien käynnistä: Alarmed Neighbor Calls Police About Woman Screaming 'Let Me Out'—Turns Out To Be Parrot
15.1.2020
Luonnossa nuoret seeprapeippokoiraat opettelevat laulua matkimalla isäänsä ja muita laulavia koiraita. Noin 40 päivän ikäisestä lähtien ne treenaavat laulamista jopa tuhansia kertoja päivässä. Nukutun yön jälkeen linnut toistivat edelleen parhaita osia edellispäivän lauluista, mutta jättivät huonoimmat osat toistuvasti pois. Uni tuntui auttavat niitä muistamaan tärkeitä asioita ja unohtamaan epärelevantit asiat.
Lähde: Sleep is key for zebra finches learning to sing
13.2.2020
Heinolan lintutarhalla odotti helmikuisena aamuna lohduton näky: avaimilla sisään tullut tunkeilija oli varastanut palmuaratti Axelin häkistään. Reilun viikon päästä lintutarhalle kantautui ilouutisia! Axel oli löydetty noin 35 km päästä katoamispaikastaan Launeen Prisman parkkihallin lattialta. Se oli niin uupunut, että sen selviämisestä ei ollut takeita. Axel on kuitenkin toipunut ennalleen rankasta koettelemuksesta.
Lähde: Poliisi tutkii: Pitkäkyntiset iskivät Heinolan lintutarhalle – kuka varasti värikkään ja iloisen Axel-papukaijan pimeänä talviyönä? ja Lintutarhalta viety papukaija Axel löytyi marketin parkkihallista
8.2.2020
Varislinnuissa ja papukaijoissa on paljon yhteistä: ne ovat erittäin älykkäitä, näppäriä ja sosiaalisia. Max Planck -instituutissa varislinnuilla tehdyn tutkimuksen mukaan niiden älykkyyden taustalla epäillään olevan pitkä lapsuusaika ja hellästi hoivaavat vanhemmat. Tutkimuksessa oli mukana vain varpuslintujen lahko, johon papukaijat eivät kuulu. On oletettavaa, että papukaijoja tutkiessa tulokset voisivat olla samanlaisia.
Lähde: Extended parenting and the evolution of cognition, suomeksi: Tutkijat selvittivät: Varisten älykkyyden taustalla on tämä yllättävä asia
24.2.2020
USA:ssa perheen papukaija, viherposkiaratti Louie herätti perheen aamuyön tunteina huutamalla "Fire!" Kyseessä oli todellakin tulipalo. Louien huudon ansiosta perhe heräsi ja ihmiset kerkesivät pelastautua. Valitettavasti Louie ja perheen koira menehtyivät tulipalossa.
Lähde: Hero parrot shouts ‘fire’ to warn sleeping family about blaze
28.2.2020
81-vuotias brittiläinen eläkeläinen, Catherine Searle, häiriköi naapureitaan monin tavoin. Hän heitteli koirankakkaa naapureidensa puutarhaan, naarmutti heidän autoaan ja terrorisoi heitä papukaijansa avulla. Catherine soitti musiikkia kovalla kannustaakseen papukaijaansa laulamaan kovaa. Naapurien mukaan oopperaa laulavan papukaijan kuuntelu oli kuin "kiinalaista kidutusta."
Lähde: Pensioner, 81, 'weaponised her opera-singing parrot to torture' her neighbours in parking row
3.3.2020
Erään tutkimuksen mukaan keat kykenevät tekemään päätöksiä todennäköisyyksiin perustuen. Tähän mennessä kykyä on havaittu vain ihmisillä ja ihmisapinoilla. Keat opetettiin käyttämään mustia pyykkipoikia rahana ja vaihtamaan ne herkkuihin. Oranssit pyykkipojat olivat niille arvottomia. Ne valitsivat erilaisissa asetelmissa sen lasipurkin, josta mustan "rahan" nostaminen oranssien seasta oli todennäköisempää.
Lähde ja video: The New Zealand kea can understand probability, a cognitive trait only seen before in apes and humans
10.3.2020
Uhanalaisella kakapolla oli menestyksekäs lisääntymisvuosi vuonna 2019. Valitettavasti kuitenkin noin puolet munituista munista olivat hedelmöittymättömiä. Kakapojen geneettinen vaihtelevuus on pientä. Apua haetaan keinosiemennyksestä. Uutena keksintönä kakapoprojektissa on kakapojen siemennesteen kuljettaminen dronejen avulla, nopeasti ja vaivattomasti projektipaikkojen välillä.
Lähde: Voice of the Kākāpō 5: Kākāpō sperm takes to the air
12.3.2020
Kaka on uusiseelantilainen papukaija, joka on uhanalainen. Lajin hiljalleen yleistyessä ne alkavat levitä myös alueille, joissa on ihmisiä. Hyväntahtoiset ihmiset ruokkivat kakoja, mutta ihmisten tarjoama luonnoton ravinto voi aiheuttaa kakoille epämuodostumia. Asiantuntijat kehottavat välttämään kakojen ruokkimista.
Lähde: Feeding kākā with bread and biscuits leading to potentially fatal deformities
19.3.2020
Luonnosta jo sukupuuttoon kuolleen siniaran paluusta on puhuttu vuosikausia. Projekti näyttäisi etenevän, ja 52 siniaraa on tuotu Brasiliaan luontoonpalautusta varten. Organisaatioon, joka tarjosi palautettavat linnut, Association for the Conservation of Threatened Parrots, suhtaudutaan kuitenkin epäillen. Organisaation omistajaa, Martin Guthia on epäilty käyttävän papukaijapuistoaan kulissina laittomassa uhanalaisten eläinlajien kaupassa. Siniaran luontoonpalautusta suunnitellaan vuodelle 2021.
Lähde: Spix’s macaw returns to Brazil, but is overshadowed by controversy
1.5.2020
Seeprapeipoilla tehdyissä kokeissa linnut noudattivat samoja "trendejä", joille ne olivat altistuneet itse nuorena. Tätä tutkittiin pesämateriaalien värimieltymyksillä. Linnut suosivat materiaalia, jota aikuiset linnut olivat käyttäneet pesiensä rakennuksessa tutkimuslintujen ollessa pesästä poistuneita nuoria lintuja. Tutkimuksessa linnut saivat tehdä valinnan luonnonvalkoisten, oranssien ja pinkkien narunpätkien välillä.
1.5.2020
Sateenkaarilurit ovat tunnettu papukaijalaji Australiassa, sillä niitä elää myös urbaanissa ympäristössä. Kaakkois-Queenlandissa sateenkaarilureilla havaittiin helposti tarttuva virus, joka saa linnut ikään kuin "tippumaan taivaalta kesken lennon." Viruksen aiheuttama tauti tunnetaan nimillä "lorikeet paralysis syndrome" ja "clenched-foot syndrome". Virusta on tavattu silloin tällöin itäisessä Australiassa -70 luvulta lähtien. Viruksen alkuperää ei tunneta.
Lähde: Virus causing lorikeets to 'drop out of the sky' resurfaces in South-East Queensland
18.5.2020
Osassa Australian kaupungeissa seikkailee kakaduja kuin Suomessa variksia. Ei siis kumma, että nämä uteliaat linnut joutuvat välillä pulaan. Keväällä 2020 eräs villi kultatöyhtökakadu joutui kiipeliin jäätyään jumiin lyhtypylvääseen. Lintu lipsahti Y-kirjaimen muotoisen pylvään vakoon, eikä pystynyt enää irroittautumaan omin voimin. Palokunta tuli apuun ja lintu saatiin irroitettua näennäisesti vammoitta. Se luovutettiin paikallisen eläinsuojelujärjestön hoiviin, ja sille ennustettiin pikaista paranemista ja vapautumista.
Lähde ja kuva: Fire fighters save cockatoo trapped in light pole at Flinders
22.5.2020
Mustakakaduihin kuuluvaa punapyrstökakadua tutkittiin geenitasolla, ja Länsi-Australista siitä löydettiin uusi alalaji. Uusi alalaji sai nimekseen Calyptorhynchus banksii escondidus. Aiemmin tämän alueen punapyrstökakadut laskettiin kuuluvan samaan alalajiin kuin C. b. samueli.
Lähde: Researchers discover new subspecies of red-tailed black cockatoo in WA
26.5.2020
Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston tanimbarinkakaduilla on tutkittu papukaijojen älykkyyttä jo kauan. Oli kuitenkin epäilys, että luonnonvaraiset eläimet eivät olisi näin viisaita, ja vankeudessa kasvaneet eläimet olisivat jotenkin omaksuneet älykkyyttä ihmisiltä. Samaa on epäilty esimerkiksi simpanssien kohdalla. Luonnonvaraiset linnut kuitenkin selviytyivät älykkyyskokeista yhtä hyvin kuin vankeudessa syntyneet.
Lähde: Wild Cockatoos Are Just as Smart as Lab-Raised Ones
28.5.2020
Argentiinassa tapahtuneella raiskaus- ja murhatapauksella on epänormaali silminnäkijä: uhrin papukaija. Todenäköisesti jokin amatsoni (joskin tarkkaa lajia ei ole mainittu) matki murhan jälkeen omistajaansa tämän äänellä, sanoen espanjaksi "Ei, kiltti, päästäkää minut menemään!". Tapaus tapahtui jo vuonna 2018.
Lähde: Did Polly see a murder? Parrot to provide evidence in Argentina trial
1.6.2020
Tutkijat tutkivat lintujen parisuhteita australialaisilla linnuilla. Hyvin moni australialainen lintu pariutuu pidemmäksi aikaa kuin yhden lisääntymiskauden ajaksi, ja pari myös kasvattaa poikasiaan yhdessä. Mitä australialaisilla linnuilla on opetettavaa ihmisten parisuhdemarkkinoille? Tutkijoiden mukaan linnuilla kumppanin luonteella ja persoonalla on suuri osa parinvalinnassa. Linnut eivät myöskään vaikuta välttämättä pariutuvan ensisijaisesti lisääntyminen mielessään, vaan linnut voivat olla ensin ystäviä ja rakentaa suhdettaan kunnolla ennen kuin ne alkavat lisääntyä. Paljon parisuhteeseen ja poikasiin panostavat linnut tuntuvat myös olevan lintujen mittapuulla älykkäämästä päästä ja pitkäikäisiä.
Lähde: What Australian birds can teach us about choosing a partner and making it last
2.6.2020
Puhuvan harmaapapukaija Alexin jalanjäljissä jatkava jako Griffin on älykkyystutkimuksissa päihittänyt yliopisto-opiskelijat muistipelissä. Tehtävänä oli seurata kupeilla peitettyjä erivärisiä palloja. Kuppeja siirreltiin ja vasta siirtojen jälkeen pelaajalta kysyttiin jonkin tietynvärisen pallon sijaintia. Griffin päihitti ihmiset, kun siirtoja oli 1-2 ja kolmen siirron kohdalla ihmiset ja papukaija olivat lähes tasoissa. Jos siirtoja oli enemmän kuin kolme, ihmiset pääsivät johtoasemaan.
Lähde: When a bird brain tops Harvard students on a test
4.6.2020
Hyvin montaa papukaijaa pidetään sukupuolisesti monomorfisena, eli sukupuolet ovat ulkoisesti samannäköisiä. Munkkiaratti on yksi näistä lajeista. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että munkkiarateilla on pieniä eroja sukupuolten kesken. Pieniä värieroja löytyi päälaelta, niskasta ja siivistä. Pieni kokoero sukupuolten välillä oli nokassa ja painossa.
9.6.2020
Vastikään elävänä kuvattu yökaija on nimensä mukaan harvoja pimeäaktiivisia papukaijoja. Uuden tutkimuksen mukaan sen näkö ei kuitenkaan välttämättä ole sen sopeutuneempi pimeäeloon kuin sen päiväaktiivisilla sukulaisilla. Tämä saattaa olla osasyy sen uhanalaisuuteen: esimerkiksi aidantolpat voivat olla sille vaarallisia.
Lähde: Australia's rare, elusive night parrot may not see that well in the dark
17.6.2020
Iso-Britanniassa tapahtui kesällä erikoinen tapaus, kun paikallinen eläinsuojeluosasto sai ilmoituksen erittäin pienessä häkissä puutarhassa asuvasta papukaijasta. Lintu paljastui koristelinnuksi koristehäkissä. Eläinsuojelijat kiittävät valppaita eläinrakkaita ihmisiä, jotka ovat huolissaan eläimistä ja tekevät aiheellisia ilmoituksia.
Lähde ja kuva: Feathers fly as RSPCA is called out to a plastic parrot in Preston garden
13.8.2020
Tutkimuksessa eläinten kyynelten koostumuksessa kerättiin kyyneliä terveiltä lajien edustajilta, mm. arapapukaijoilta, amatsoneilta, haukoilta ja pöllöiltä sekä maakilpikonnilta, kaimaaneilta ja merikilpikonnilta. Näiden lajien kyyneleet muistuttivat koostumukseltaan yllättävän paljon ihmisen kyyneliä.
Lähde: Birds and reptiles cry similar tears to humans, says new research
9.9.2020
Alankomaalainen kuumailmapalloyritys joutui maksamaan korvauksia papukaijoista, jotka kuolivat säikähdettyään matalalla lentävää kuumailmapalloa. Kuumailmapallokisan yhteydessä yhden kilpailijan pallo harhautui liian lähelle lintuharrastajan tiloja, ja kuumailmapallon polttimen ääni pelästytti linnut. Kolme lintua kuoli stressiin. Hyasinttiaraparin hinnaksi määritettiin 40 000 euroa, ja näiden poikasmenetysten hinnaksi 14 000 euroa. Lisäksi menehtyi keltaniska-amatsoni, jonka hinnaksi määritettiin 1250 euroa. Kuumailmapalloyritys joutui maksamaan yhteensä 68 000 euroa vahingonkorvauksia.
Lähde: Balloonist is fined €68,000 for frightening three parrots to death
27.9.2020
Tutkijaryhmä Max Planckin lintutieteellisessä laitoksessa tutki papukaijojen höyhenpukujen värien kirjoa. He tutkivat värien määrää, voimakkuutta sekä sukupuolten välisiä värieroja. Pienillä papukaijoilla sukupuolten väliset värierot olivat keskimäärin suuremmat ja suuret papukaijat olivat keskimäärin pieniä värikkäämpiä. Värit voivat auttaa lintuja selviytymään luonnossa: osa pigmenteistä suojaa höyheniä esimerkiksi bakteereilta, kosteudelta tai kuumuudelta.
Lähde: Parrot Plumage Color May Be Linked To Body Size And Climate
29.9.2020
Lincolnshiren eläintarha Iso-Britanniassa sai uusia harmaapapukaijoja elokuussa. Billy, Elsie, Eric, Jade ja Tyson -nimiset linnut olivat ensin keskenään karanteenissa viikon, ja oppivat toisiltaan kirosanoja. Kun ne liittyivät puiston noin 200 harmaapapukaijan parveen, jatkui viiden linnun törkeä kielenkäyttö sielläkin. Linnut päätettiin erottaa toisistaan puiston eri alueille, jotta ne eivät innosta toisiaan lisää.
Lähde: Swearing parrots separated after telling folk where to go
30.10.2020
Vankeudessa kasvaneet papukaijat saattavat kommunikoida käyttäen erilaista "murretta" kuin niiden luonnossa syntyneet lajitoverit. Tällä voi olla merkitystä, kun vankeudessa kasvaneita lintuja yritetään palauttaa luontoon jo olemassaolevan populaation jatkeeksi. Tällä epäillään olevan negatiivisia vaikutuksia: voivatko linnut kommunikoida keskenään kunnolla, ja pääsevätkö vankeudesta vapautetut linnut pariutumaan ja jatkamaan sukua luonnossa?
Lähde: Can Parrots That Speak Different Dialects Understand Each Other?
3.11.2020
Avoparikaija Eric on pelasti omistajansa tulipalolta aloittamalla hälytyksen jo ennen palovaroitinta. Sekä omistaja Anton Nguyen ja lintu selvisivät palosta ilman vahinkoja.
Lähde: Parrot saves owner from Brisbane house fire by raising alarm before smoke detectors
16.11.2020
Kakapo valittiin Uudessa-Seelannissa vuoden linnuksi 2020. Uuden-Seelannin vuoden lintu valitaan yleisöäänestyksellä. Kakapo on voittanut viimeksi vuonna 2008.
Lähde: Kākāpō, the world's fattest parrot, named New Zealand's bird of the year for 2020
16.11.2020
Tutkimuksessa huomattiin, että seeprapeipot pystyvät erottamaan toisisstaan jopa 42 yksilöä pelkästään niiden ääntelyn perusteella. Tutkijat kouluttivat 19 lintua ilmaisemaan havainnoistaan, ja huomasivat, että kaikki koulutetut linnut pystyivät erottamaan eri yksilöitä ääntelyn perusteella. Linnut oppivat erottamaan lajitoverit toisistaan vain muutaman testin aikana. Linnut muistivat nämä erot jopa kuukausien kuluttua koulutuksesta.
Lähde: Zebra finches found able to remember up to 42 birds based on their vocalizations
Kommentit
Lähetä kommentti