Manual of Parrot Behavior -kirjaa koskeva blogisarja jatkuu! Muut merkinnät löytyvät hakua käyttämällä kirjan nimellä.
Kirjassa sivulta 27 alkaen käsitellään papukaijojen suojelua, lajeilla käytävää kauppaa ja luontoon palauttamista. Kirjassa mainitaan, kuinka juuri ne lajit, jotka ovat viehättäviä monille (värikkäitä, suuria, hyviä puhujia) eivät toki ole pulassa luonnossa sen vuoksi, että niiden luontaiset elinalueet olisivat pienenemässä, vaan siitä syystä, että niitä on pyydystetty (tai pyydystetään) liikaa lemmikiksi. Elinalueen pienetyminen tai muuttuminen maanviljelyn ja muun ihmisen toiminnan edeltä on toinen syy lemmikiksi pyydystämisen ohella, miksi noi kolmasosa papukaijalajeista on uhattuna.
Jo aiemmin kirjassa oli mainittu, kuinka kestävää papukaijojen pyydystäminen luonnosta voisi olla: säännöstelemällä poikasten nappaamista pesistä voitaisi tätä "elinkeinoa" harjoittaa myös tulevaisuudessa, koska yksi poikanen pesästä sinne tai tänne ei olisi vakava uhka vakaalle kannalle. Tätä voisi tukea papukaijakannan muulla turvaamisella, esim. pesäpöntöillä ja jopa ruokinnalla. Mutta koska ihmiset helposti ajattelevat vain nykyisyyttä (kuten tarina kultamunia munivasta hanhesta osoittaa), ryöstetään papukaijojen pesistä kaikki poikaset kerralla.
Käytännössä yrityksen kestävään pyyntiin eivät kuitenkaan onnistu, sillä ahneet pyytäjät pyydystävät kaikki linnut (jopa aikuisia), ajatuksenaan, että jos he eivät niitä pyydä, joku pyytää kuitenkin. Ainoana onnistuneena esimerkkinä kirjassa mainitaan Brasiliassa vuosina 1976-1994 tapahtunut, koordinoitu hyasinttiarojen pyydystäminen, jossa pyydettiin noin 2500 neliökilometrin alueelta yhteensä noin 1000 poikasta (joista kaikki jäivät eloon) ilman, että pyytämisellä oli nähtävää merkitystä hyasinttiarakantaan. Jo lopetetun projektin johtajan Lourival Liman on mainittu olevan nykyään innokas luonnonsuojelija.
Pakko lisätä henkilökohtaista näkemystä eurooppalaisen harrastajan näkökulmasta, kuinka mielestäni pesistä pyydystäminen on Euroopan markkinoilla/markkinoille turhaa, sillä montaa lajia lisäännytetään vankeudessa vallan mainiosti, varsinkin jos kasvatussuunnitelma on harkittu esim. sisäsiittoisuuden välttämiseksi. Kaikkialla ei näin onnekkaita olla, ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa papukaijoja ryöstetään lemmikiksi ja myyntiin jatkuvasti. Hallittu villilintujen "farmaus" luonnossa olisi pesien totaalista tyhjentämistä kestävämpi ratkaisu, jos lintuja on pakko luonnosta pyydystää.
 |
| Hyasinttiaroja pesäkololla Brasiliassa. Kuva: Flickr.com / berniedup, CC BY-SA 2.0 |
Lähde: Manual of Parrot Behavior
Kommentit
Lähetä kommentti