Papukaija perhelemmikkinä

Papukaijat (tai muut lemmikkilinnut) perhelemmikeinä eivät välttämättä ole niin yksioikoinen ja onnellinen asia. Perheellä tarkoitan nyt tässä niitä pienimpiäkin ihmisperheitä, joihin kuuluu kaksi aikuista ihmistä. Suurimmillaan perhe voi olla myös useamman lapsen tai jopa useamman sukupolven perhe. Jos perheeseen aikoo hankkia lemmikin, on usein tärkeää olla kartalla muiden perheenjäsenten mielipiteestä lemmikistä. 

Useat nisäkäslemmikit voivat elää hyvin perheessä, jossa niillä on vain yksi hoitaja, ja muut perheenjäsenet eivät ole lemmikistä tai sen hoidosta erityisen kiinnostuneita. Näistä vaativin lienee koira, jonka kouluttamiseen on yleensä sitouduttava koko perheen, ja koiran lisäksi kissan, kanien, frettien ja minipossujen kanssa myös muun perheen on oltava positiivisella asenteella lemmikin kanssa: nämä lemmikit vaativat paljon tilaa, voivat sotkea, tuhota ympäristöään tai jopa purra. Pienemmät eläimet, kuten häkeissä tai terraarioissa elävät jyrsijät (tai matelijat, sammakkoeläimet, selkärangattomat tai kalat) vaativat yhä vähemmän jokaisen perheenjäsenen sitoutumista, sillä yleensä nämä eläimet eivät pääse kulkemaan valtoimenaan asunnossa/huoneissa, eivätkä ne ole kovin äänekkäitä.

Linnut ovat kuitenkin eri asioita, kuin monet tutut nisäkäslemmikit. Linnut ovat äänekkäitä, sotkevia ja papukaijat myös tuhoisia. Jos niille ei ole tarjottavaksi omaa huonetta tai useamman neliömetrin lentohäkkiä, niitä tulisi pitää vapaana joka päivä useamman tunnin ajan. Normaalia lemmikkielämää elävät linnut vaativat siis paljon kaikilta talouden asukkailta, joita ne kohtaavat. Tietenkin erittäin suuressa talossa tai lintujen ollessa vain yhdessä huoneessa yhteiselo on mahdollista myös ilman kummoisia kohtaamisia.

Lintujen hankkiminen tulisi olla aina koko perheen kysymys. 
Kuva: Flickr.com / cacaye, CC BY-NC-ND 2.0


Linnut valtaavat ihmisen asuintilaa siis fyysisesti, mutta myös muilla tavoin. Niiden ääni kantaa kauas, sotkua syntyy ja kulkeutuu ja linnut jättävät jälkeensä myös pieniä (tai suuria) nokanjälkiä. Aina linnut eivät ole täysin ongelmattomia, vaan ne saattavat kehittää erilaisia käytöshäiriöitä, kuten huomiohuutamista tai jopa aggressiivista käytöstä. Linnut eivät myöskään aina ole kaikkien kavereita, eikä niitä voi koirien tai kissojen tapaan silitellä tai helliä. Nämä ovat ne ominaisuudet, miksi koko talouden tulisi olla vähintäänkin OK sen kanssa, että lintuja tulee taloon. 

Jos lintujen tuloon ei ole varauduttu riittävän varmasti, voivat huutavat, sotkevat ja tuhoisat linnut olla talouden muille asukkaille valtava taakka ja stressi. Edes pienessä aikuisten perheessä tulisi toista henkilöä konsultoida siitä, mitä mieltä hän on linnuista lemmikkinä. Mitkä ovat ne asiat, joissa menee raja, ja voiko asioihin jotenkin vaikuttaa? Sotkua, äänenkäyttöä ja tuhoja voi kyllä rajata, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Linnusta ei saa kuitenkaan pehmolelua. 

Jos lintuja hankitaan yksipuolisella päätöksellä, voi lintu normaalisti, lintumaisesti käyttäytyessään kiristää parisuhdetta, aiheuttaa stressiä ja riitoja. Jos kyseessä on perhe, voivat hermot olla kireällä lintujen takia myös muilla perheenjäsenillä. Vaikka itse linnun hankkinut ihminen sietäisi kaiken lintujen lintumaiset jutut, se ei välttämättä riitä. Elinolosuhteita voi muuttaa, mutta jossain vaiheessa linnun lintuna olon rajoittaminen voi alkaa myös rajoittaa linnun hyvinvointia. 


Lintujen tulisi olla päivittäin vapaana, eikä lintujen hankalia puolia tulisi vältellä lukitsemalla ne vakituisesti häkkiin. 


Mikäli yksi perheenjäsen haaveilee linnuista, kannattaa koko perheen olla vähintäänkin sinut sen kanssa, millainen lemmikki lintu tulee olemaan. Vaikka vastuu lintujen hoidosta olisi 100% yhdellä ihmisellä, mitä mieltä muut ihmiset ovat esimerkiksi seuraavista tilanteista... 

Lintuja tulisi pitää vapaana häkistään päivittäin useamman tunnin ajan turvallisissa sisätiloissa. Tämä altistaa ulkoilutilat ulosteille ja tuhoille. Rajataanko linnun tilaa esimerkisi yhteen huoneeseen tai puolikkaaseen taloon, ja kuinka se vaikuttaa linnun hyvinvointiin?

Jos linnut saavat olla vapaana koko talossa tai ainakin sen keskeisimmissä osissa, aiheuttavatko kakkapommit esimerkiksi lattialla, matolla, sohvalla, pöydällä tai sängyllä hermojenkiristelyä ja inhoa? Linnun sotkuihin voi osittain vaikuttaa esim. kiipeilypaikkojen järjevällä sijoittelulla, mutta vahinkoja tapahtuu varmasti. 

Jos linnut saavat olla vapaana keskeisissä asunnon osissa, kuinka suhtautuvat kaikki perheenjäsenet siihen, että linnut voivat toistuvasti tuhota asioita, kuten laturin johtoja, kaukosäätimiä, tietokoneen näppäimistön, ovenpieliä, kirjoja ja lehtiä, ikkunankarmeja, sohvaa, pöytää, tuoleja jne..? Tuhoihin voi osittain vaikuttaa sallitun tekemisen lisäämisellä ja kiellettyjen asioiden piilottamisella, mutta linnut ovat uteliaita, ja niillä on jyrsiminen verissä. 

Mitä tapahtuu, jos linnut huutavat silloin, kun se ei ole soveliasta, esimerkiksi viikonloppuna aikaisin aamulla tai migreenin/päänsäryn aikaan? Aiheuttaako lintujen luontainen ääntely stressiä ja vihaa, tai onko asunto niin suuri, että lintujen ääntelystä pääsee tarvittaessa kauemmas? Lintujen peittäminen päivällä niiden hiljentämiseksi on epäeettistä, ja saattaa aiheuttaa käytösongelman, jossa linnut huutavat myös öisin. 

Pientenkin lintujen normaali ääntely voi olla joillekin hermoja raastavaa.


Mitä tapahtuu, jos lintu kiintyykin siihen henkilöön, joka ei siitä juuri pidä? Lintu tällöin saattaa vähät välittää muista, tai olla muita kohtaan jopa aggressiivinen, pyrkien jatkuvasti yhden ihmisen seuraan. 

Ovatko kaikki perheenjäsenet hyväksyneet lintujen luonteen arkana ja oman arvon tuntevana villieläimenä? Lintuja ei voi silitellä milloin vain (kaikkia ei välttämättä koskaan), niitä ei voi pakolla kesyttää ja käsitellä, eivätkä ne ole samalla tavalla kuuliaisia ja tottelevaisia kuten vaikkapa ihmisen kanssa kymmeniä tuhansia vuosia jalostuneet kesykoirat.

Ovatko kaikki perheenjäsenet valmiita tekemään elintapoihinsa muutoksia linnun hyvinvoinnin tähden? Esimerkiksi hormonaalisen linnun kanssa voi vaatia, että kaikki kolot ovat peitettynä kaiken aikaa, joka voi vaatia jopa pientä remonttia. Huomiohuutavan tai aggressiivisen linnun koulutuksessa on oltava mukana koko talous. Ikkunoiden ja ovien kiinnipidosta on huolehdittava erityisen tarkkaan linnun karkaamisen ehkäisemiseksi, ja teflon-pannuistakin kannattaa luopua suosiolla kokonaan. Linnut ansaitsevat rauhalliset yöunet, jolloin lintujen kotitilassa (esim. olohuoneessa) tapahtuva yöllinen möykkä on parasta pitää minimissä.

Linnut ovat lemmikkejä, jotka harvoin toimivat perheessä vain yhden ihmisen ikiomina eläiminä, vaan niihin on sitouduttava kaikkien taloudessa asuvien ihmisten. Parhaan arjen saa silloin, kun koko perhe on sitoutunut lintuihin perheenjäseninä ja myös odotukset lemmikkiä kohtaan ovat realistiset. Kirjoitan myöhemmässä merkinnässä linnuista myös lapsiperheen ja lasten lemmikkinä. 

PS: Suosittelen erittäin paljon viemään perheenjäsenet vierailulle lintutalouteen, tai ottamaan lintuja hoitoon hieman pidemmäksi aikaa. Usein linnut ovat vieraskoreita, ja ovat tuntemattomien seurassa hiljaisempia ja rauhallisempia kuin normaalisti. Tämä toimii myös lintuihin ihastuttamisessa: monen ihmisen mielikuva linnuista voi olla se, että ne ovat tylsiä, robottimaisia pönöttäjiä, koska tällaisina ne usein esitetään mediassa, pyöreissä häkeissä istuskellessaan. Todellisuus on kuitenkin muuta, ja mikä ettei lintuja aiemmin vieraksinut perheenjäsen voi tykästyäkin lintuihin, huomatessaan että ne ovat omia persooniaan, aktiivisia ja niiden kanssa voi puuhailla. 

Kommentit