Pienillä muutoksilla kohti parannuksia

Lintujen pito ei ole ihan yksioikoista. Ennen lintujen hankintaa kannattaa jo perehtyä runsaasti tulevien perheenjäsenten hoitoon ja sielunelämään. Toivon, ettei opiskelu ja lemmikkien olojen parantaminen kuitenkaan lopu koskaan. Pieniä muutoksia hyvinvoinnin parantamiseen voi tehdä jatkuvasti. Näistä pienistäkin parannusten puroista muodostuu vähitellen suuri virta!

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä lintu tekee elinympäristössään, kuten häkissä ja häkin ulkopuolella. Onko arkisissa toimenpiteissä jotain, joita voisi parantaa pienin muutoksin? Miksi pitää linnun arjessa mitään, mikä voisi olla linnulle pahaksi aikojen saatossa, jos asian korjaaminen vaatii vain minimaalisen vaivan?

Tässä merkinnässä annan pari esimerkkiä hyvin pienistä muutoksista, joilla parantaa linnun hyvinvointia. Nämä ovat yleisiä aiheita, joihin törmään lemmikkilintuja koskevissa keskusteluissa ja kuvissa jatkuvasti. Nämä ovat mielestäni aiheita, joissa on olemassa myös parempi toimintatapa, jolla parantaa linnun hyvinvointia sen tahattoman heikentämisen sijaan.

Hyvä istuma-alusta

Hyvät orret ovat jalkojen ja kynsien hyvinvoinnin perusta. Papukaija on kuitenkin jaloillaan 24/7. Linnulla olevien orsien tulisi olla monimuotoisia, kuten ne ovat luonnossakin. Paksuuudeltaan vaihtelevia ja aseteltu vaihteleviin kulmiin, osa jopa lähes pystysuoraan! Paras materiaali on se luonnollisin: kuorimaton luonnonpuu. Keskimäärin orsien tulisi olla sen paksuisia, että linnun etu- ja takavarpaiden kynnet eivät risteä linnun puristaessa ortta.

Liian yksitoikkoiset orret eivät tarjoa monipuolista jalkajumppaa. Alituisesti liian ohuet orret voivat aiheuttaa sen, että linnun kynnet eivät koske orteen kunnolla jalan tiukan otteen vuoksi. Tällöin kynnet eivät pääse kulumaan ja ne kasvavat helposti ylipitkiksi. Ylipitkät kynnet ovat takertumisriski ja altistavat jalat virheasennoille. Liian ohuita orret ovat monesti silloin, kun linnuilla ei ole muita orsia, kuin pystyyn pystytettyjä puun rankoja, esim. pieni (alle 3m korkea) koivu. Runko on kyllä paksu ja oksat kasvavat yleensä muussa kuin tylsässä täydellisessä vaakatasossa, mutta ne oksat, joilla linnut mieluiten oleskelevat, ovat yleensä todella ohuita. Jos käytät siis kokonaisia puita tai puiden latvaosia pystytettynä häkin tai lintuhuoneen sisustuksessa, huomioithan että linnuilla on riittävästi myös muunkin paksuisia orsia. Joskus tämä on lintujen valinta: vaikka muita vaihtoehtoja on, ne ovat silti aina ohuilla puun oksilla. Tämä voi olla seurausta siitä, että tämä kokonainen puu on ainoa paikka, joka on linnun mielestä tarpeeksi korkealla ja turvallinen. Tällöin kannattaa panostaa kunnollisen paksuisiin orsiin myös häkin/lintuhuoneen/kiipeilypuun yläosissa.


Toinen huono asia jaloille ovat liian sileät orret. Näitä ovat käytännössä muoviset orret. Kovaa ja sileää muovia vasten linnun kynnet eivät kulu, vaikka muovissa olisi otetta helpottavia uurteita. Muoviorret kannattaa laittaa suosiolla roskiin, koska niillä ei ole oikeastaan hyviä puolia. Vain karanteenikäytössä niitä voi käyttää, koska ne on helppo desinfioida. Saman asian kuitenkin ajaa täysin uudet luonnon orret aina karanteeni- tai sairashäkin asukkaan vaihtuessa, sillä uusien luonnonpuisten orsien hankkiminen on yleensä helppoa. Jos normaalissa käytössä häkissä on orsia, jotka jatkuvasti likaantuvat (esim. alemmat orret) ja sen vuoksi ne ovat helposti puhdistettavat eli muoviset, kannattaa häkin järjestystä muuttaa, jotta kakka ei pääse ylipäätään kerääntymään orsille.

Huolta linnun jalan alla olevaan pintaan pitää kiinnittää niillä linnuilla, jotka vapaana ollessaan oleskelevat lähinnä häkin päällä, häkin oven päällä tai häkin luukulla. Jatkuvasti häkin pinnojen päällä tai metallioven päällä oleskelu voi olla linnun jaloille huonoksi. Tällöin häkin päälle kannattaa asentaa orsia. Jopa orsien kiinnittäminen nippusitein suoraan häkin päälle voi auttaa, kunhan linnun varpaat tai kynnet eivät voi kiilautua häkin katon ja orren väliin. Orsille kannattaa valita paikat, joissa linnut oleilevat eniten, jotta ne olisivat motivoituneita käyttämään niitä. Tuntien oleskelu metallipinnoilla joka päivä kertyy vuosien saatossa pitkäksi ajaksi, ja se vaikuttaa täten myös jalkojen ja kynsien terveyteen. 


Hygienia

Linnun oleskelutilat tulisi olla pääasiassa puhtaat, vaikka linnut ovatkin mestarillisia sotkemaan. Varsinkin ulostetta linnut tuottavat paljon, ja löysänä se myös sotkee paljon. Papukaijojen ja peippojen kakka on useimmiten hajutonta (sairailla, pesivillä tai vanhoilla linnuilla se voi löyhkätä), mutta orsille kertynyt uloste on silti hygieniariski. 

Itse olen kokenut, että parhaiten orret ja lelut pysyvät siisteinä, kun kiinnittää riittävää huomiota niiden asetteluun. Leluja ei kannata välttämättä ripustaa orren alapuolelle suurissa määrin, koska silloin ne ovat altiina orrelta pudotettaville kakkapommeille. Lelut kannattaa ripustaa ennemmin häkin katosta tai pinnoista. Lelut säilyvät hyvänä pidempään, kun niistä ei tarvitse luopua vain siksi, että ne ovat kakan peittämät. 

Myös orret monesti likaantuvat yläpuolelta tippuvasta ulosteesta. Orret kannattaakin asetella niin, että niiden alla olisi mahdollisimman vähän muita orsia. Yleensä tämä ei ole täydellisesti mahdotonta, jotta orsien määrä ei jäisi hyvin vähäiseksi. Itse olen kokenut, että suuret tilat auttavat hygieniassa: pieni häkki on liian helppo tukkia täyteen orsia ja leluja, jolloin ne helpommin likaantuvat. Suuressa häkissä orsien ei ole pakko olla lainkaan alekkain, koska tilaa on myös sivusuunnassa riittävästi. 



Lelut

Yhä nykyään myydään eläinkaupoissa leluja, jotka eivät ole täysin linnuille sopivia. Osa voi olla vaarallisia sellaisenaan kaikilla lajeilla. Osassa on tietyn kokoisen linnun kuva, mutta juuri kuvassa esitetyt linnut eivät välttämättä niitä voi kunnolla käyttää. Tällöin lelut jäävät vain viemään tilaa potentiaalisesti paremmilta virikkeiltä. 

Vaarallisia leluja tai lelun osia ei tulisi tietenkään käyttää. Ne ovat vain vahinko, joka vain odottaa tapahtumistaan. Oma lintu tulee tuntea, osaako se leikkiä monenlaisilla materiaaleilla esim. niitä nielemättä. Ylimielinen ei kuitenkaan pidä olla: vahinko ei tule kello kaulassa. Varoittelut kulkusista, kettingeistä tai naruista eivät ole ilmaantuneet tyhjästä. 

Leluja kannattaa hankkia tietenkin sellaisia, jotka sopivat omalle lajille. Lelut kannattaa asetella mieluummin hyvin kuin huonosti. Huonosti aseteltu lelu jää yleensä käyttämättä tai likaantuu. Orsien alle asetellut lelut tulee vaihtaa tai puhdistaa useammin, jotta ne eivät ole kakkakerroksen kuorruttamat. Leikkisitkö itse kuivuneella kakalla kuorrutetuilla leluilla? Huono asettelu voi aiheuttaa myös sen, että mieluisaakaan lelua linnut eivät välttämättä tule käyttäneeksi. Monet lajit tai linnut eivät välttämättä tykkää akrobaattisesta kiipeilystä ja roikkumisesta, jonka vuoksi orren alapuolella roikkuvat lelut voivat jäädä käyttämättä. Vaikka lintua kotijumppaan kannattaakin houkutella, voivat roikkuvat lelut olla aloittelevalle jumppaajalle liian iso haaste. Leluja kannattaa siis kierrättää ja ripustaa niitä myös häkin katosta ja häkin seinille.

Neitokakadut eivät ole kovin akrobaattisia, joten lelujen ripustaminen orren alapuolelle kannattaa harkita. Muovihelmistä tehty lelu on oiva tutkimiseen, mutta muutamassa päivässä senkin uutuudenviehätys on kulutettu. Liian koviin ja liian sileisiin leluihin lintu ei voi purkaa luonnollista jyrsimisintoaan.

Pakko leluista tai tarkemmin virikkeistä vielä mainittava huono virike: pesät, eli pesäpöntöt papukaijoilla ja pesäkorit peipoilla ja kyyhkyillä. Näitä voivat olla myös pesiin verrattavat sisustusesineet, kuten onkalot, teltat ja putket. Tällaisia ei kannata pitää linnuilla, joilla on ollenkaan hormonaalisuuteen taipuvaisuutta. Huono argumentti tämän puolusteluun on myös "Eivät lintuni edes niitä käytä!" Tällähän suoraan ihminen sanoo, että virike vie vain turhaan tilaa joltain paremmalta ja hyödyllisemmältä? Muita huonoja virikkeitä ovat esimerkiksi peilit, hapsuiset köydet ja ylipäätään muut vaaralliset virikkeet. 


Isompia juttuja

Häkin korkeus

Ei niin pieni asia korjata, mutta suuri merkitys linnun hyvinvoinnille. Suosittelen, että jokaisella linnulla on häkissään ja vapaana useampi paikka, jossa ne voivat halutessaan oleilla ihmisen silmän/pään korkeutta korkeammalla. Tämä luo linnulle turvallisuudentunnetta, joka on saaliseläimen hyvinvoinnille tärkeää. 

Häkin korottaminen saattaa tuntua hankalalta, mutta yleensä se on vain kertasatsaus. Pöydällä olevan, pienen häkin kanssa riittää yleensä korkeamman pöydän hankkiminen, pöydän jalkojen korottaminen tai häkin asettaminen pöydän lisäksi esim. tukevien laatikoiden tai tiilien päälle. 

Valaistus

Moni lintu Suomessa elää ainaisessa pimeydessä. Jos lintuvalon hankkiminen on siinä hetkessä mahdotonta, kannattaa lintujen tiloja valaista muuton hyvin, mielellään tietenkin välkkymättömillä valoilla. Valaistuksen rakentaminen on muutos, joka vaatii ihmiseltäkin hieman vaivaa ja rahaa, mutta linnun hyvinvointi kohentuu myös merkittävästi. 


Lopuksi

Hyvinkin pienillä elinympäristön muutoksilla voi tehdä suuren vaikutuksen linnun hyvinvointiin. Toivon, että jokainen omistaja voi avata silmänsä myös niille tavoille, joissa on pitäytynyt vuosia, ja arvioida niitä linnun hyvinvointi edellä. 


Kommentit