Papukaijojen häkkikokojen nykyiset minimisuositukset perustuvat aikanaan Maa- ja metsätalousministeriön tekemään suositukseen. Se ei ole laillisesti sitova, vaikka toivon että se tulee tulevaan eläinsuojelulakiin pakolliseksi. Kyseessä ei ole myöskään suositeltu häkkikoko, vaan häkkikokojen minimi. Mitä isompi, sen parempi, eikä terveellä/normaalilla linnulla häkki voi liian suuri ollakaan. Näihin minimisuosituksiin perustuu oletus, että linnut saavat olla vapaana päivittäin useamman tunnin ajan.
Monesti häkkien minimisuositusten pinta-alat eivät kerro ihmisille mitään. Pinta-alojen arvioiminen on senttien/metrienkin arvioimista hankalampaa. Näissä kuvissa minä ideoin ja neitokakadu- ja undulaattikasvattaja Kiuru Koponen (Teranymphicus) kuvasi yleisimpien papukaijalajien häkkien minimikoot normaaleja tulostuspapereita hyödyntäen.
Kahden undulaatin minimisuositus on 0,35 neliötä. Kuuden A4-paperin pinta-ala on 0,378 neliötä, eli melko lähelle sama. Tämä on siis minimi, ja mitä isompi, sen parempi. Kuva havainnollistamista varten:
Kahdelle neitokakadulle minimisuositus on 0,85 neliömetriä. 14 kappaletta A4-papereita on pinta-alaltaan 0,882 neliötä, eli aika lähelle sekin. Kuvassa havainnollistava pinta-ala.
Huomiona, että undulaattien ja neitokakadujen kuvat eivät ole keskenään samassa mittakaavassa, vaan normaalit A4-kokoiset tulostuspaperit on rajattu punaisella.
Tuntuu, että näitä molempia lajeja pidetään järjestään liian pienissä häkeissä. Varsinkin neitokakaduja.
Katso myös:
- Kiuru Koposen nettisivut
- Blogista: Minimimitat täyttävät kaupalliset häkit pienille linnuille
Kommentit
Lähetä kommentti