Feraalien amatsonien ruokavalio Saksassa

Saksassa, Stuttgartin kaupungissa ovat karkulaisamatsonit vakiinnuttaneet pienen populaation. Kaupungin puistojen lämmön ja ravinnon turvin ne selviävät jopa lumisista talvista ja lisääntyvät vuosittain. Lajeina ovat pääasiassa keltapääamatsoni ja siniotsa-amatsoni sekä näiden hybridit. Amatsonien elämää kuvien muodossa voi seurata Facebookissa sivulla Stuttgarter Amazonen. Erään planeetan ihmeitä -blogissa kirjoitettiin yleisesti papukaijakarkureiden muodostamista kannoista merkinnässä Papukaijat vieraalla maalla, ja Stuttgartin amatsonit ovat myös mainittuna. 

Pieni sana finglishistä: feraali on hieman hankala sana suomeksi, mutta se kuvaa tilannetta hyvin. Aiemmin lemmikkinä olleet yksilöt (ja niiden luonnossa syntyneet jälkeläiset) ovat muodostaneet kannan jonnekin, jossa lajia ei esiinny luonnollisesti. Villikissa tai -koira voi olla OK käyttää eläimestä, joka on kerran jo domestikoitunut, mutta villiamatsoni- tai villipapukaija -termissä ei ole samanlaista sanomaa: ovathan myös luonnollisilla elinalueillaan esiintyvät amatsonit villejä. Villiintynyt menee mielestäni vähän samaan kategoriaan, ja sillä voidaan viitata myös yksilöön, joka oli aiemmin kesy, sittemmin esimerkiksi kontaktin puutteen vuoksi villiintynyt, vaikkei olisi karkuteille lähtenytkään. Lähteessä käyttämässäni artikkelissa käytettiin englanninkielistä termiä "naturalized", joka tarkoittaa "To grant citizenship to someone not born a citizen" tai "To acclimatize an animal or plant", mutta sujuvaa suomennosta en löytänyt. Feral on suomennettuna villi tai villiintynyt, finglishiksi feraali. Feraali-termiä ei ole käytetty kovin paljoa, oletettavasti se onkin huonoa suomea.

Kuva: Flickr.com / Manik.,
CC BY-ND 2.0

Lähteenä tälle merkinnälle on tutkimus nimeltään Diet and feeding behaviour of naturalised Amazon Parrots in a European city. Havainnot ovat oppurtunistisia, sillä amatsonien hyvän suojavärin vuoksi kaikkea niiden ruokailua ei voitu varmentaa. Merkinnän tavoitteena on avata silmiä, mitä kaikkea luonnosta voisi lemmikkilinnuillekin tarjota.

Amatsonien havaittiin käyttävän ravintonaan myös sellaisia kasveja, jotka ovat katkeran makuisia tai jopa myrkyllisiä. Jopa 33% niiden ravintona käyttämistä kasvilajeista oli tällaisia kasveja tai niiden osia. Tällaisia kasveja syödessään ne eivät kilpaile näiden ravinnonlähteiden suhteen muiden lintulajien kanssa. Olen lisännyt kasvien myrkyllisyydestä/haitallisuudesta tiedon käyttäen HUS:n myrkytystietokeskuksen tietokantaa (tai muita lähteitä). Mikäli kasvin perässä ei ole tietoa haitallisuudesta, se on vain merkki, ettei kyseisestä kasvista löytynyt tietoa HUS:n listalta. Huomiona, että HUS:n lista on tarkoitettu ihmiskäyttöön. Se ei sisällä kaikkia kasveja, varsinkaan niitä, jotka ovat Suomessa luonnossa, puutarhoissa tai viherkasveina harvinaisia.

Myrkyllisyydestä ja sen haitoista: Vaikka esimerkiksi avokadoa pidetään linnuille myrkyllisenä, osa villipapukaijoista käyttää sitä silti ravinnonlähteenä. Suuri merkitys onkin annostuksella: myös moni turvallisena pidetty aine voi olla myrkyllistä liian suurissa määrissä. Äärimmäisenä esimerkkinä: vesikin voi aiheuttaa kuolettavan vesimyrkytyksen (joskin normikokoisen ihmisen olisi juotava vettä noin litrakaupalla putkeen tämän saavuttaakseen). En kuitenkaan kehota antamaan lemmikkilinnulle mitään kasvia, jota pidetään linnuille tai ihmisille myrkyllisenä tai haitallisena, koska emme voi tietää annostusta, jossa kasvi on vielä haitaton! 

Amatsonit käyttivät ravinnokseen kasvien eri osia, mm. kaarnaa, lehtiä, neulasia, hedelmiä, siemeniä, kukkia, nuppuja, silmuja ja versoja. Hedelmiä/siemeniä saatettiin syödä eri kypsyysvaiheessa: raakana, osittain kypsänä, kypsänä tai kuivuneena. 

Ruokavalio painottui hedelmiin ja siemeniin, ks. kaavio. 

Kasviluettelo:

Mustaselja: lehdet ja hedelmät/siemenet (kypsänä tai kuivuneena). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrä syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Huom! Kypsät marjat ovat myrkyttömiä.

Varjomuratti: hedelmät/siemenet (kypsänä, kuivuneena). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Euroopanpähkinäpensas (hasselpähkinä): nuput/lehtisilmut, hedelmät/siemenet (puolikypsänä,  kypsänä). 

Leppä-puut: nuput/lehtisilmut, hedelmät/siemenet (kypsänä).

Koivut: nuput/lehtisilmut, hedelmät/siemenet.

Euroopanvalkopyökki (kuuluu koivukasveihin): hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä).

Punamarjakanukka: hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Pyökki: varret, kaarna, nuput/lehtisilmut, hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Metsätammi (eli tammi): nuput/lehtisilmut, hedelmät/siemenet (kypsänä). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Tammet: nuput/lehtisilmut, kukat, hedelmät/siemenet (kypsänä). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Saksanpähkinä: hedelmä/siemen (raakana, puolikypsänä, kypsänä). 

Metsälehmus: kaarna, hedelmä/siemen (puolikypsänä, kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Saarni: hedelmä/siemen (kypsänä).

Männyt: hedelmä/siemen. Kasvi on myrkytön.

Euroopanmustamänty: hedelmä/siemen (kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Pihdat: hedelmä/siemen (kypsänä).

Kuuset: hedelmä/siemen (kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Saksankärhö: kaarna, hedelmä/siemen (kypsänä). Paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Päärynäpuut: hedelmä/siemen (kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Omenapuut: hedelmä/siemen (puolikypsänä, kypsänä). Siemenet murskattuina ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kirsikka: versot, kukat, hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä, kuivana). Kivet murskattuina ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Persikka: hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). Kivet murskattuina ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Luumu: hedelmät/siemenet (kuivana). Kivet murskattuina ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Ruusut: hedelmät/siemenet. Kasvi on myrkytön.

Karvakoiranruusu: hedelmät/siemenet. Ruusut ovat myrkyttömiä.

Orapihlaja: hedelmät/siemenet. Kasvi on myrkytön. 

Välimerenpihlaja: hedelmät/siemenet. Pihlajanmarjat raakana: Paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Kotipihlaja eli pihlaja: hedelmät/siemenet. Pihlajanmarjat raakana: Paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Saksanpihlaja: hedelmät/siemenet (kypsänä). Pihlajanmarjat raakana: Paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Etelänpihlaja: kukat, hedelmät/siemenet (kypsänä). Pihlajanmarjat raakana: Paikallisesti ärsyttävä kasvi.

Hopeapoppeli: nuput/silmut.

Mustapoppeli: lehdet, nuput/lehtisilmut, kukat, hedelmät/siemenet. 

Pajut: kukat. Kasvi on myrkytön. 

Riippakeltasalava: kukat. Kasvi on myrkytön. 

Hevoskastanja: versot, nuput/silmut, kukat. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Punahevoskastanja: versot, kaarna, nuput/silmut. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Vaahterat: versot, kaarna, lehdet, nuput/silmut, kukat, hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä, kuivana). Kasvi on myrkytön.

Metsävaahtera: hedelmät/siemenet (kuivana). Kasvi on myrkytön. 

Niverävaahtera: hedelmät/siemenet (kuivana). Kasvi on myrkytön. 

Euroopanmarjakuusi: versot, kukat, hedelmät/siemenet (kypsänä). Erittäin myrkyllinen. Kasvi voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja myrkytysoireita jo pienen määrän syöneelle. Huom! Marjan malto on myrkytön.

Vuorijalava: hedelmät/siemenet. 

Turkinpähkinäpensas: kaarna, nuput/silmut, hedelmät/siemenet (raakana, puolikypsänä, kypsänä). 

Isopähkinäpensas: nuput/silmut, hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). 

Loistotrumpettipuu: hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). 

Euroopankeltis: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Amerikankeltis: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Sypressit: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Mammuttipetäjä: kaarna, hedelmät/siemenet (kypsänä, kuivana). 

Nutkansypressi: hedelmät/siemenet. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.​

Jättituija: hedelmät/siemenet. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Valeakaasia: lehdet, nuput/silmut, kukat, hedelmät/siemenet (kypsänä, kuivana). Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Kentukinpapupuu: hedelmät/siemenet (puolikypsänä, kypsänä). 

Persianparrotia: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Kaukasiansiipipähkinä: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Mustajalopähkinä: kukat, hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Hikkorit: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Mulperipuut: hedelmät/siemenet (raakana, kypsänä). 

Valkomulperi: hedelmät/siemenet.

Puistoplataani: kaarna, nuput/silmut. 

Tuomipihlajat: hedelmät/siemenet (kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Selkovat: hedelmät/siemenet (kypsänä). 

Viiniköynnös: hedelmät/siemenet (kypsänä). Kasvi on myrkytön.

Lähde: