Pienten tilojen huonot puolet ja suurempien tilojen hyvät puolet

Valitettavasti lemmikkipapukaijoja pidetään yhä edelleen täysin riittämättömissä oloissa. Aivan liian pieniä häkkejä on myynnissä, lintuja ei pidetä päivittäin vapaana turvallisessa sisätilassa, jne. Ainoa, jota pienet tilat auttavat, on omistaja, eikä aina omistajaakaan. Pieni häkki ei vie paljoa tilaa asunnosta, siihenpä se hyöty sitten jääkin. 

Sen sijaan monet ongelmat eivät edes muodostu ongelmiksi tai ne voidaan ratkaista majoittamalla lintu riittävän suurissa tiloissa. Liian isoa tilaa on hankala järjestää. Liian ison tilan haitat ovat kuitenkin yleensä irrelevantit ja nekin voi osallaan ratkaista. Niistä enemmän merkinnän loppupuolella, jotta merkintä ei jää täysin yhdeltä kannalta tarkastelluksi. 

Suuri osa tehdastekoisista häkeistä ei tarjoa varsinkaan isoille linnuille mahdollisuutta puuhastella lajityypillisellä tavalla riittävän paljoa. Häkki, jolla on enemmän korkeutta kuin leveyttä on myös altis sisustusesineiden "kerrostumiselle" ja täten hygieniaongelmille. Kuva: Flickr.com / moccasinlanding, CC BY-NC-ND 2.0


Ensiksi tulee jo lintuhäkin sisustus. Linnulla olisi mielellään oltava häkki, jossa se mahtuu lentämään, lepäämään, ruokailemaan ja leikkimään. Isojen lintujen kohdalla jo ensimmäinen askel jää pois: moni iso lintu ei uskaltaudu siivilleen ahtaassa tai ahtaaksi sisustetussa häkissä. Linnulla tulisi olla valinnanvaraa, varsinkin jos sillä on lajitovereita tai se jakaa häkkinsä muiden lintujen kanssa. Valinnanvapaus nukkuma- ruoka- ja leikkipaikoista vähentää kiistoja ja stressiä. Myös yksin asuvalla linnulla tulisi olla vaihtoehtoja viettää aikaansa siellä missä se haluaa: jos otollisia nukkumapaikkoja on vain yksi, siellä nukkuminen ei ole oikeastaan valinta, vaan vapaaehtoinen pakko. 

Jotta linnuille voi ylipäätään järjestää niiden kotihäkkiin monipuolisesti puuhailupaikkoja eri aktiviteeteille sekä tilaa lentämiseen, tulee häkin olla kookas. Pieneen häkkiin näitä paikkoja on hankala mahduttaa hyvin. 

Suuren häkin kanssa hygieniakin pelaa paremmin. Linnun kakka putoaa alaspäin, jolloin ylempien orsien alla olevat jutut, olivat ne sitten leluja, muita orsia, ruokakuppeja tai kylpyastioita, ovat herkästi tulilinjalla. Suuren häkin voi sisustaa helpommin niin, että häkin sisustukseen käytettävät asiat eivät ole toistensa päällä tai alla. Suuri häkki täten myös helpottaa linnun hyvinvointia hygienian suhteen (kakkaa ei kerry orsiin ja altista jalkoja tulehdustiloille, kakkaa ei kerry leluihin jolloin leikkiminen on mieluisampaa, kakkaa ei kerry ruokaan jolloin ruoka on puhtaampaa, kakkaa ei kerry kylpy- tai juoma-astiaan jolloin vesi pysyy kauemmin puhtaana jne.). Samalla suuri häkki yllättäen helpottaa myös omistajan siivousurakkaa. Orsia ei tarvitse pestä niin usein, kun niissä ei ole kakkaa. Orsien likaantumisen välttäminen sallii myös käyttää karkeita, kuorimattomia oksia orsina, koska ne on hankalampi pestä kuin todella sileät orret, jotka taas eivät kuluta kynsiä yhtä hyvin. Leluja ei tarvitse pestä tai heittää roskiin niin usein, kun ne pysyvät puhtaina. Suuressa häkissä on vaihtoehtoja orsien ja muiden sisustusesineiden asettelulle niin, että lintu sotkee esimerkiksi kaltereita vähemmän kakalla tai tuoreruoalla. 

(Tiedän useammankin papukaijan, joiden iso aamukakka lentää komeassa kaaressa linnun pinnistäessä sen pihalle. Pienessä häkissä kalterit ovat aina niin lähellä, että kakka lentää käytännössä aina kaltereihin ja jopa lattialle häkin ulkopuolelle. Suuremmassa häkissä isotkin kakat osuvat herkemmin häkin pohjamateriaaliin. Huomiona, että kakan pinnistäminen voi olla merkki terveysongelmista, mutta näillä kyseisillä yksilöillä vain aamun ensimmäinen kakka oli suuri ja vaati pinnistämisen, muutoin linnut olivat terveitä.)

Pienille ja keskikokoisille linnuille jotkut tehdastekoiset häkit saattavat riittää kooltaan lentämiseen ja häkin hyvään sisustamiseen. Isoille aroille tulisi kotihäkilläkin olla kokoa käytännössä vähintään yhden huoneen verran, jotta ne uskaltautuvat siivilleen ja pystyvät täten toteuttamaan luonnollista liikkumistapaansa.


Isot tilat, jotka kannustavat lintua lentämään, kuluttavat myös linnun kynsiä. Lennosta ja vauhdista laskeutuminen kuluttaa linnun kynsiä luonnollisesti, jonka vuoksi linnuilla, jotka lentävät vähän tai eivät ollenkaan, on usein pidemmät kynnet kuin niiden lentotaitoisilla lajitovereilla. Tietenkin osansa tuo myös oikeat orsimateriaalit ja orsien asettelu muuhun kuin vaakatasoon. 

Luonnossa linnut liikkuvat niin isolla alueella, että mikään kotona oleva häkki ei ole oikeasti riittävä. Tämän vuoksi on tarjottava linnun henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin maksimoimiseksi myös päivittäinen mahdollisuus lentää, tutkia ja vuorovaikuttaa ympäristön kanssa turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.

Entäs toisinpäin?

Hyvin harvalla on ongelmana liian suuret tilat liian pienten tilojen sijaan. Liian suuret tilat tulevat ongelmaksi silloin, jos ne on hankala tehdä linnuille turvalliseksi tai linnut on saatava jostain syystä kiinni. Suurenkin tilan voi tehdä lintuturvalliseksi, kunhan siihen perehtyy riittävästi. Isosta tilasta, sanotaanko normaalikokoisesta makuuhuoneestakin lintujen kiinnisaaminen voi olla hankalaa, saati jos aletaan puhua hallikokoisista tiloista. Kiinnisaanti voi tulla kyseeseen esim. sairastapauksen, evakuoinnin tai muuton yhteydessä. Tämän vuoksi pitäisin itse jokseenkin tärkeänä, että varsinkin niin suuressa tilassa lintuja pitäessä, jossa ihminen ei ylety esim. haavin kanssa pyydystämään lintuja korkeimmista kohdista, linnut opetetaan rutiininomaisesti palaamaan yöksi häkkiin tai aviaarioon. Tämä onnistuu rutiinin ja ruokinnan avulla, ja linnut pärjäävät hyvin yönsä hieman pienemmissä tiloissa. Ison tilan valaisuun tulee kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota, jotta linnut saavat varmasti osansa lintulamppujen tarjoamasta UV-säteilystä.

Linnut, joilla on erityistarpeita ovat myös poikkeus. Esimerkiksi lintu, joka lentää kehnosti tai on muuten vammainen, voi hyötyä rajoitetusta elintilasta. Vanhoilla linnuilla voi olla ongelmia lentokyvyn, näkökyvyn, jalkojen otteen tai jopa suunnistuskyvyn kanssa. Tällöin on linnun etu, että sen elintilaa rajoitetaan ja hallitaan. Esimerkiksi helposti tippuva lintu (esim. lintu jolla on sekä huonot jalat ja lentokyky) on linnun turvallisuuden vuoksi parempi majoittaa matalassa häkissä, jossa on paljon pehmeää pohjamateriaalia. Jos lintu on muutoin OK, voi tällä häkillä kuitenkin olla runsaasti pinta-alaa, jotta lintu voi edelleen liikkua ja tehdä valintoja siitä, missä se viettää aikaansa. 

Sairastapaukset ovat asia erikseen. Tällöin on tärkeää eristää lintu jopa hyvinkin pieneen tilaan, jotta se pysyy lämmönlähteen äärellä ja sillä on erittäin lyhyt matka syömään ja juomaan. Nämä ovat yleensä lyhytaikaisia tapauksia, joissa lintu toipuu esim. sairaudesta tai tapaturmasta. 

Valitettava näky yhä edelleen: lintu, jonka kotihäkki on mitättömän kokoinen. Hyvin pienen koon takia linnun on mahdoton liikkua lentäen, välttämättä se ei mahdu edes räpyttämään siipiään kunnolla. Pienen koon vuoksi se ei voi tehdä juuri valintoja olinpaikastaan, ja häkin kapeuden vuoksi ylimpiä orsia alemmat sisustusesineet ovat käytännössä aina likaiset. Tämän kokoinen häkki sopii kuljetukseen ja sairashäkiksi. Kuva: Flickr. com / Danny Howard, CC BY-NC 2.0