Media ympärillämme ei ole merkityksetöntä. Se itseasiassa vaikuttaa voimakkaasti näkemyksiimme jopa tiedostamattomalla tasolla. Eräs esimerkki median vallasta on vaikka se, millaisena nähdään kaunis naisvartalo: ideaalit muuttuvat vuosikymmen toisensa perään, ja länsimaisen median ulkopuolella saatetaan pitää kauniina sellaista, joka on meillä rumaa tai jopa irvokasta.
Media vaikuttaa osallamme myös näkemyksiin siitä, millaisia eläimiä on hyväksyttävää pitää ja millä tavoin eläimiä on hyväksyttävää pitää tai kohdella. Mediassa esimerkiksi elokuvat, sarjat, kirjat ja muut vastaavat voivat pitää yllä vääriä mielikuvia. Markkinoinnin ja mainonnan parissa silmimme ja korvamme tavoittavat myös ne median osaset, joiden pariin emme itse edes hakeudu.
Eräs kaverini tarjosi oivan mietteen asiaan, miten eläinkuva muovautuu jo hyvin pienenä. Hänen pieni, hädin tuskin puhuva lapsensa osasi osoittaa lastenkirjassa lankakerän kuvaa, ja virkkoi lapsen sanavarastollaan sen olevan kissan lelu. Vaikka nykyään lankakerät ovat valveutuneiden kissaihmisten silmissä vaarallisia virikkeitä (takertumis- ja tukehtumisriski), on kissanpentu lankakerän kanssa ihmisille hyvin tuttu käsite.
Jos jo pikkulapsi on altistunut median tarjoamalle kuvitukselle siinä määrin, että osaa tunnistaa kissanpennun ja lankakerän yhteyden, tapahtuu vastaavia mielleyhtymiä jatkuvasti myös aikuisten mielissä. Usein median luoja, oli kyseessä sitten kirja, elokuva tai mainos, ei tietoisesti pyri kuvastollaan vaikuttamaan eläinten hyvinvointiin, vaan kuvavalinnat tehdään tietämättömyydestä. Valitettavan monesti eläimiin liittyvässä kuvastossa käytetään eläimiä rekvisiittana, jolloin eläimen hyvinvointi jää toissijaiseksi.
Söpöjen tai ikonisten eläinten esittäminen niille tutussa yhteydessä pitää kuitenkin yllä valheellisia mielikuvia eläinten todellisista tarpeista sekä lemmikkinä että muutoinkin. Lemmikkieläimiä kuvatessa olisi hyvä käyttää kuvastoa, joissa eläin esitetään vähintään neutraalisti tai mielellään hyvinvoivana. Tällaista ei ole esimerkiksi papukaijan esittäminen pyöreässä häkissä, sillä tällä vahvistetaan ja pidetään yllä sitä mielikuvaa, että papukaija on häkkieläin, häkkilintu, joka elää normaalisti lemmikkinä häkissä, jossa se tuskin mahtuu levittämään siipiään. Puhuvan papukaijan käyttäminen temppuna on siinä rajalla: papukaijat puhuvat oikeasti, mutta hassuja vitsejä virkkova papukaija ei kuitenkaan edusta oikeaa elämää papukaijan kanssa. Söpöjen ja hassujen videoiden aiheuttamasta papukaijabuumista kirjoitan kuitenkin joskus erikseen lisää.
Eläimellistä viestintää -blogissa on kirjoitettu tästä aiheesta monien eläinten näkökulmasta. Siellä käydään läpi esimerkiksi sairaiksi jalostettuja eläinrotuja (kuten luppakorvaiset kissat, lyhytkuonoiset koirat ja jättipyrstöiset taistelukalat) sekä eläinten pitoa ylipäätään (kuten kalamaljat, puetut eläimet ja eläimen tunnetila). Valitettavasti tässä merkinnässä ei ole lintuja mainittu lainkaan. Suomen eläinsuojeluyhdistys teki samasta materiaalista, ja siellä linnut ovat mainittuina pyöreiden häkkien yhteydessä, mutta eivät sen kummemmin. Onneksi sentään tässä MarkkinointiUutisten jutussa samasta aiheesta linnut mainitaan (joskin seuraavassa virkkeessä onkin SEY:ltä jo surullisenkuuluisa mielipide linnuista lemmikkinä, mutta siitä joskus toiste enemmän).
 |
| Papukaijan pari on pieni, pyöreä häkki. Koiran pari on talutushihna. |
Omassa elämässäni olen kohdannut pyöreisiin häkkeihin liittyvää kuvastoa välillä. Jos julkaisija on suomalainen, olen näistä hanakasti yhteydessä julkaisijaan, ja ikään kuin yksi ammattilainen/julkaisija kerrallaan teen pientä työtä lintujen eteen.
Erityisesti harmittaa lapsiin kohdennettu media: lasten ja nuorten lehdessä olleessa undulaattijutussa linnut olivat pyöreässä häkissä vielä pari vuotta sitten, ja vieläpä kuvatekstillä tyyliin "Linnut tarvitsevat tilavan häkin." Ihan vastikään kunnioitetulla suomalaisella lasten tehtäväkirjoja julkaisevalla taholla (kuvassa vasemmalla) papukaijan "pari" parinetsintätehtävässä oli pyöreä häkki. Pyöreät häkit istuvat edelleen tiukassa, niin tiukassa, etteivät näidenkään kuvien julkaisijat/kuvittajat/päättäjät olleet osanneet niiden korrektiutta edes epäillä.
Asiallinen lintukuvasto
Lemmikkilintujen pitoa kuvaavassa kuva-, video-, kuvitus-, teksti- tai äänimediassa tulisi ottaa huomioon lemmikkilintujen oikeellinen pito, oli kyseessä sitten uutinen, tietoteos, viihdemedia kohdeyleisön ikään katsomatta.
Pyöreät ja pienet häkit
Lemmikkilintuja ei ole syytä esittää käytännössä koskaan pyöreässä häkissä. Pyöreä häkki on romantisoitu tapa pitää lintuja, mutta pyöreä häkki ei tarjoa oikean asumuksen hyötyjä lemmikkilinnulle. Ehkä voisin sallia pyöreän häkin käytön, jos sen on tarkoitus nimenomaan kuvata linnun kokemaa kurjuutta, mutta tällöin monesti tehdään rivien välistä myös lausunto ylipäätään lemmikkilintujen pitoa vastaan.
Tämä on näistä tärkein, ja toivon että pyöreät häkit voisivat pian olla menneisyyttä. Toisaalta, sama koskee myös tapauksia, joissa lintua pidetään tarpeettoman pienessä, olkoonkin sitten kantikkaassa häkissä. Sillä ei ole kuitenkaan yhtä suurta esteettistä tai romantisoitua arvoa, jonka vuoksi niitä näkee harvemmin.
Jos lintu esitetään lemmikkinä nyky-Suomessa, toivon että otettaisi huomioon häkin koko. Jos häkki näytetään kokonaan, häkin koko olisi nykystandardeja vastaava, ellei tarkoitus pienellä häkillä ole korostaa linnun kurjuutta. Jos lintua ei ole mahdollista esittää riittävän kokoisessa häkissä, pitäisi pohtia, voiko linnun esittää vapaana esim. ständillä tai olkapäällä. Normaalissa, arkisessa kuvituksessa, tulisi varsinkin suosia kuvia, joissa linnut ovat vapaana häkistä.
Lintu häkissä
Mikäli on mahdollista, käytetään kuvastoa, jossa lintu ei ole häkissä. Tällöin jää kuva siitä, että lintu ei ole vain häkkilintu/häkkieläin. Häkkikuvastoa käytetään lähinnä yhteyksissä, joissa se, että lintu on häkissä, on jutun kannalta jotenkin oleellista.
Klipatut linnut
Klippaaminen tarkoittaa linnun lentokyvyn rajoittamista leikkaamalla sen siipisulkia. Vaikka lentokyky osittain säilyy ja varsinkin kevyemmät linnut voivat edelleen pyrähdellä ympäriinsä, rajoittaa siipien klippaaminen linnun liikkumista ja valinnanvapautta. Klippaaminen on vanhanaikainen ja brutaali tapa, jonka toivoisi jäävän menneisyyteen lintuharrastuksen parissa. Jos mahdollista, käytetään ensisijassa kuvastoa, jossa linnulla on ehjät siivet.
Jalkaketju
Suomessa onneksi harvinainen tapa, mutta varsinki turistikohteissa kuvatussa kuvastossa näkyy linnuilla karkaamisen estävä jalkaketju. Jalkaketju voi olla linnulle erittäin vaarallinen, sillä linnun jalka on vaarassa vahingoittua, jos lintu lähtee lentoon ketjusta huolimatta.
Puhuvat ja umpikesyt papukaijat
Jos papukaijan puhe- tai matkimiskyvyllä ei ole asian esittämisen kannalta merkitystä, on käytettävä harkintaa, esitetäänkö papukaija nimenomaan puhuvana eläimenä. Puheen takia hankitut papukaijat voivat lemmikkinä kohdata paljon laiminlyöntiä, jos omistajan kuva eläimestä ei vastaakaan todellisuutta. Katso myös Papukaija.fi-sivun artikkeli: Puhuva papukaija lemmikiksi?
Sama koskee papukaijakuvastoa, jossa papukaija esitetään koiran kaltaisena, siliteltävänä tai syliteltävänä eläimenä. Vaikka kyseinen lintu voisi siitä nauttiakin eikä pelkäisi tilannetta, kesylläkin linnulla hellittely voi mennä yli, joka voi johtaa käytösongelmiin.
Lintujen hyvinvointi
Kuvastossa tulisi aina esittää hyvinvoivia lintuja, joita eivät vaivaa sairaudet, stressi tai pelko, ja jotka eivät ole neutraaliksi tai positiiviseksi tarkoitetussa kuvastossa altistettuna huonolle käsittelylle tai oloille. Jokainen palanen mediaa on omalla osallaan luomassa mielikuvia linnuista ja lintuharrastuksesta.
Kommentit
Lähetä kommentti