Miksi kaijanen tekee paperipyrstön?

Yhä uudelleen ja uudelleen internetin ihmemaailmaa ällistyttävät kaijaset, jotka ikäänkuin koristelevat itseään upealla paperipyrstöllä. Kaijanen jyrsii irti yllättävän tasaisen paksuisen suikaleen paperia ja tukkii sen yläperän höyhenien sekaan niin, että se pystyy myös lentämään tämän "paperipyrstön" kanssa ilman suikaleiden putoamista. 

Oikeasti kyseessä on pesämateriaalien hankinta. Ruusukaijasista vain naaraiden sanotaan tekevän tätä, tosin koiraiden sanotaan välillä yrittävän. Luonnossa tietenkin paperin sijaan kaijaset repivät esimerkiksi lehtiruotoja tai pitkiä suikaleita kuituisemmista lehdistä (esim. palmunlehdistä). Nämä suikaleet sitten kannetaan pesäpaikalle kätevästi peräpäässä, jolloin niitä voi kuljettaa kerralla useamman kuin vain nokassa.

Ruusukaijanen työn touhussa. Kuva: Flickr.com / Peter Békési, CC BY-NC 2.0

Myös joidenkin muiden kaijaslajien on havaittu tekevän tätä (esim. madagaskarinkaijanen), mutta lemmikkinä pidettävistä lajeista ruusukaijanen on yleisin, käytännössä ainoa. Muut yleisesti lemmikkinä pidettävät kaijaslajit, kuten naamiokaijanen ja viktoriankaijanen, kantavat pesämateriaalit nokassaan. Ruusukaijasen ja muun lajin hybridit yrittävät tätä pyrstöhöyhenin tapahtuvaa kantotapaa, yleensä siinä onnistumatta, ja tyytyvät sitten toisen vanhempansa tapaan kantamaan pesämateriaalit nokassaan. 

En kuitenkaan ole varma, pitäisinkö tätä paperipyrstön kyhäystä suloisena toimintana. Itse suosin, että lemmikkinä pidettävien papukaijojen hormonitasot pidettäisi mahdollisimman alhaisina pesintään liittyen. Pesämateriaalin pitäminen näkösällä, siihen käsiksi pääsy, käsittely ja kuljettelu nostattavat linnun intoa pesimiseen. Ruusukaijaset ovatkin yksiä yleisimpiä ongelmamunijoita lemmikkilinnuista. Ehkä se johtuu siitä vanhentuneesta tiedosta, että kaijaset kaipaisivat muka pöntön nukkumiseen tai että kaijasille, jotka leikkaavat itse oman pesämateriaalinsa, on asunnossa ja jopa häkissä jatkuvasti tarjolla potentiaalista pesämateriaalia.

Kaijasetkin voivat siis ihan hyvin nukkua ilman pesäkoppia tai pönttöä, ja myös pohjapaperien alla möyriminen tulisi tehdä mahdottomaksi, jos linnut alkavat tehdä sitä myös päiväsaikaan. Silputtavat pohjapaperit kannattaa myös vaihtaa vaikkapa puuhakkeeseen tai hamppukuivikkeeseen, jos linnut viettävät paljon aikaa pohjalla silppua tehden ja muutenkin hormonihuuruillen. Katso myös: Kaijuli.fi: Lemmikkilinnun hormonaalisuus - ehkäisy ja hoito

Kommentit