Mikä tekee linnusta vaativan lemmikin?

Kuten jokaisessa lemmikissä, linnuissakin on omat haasteensa. Jokapäiväinen arki ei kaikkien yksilöiden kohdalla ole erityisen vaikeaa. Helppojen lintujen hoitamisen voikin tiivistää seuraavasti: ruoki oikeanlaisella ruoalla joka päivä, vaihda vedet päivittäin tai useammin jos vesi on sotkeentunut, laita valot aamulla päälle ja illalla pimennä häkki, tarjoa joka päivä virikkeitä, pidä joka päivä vapaana muutamia tunteja, pidä seuralliselle linnulle seuraa muutamia tunteja päivässä, siivoa linnun häkki ja ympäristö tarpeen mukaan. Ei kuulosta kovin vaikealta?

Osaa linnunhoidossa voi vielä helpottaa. Jos linnulla on käytössään erittäin suuri häkki tai oma huone, sen ei välttämättä tarvitse olla vapaana päivittäin. Samoin, jos lintu on enemmän lintujen perään ja sillä on lintukumppani, se/ne eivät välttämättä kaipaa ihmisen seuraa lainkaan. Parvessa tai parina aviaariossa elävät pienet linnut ovat hyvin helppoja, yleensä, koska niiden päivittäiseen hoitamiseen voi mennä vain muutamia minuutteja päivässä, paitsi siivouspäivänä hieman kauemmin. Vapaanapitäminen ja seuranpito vie aikaa, ja linnuille täytyy olla omistautunut: linnun tulisi päästä normikokoisesta häkistä vapaaksi päivittäin usemman tunnin ajaksi lentämään ja tutkiskelemaan, joten joskus ihminen saattaa joutua joustamaan työ- tai koulupäivän jälkeisistä kyläilyistä, harrastuksista tai kahvitteluista. Arkea helpottaa, jos linnun vapaanapidoympäristö on tehty jo alun alkaen linnulle turvalliseksi paikaksi, jolloin lintua ei joudu vahtimaan silmä kovana joka sekunti, vaan se voi olla vapaana normaalin arjen ohessa.

Osalle omistajista linnun haastavuus saattaa tulla linnun loputtomassa seurankaipuussa tai aktiivisuudessa. Itselläni sijoituksessa ollut, käsinkasvatettu valkokakadu oli loputtoman ihmisrakas, ja tuntui pahalta jättää se koulupäivän ajaksi kotiin. Sijoitusaikana en juuri muuta tehnyt kuin olin kotona tai koulussa, harrastukset ja kaverit saivat sijotusajaksi väistyä, jotta lintu sai tarpeeksi seuraa. Omat rutiinit ovat tärkeät, "kiireiselle" ihmiselle ei seurallinen lintu yksinään välttämättä ole mitenkään päin paras ratkaisu, kun taas jos ihminen on luonteeltaan kotona viihtyvä "kotihiiri," lintu saa enemmän seuraa (joskaan ihminen ei voi koskaan korvata lajitoveria) ja vapaanaoloa. Sekä linnun että omistajan elämää helpottaa lajitoveri, jonka kanssa lintu tulee toimeen. (En ikinä kyllästy mainostamaan tätä artikkelia: Sosiaalinen papukaija on kehittynyt elämään lajitoverin kanssa.)

Ihminen ei voi korvata papukaijojen suhteessa läsnäoloa ja suhteen vivahteita kuten yhteistä elekieltä.




Toinen haaste saattaa olla lintujen käyttäytyminen. Lintu on saaliseläimenä pelokas, mutta myös todella älykäs, ja lentotaitonsa vuoksi hyvin vikkelä eläin. Lintujen, niiden pientenkin, tulisi saada olla vapaana päivittäin. Toistuvat rutiinit ja koulutus auttavat häkkiin palaamisessa oikeaan aikaan, mutta jos rutiinit vaihtelevat tai koulutus ei ota onnistuakseen, tuloksena voi olla inhottava tilanne. Lintu saattaa kieltäytyä palaamasta häkkiin, joka aiheuttaa omistajalle harmaita hiuksia. Yleensä tässä on muutama vaihtoehto: joko omistaja tyytyy siihen, että lintu elää nyt aina häkin ovet auki, vapaana, tai omistaja sortuu pyydystämään lintunsa aina häkkiin, jolloin linnun ja omistajan välinen suhde heikkenee huomattavasti, tai lintu saa ikuisen häkkituomion sen jälkeen kun se vihdoin erehtyy menemään takaisin häkkiin.

Sujuvat rutiinit jo alusta saakka ovat tärkeät, sillä varsinkin villimmät linnut yleensä menevät häkkiin vain rutiinien vuoksi sen kummemmin kouluttamatta. Jos rutiineita ei ole, häkkiinmeno saattaa hankaloitua, ja vaatia enemmän määrätietoista kouluttamista. Molemmat vaativat omistajalta omistautumista ja määrätietoisuutta, kouluttaminen ehkä vielä hieman enemmän. Tarkoitus on varmistaa sopuisa yhteiselo, jossa lintu saa tarpeeksi liikuntaa, ja omistaja välttyy harmailta hiuksilta häkkiä välttelevän linnun kanssa.

Kouluttaakseen linnun olemaan perustoiminnallinen arjessa omistajan on kannattavaa tankata edes hieman tietoa eläinten ja/tai papukaijojen koulutuksesta ja tarpeista. Linnuille syntyy kohtuullisen helposti osaamattomasta hoidosta ja käsittelystä johtuvia käytöshäiriöitä, joiden pois kouluttaminen voi olla hankalaa. Niiden ennaltaehkäisy onkin helpompaa, mutta se vaatii taas asiaan perehtymistä.

Lintujen kanssa haasteeksi voi muodostua myös sotku, sillä linnut eivät ole luonnostaan sisäsiistejä, ne kakkaavat paljon, pölisevät sekä syövät sotkuisesti. Sotkun määrää voi vähentää tietyin keinoin, mutta siisteysintoilijan lemmikiksi linnut eivät välttämättä sovi. Tämä on kuitenkin asia, joka voi olla haaste toisille, ja toisia se ei haittaa lainkaan. Sama on lintujen ääntelyn kanssa: täysin hiljaista lintua ei ole, vaikkakin äänenkäyttöä voi kouluttaa tiettyyn pisteeseen. Joillekin luonnollinen kiljuminen tai rääkyminen on kertakaikkiaan liikaa, ja toisia se ei haittaa lainkaan. Lintu voi olla yllättävänkin haastava, jos sen ääntely käy hermoille. Toisaalta, lintu voi myös oppia tarmokkaaksi peräänhuutajaksi, joka huutaa kivuliaan voimakkaasti tunteja putkeen.

On eräs asia, joka papukaijojen omistajilla ei koskaan saavu päätökseen: uuden oppiminen! Papukaijan hoito ei sinäänsä kuulosta kovin vaikealta. Esimerkiksi ruokintan kuluu arjessa vain hyvin vähän aikaa käytännössä, mutta ennen kuin pystyy ruokkimaan lintuaan kunnolla, pitää tehdä hieman opiskelua. Vihannesten pilkkominen ja pellettien ja siementen mittaaminen kuppiin ei ole fyysisesti haastavaa tai aikaavievää, mutta haasteet eivät tulekaan arjessa fyysisyydestä, vaan tiedosta. Papukaijan omistajan tulisikin tietää jo ennen linnun saapumista, millaista ruokaa sille voi ja kannattaa tarjoilla, ja miten ja missä määrin. Tämä on vain yksi osa-alue, jossa linnunomistajan tulisi olla alituiseen tarkkana: tieto päivittyy kaiken aikaa, ja niin pitäisi myös omistajan päivittää tietämystään aika-ajoin.

"Pelletit, siemenet, vihannekset ja hedelmät" ovat kapeakatseinen kuvaus papukaijojen ruokinnan monipuolisuudesta.


Osa-alueita eläimen hoidossa onkin sitten monia, joissa voi kohdata ongelmia. Ruokinta on ehkä yksi, virikkeellistäminen ja koulutus myöskin, ja haastavimpana ehkä sitten terveydenhoito, jos lintu sairastuu.

Kokonaisuudessaankin asiaa voisi verrata näin: Auton ongelman korjaaminen ei ole mekaanikolle erityisen vaikeaa, mutta omistajalle monesti on: vaatii koko systeemin tuntemista jotta ongelman voi paikallistaa, ja sitten mekaniikan tuntemisen jotta ongelman voi korjata. Yksittäisten aihealueiden pinnallinen tietäminen ei välttämättä riitä kuin lyhyesti alkuun.

Olen kirjoittanut aiheen tiimoilta yleispätevämmän merkinnän myös kaikista lemmikeistä: Mikä on vaativa lemmikki? Jokaisella eläimellä on siis niitä puolia, jotka tekevät niistä vaativan toiselle, mutta ei-vaativan toiselle.

Esimerkiksi papukaijan jyrsiessä asuntoa ja kakkiessa verhoille vapaanaollessa voi olla hermojaraastavaa toiselle, mutta toista ihmistä se ei haittaa lainkaan. Tällöin lintu voi olla vaativa: jos haluaa säästää asuntoaan tuholta ja sotkulta, voi lintua kouluttaa tiettyyn rajaan asti tuhoamaan vai lelujaan ja oleskelemaan vain kiipeilypuussaan. Tällöin vaativuus tulee linnun käyttäytymisestä ja kouluttamisesta, ja vaativuuden määrittää omistaja. Valmistamalla ympäristön sekä linnun että omistajan tarpeille sopivaksi lintua ei välttämättä joudu kouluttamaan runsaasti pysymään sallituissa paikoissa. Voi tosin joidenkin mielestä olla vaativaa, että linnun kiipeilypuulle joutuu antamaan tilaa asunnosta, jotta se pysyy pois pahanteosta.

Osa linnuista voi olla käytökseltään vaativia muutenkin: jotkut linnut voivat olla territoriaalisia tai hormonaalisia, jolloin ne voivat purra ruokkivaa kättä, tai suorastaan äityä niin aggressiivisiksi, että ne suorastaan hyökkäävät kimppuun puremaan. Älykkäinä eläiminä linnut keksivät nopeasti tapoja saada haluamansa, oli se sitten pureminen, huutaminen tai häkkiinmenon välttely. Lintu on myös villieläin, joka ei ole automaattisesti kesy, vaan kesynäkin yllättävän säikky eikä lainkaan miellyttämishaluinen. Vaatii siis omistajalta tuntemusta lintujen käyttäytymisestä ja kouluttamisesta, jotta arki sujuu hyvin. Monet käyttäytymiseen liittyvät ongelmat on paljon, paljon helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata!

Lintuja on helppoja ja haastavia, ja jokaisella on omat haasteensa. Riippuu linnusta, tilanteesta, tiloista, rutiineista ja myös omistajasta, koetaanko lintu haastavaksi lemmikiksi vai ei. Lintua hankittaessa on kuitenkin varauduttava haastavaan lemmikkiin.

Kommentit