Eräässä ketjussa linturyhmässä tuli vastaan kommentit ison aran kynsien leikkaamisesta, ja omistaja kommentoi, että kunnioittaa lintunsa nokkaa niin ettei ole vielä yrittänyt kynsien leikkaamista.
Ihmiset herkästi ajattelevat, että eläimen on toteltava, ja vain erityistapauksissa eläin on niin kunnioitusta herättävä, että eläimen tahtoa kuunneltaisi. Leikkaisitko pakkokeinoin kynnet leijonalta? Katso merkintä: Pitääkö linnun aina totella?
Nokan kunnioittaminen on hyvä lähtökohta, mutta ihmiset tekevät sen yleensä täysin vääristä syistä: suojellakseen itseään. Ison papukaijan nokkaa kunnioitetaan, koska ihminen ei halua itse kivualiasta puremaa.
Syy, miksi linnun nokkaa (kokoon katsomatta) tulisi todellisuudessa kunnioittaa, on kuitenkin muualla, nimittäin linnun henkisessä hyvinvoinnissa, sekä linnun ja ihmisen suhteen laadussa.
Eläinkouluttaja Barbara Heidenreich muotoili linnun nokan (ja pureman) kunnioittamisen hyvin: vältä papukaijan puremaa samoin, kuin välttäisit leijonan puremaa. Jos on riskinä, että lemmikkileijonasi puree, kun yrität silittää sitä, ottaa sen syliin, leikata sen kynnet tai laittaa sen häkkiin, suhtaudu samalla vakavuudella myös siihen, jos lintusi yrittää purra kättä näissä tilanteissa.
Nokkaa tulisi siis kunnioittaa, ja koko linnunpidon pitäisi perustua siihen, että nokkaa kunnioitetaan. Tämä tapahtuu lukemalla linnun elekieltä ja kouluttamalla lintua positiivisin keinoin.
Jos lintu puree, kun se yritetään ottaa kädelle, koulutetaan kädelle nousu linnulle positiiviseksi asiaksi. Tällöin on myös huolehdittava, ettei lintua viedä aina kädellä epämieluisaan paikkaan, esim. että se poimitaan kädelle aina vain jos se viedään tylsään häkkiin ja jätetään yksin, tai että se poimitaan pois paikoista, joissa se tykkää oleskella ja siirretään paikkaan, jossa se ei tykkää olla.
Jos lintu puree, kun sen kynnet leikataan, opetetaan sille kynsien leikkuu uudestaan positiivisin keinoin. (Kynsien leikkaamisen voi tehdä linnulle täysin sitä pyydystämättä ja linnun voi saada jopa nauttimaan operaatiosta.)
Jos lintu puree, kun sitä yrittää rapsuttaa tai silittää, ehkä kannattaa kuunnella linnun reaktiota ja vain olla silittämättä lintua. Jos tarkoituksena on pitää yhteinen hellittelyhetki, mutta toinen osapuoli puree toisen sormia, ehkei silityksistä nautitakaan niin paljon. Hellittelyhetken tarkoitushan on, että molemmilla on mukavaa, linnulla rapsuteltava ja ihmisellä rapsutellessa. Miksi siis jatkaa, jos toinen osapuoli vihaa tätä niin paljon, että puree? Silitykset ja rapsutuksetkin voi opettaa käskyn alaiseksi, mutta jotkut linnut eivät vain niistä koskaan varsinaisesti nauti, vaikka voisivat ne koulutuksen avulla oppia sietämään.
Lintu siis yrittää kertoa puremalla jotain, yleensä sitä, että se ei pidä jostain ja haluaa tämän epämiellyttävän asian poistuvan. Normaalisti tätä ennen lintu näyttää myös muita merkkejä, ettei se pidä asiasta, esim. höyhenten asennon muuttuminen, valpastuminen, painopisteen muuttaminen jne. Jos nämä eivät riitä, lintu puree. Puremaan oppinut lintu skippaa suorilta nämä kehonkielen merkit, koska se on jo oppinut, että ne eivät auta, ja vain puremalla pääsee epämiellyttävästä asiasta eroon.
Nokkaa kannattaa siis kunnioittaa. Se paitsi säästää ihmisen haavoilta, se edistää ihmisen suhdetta lintuun täten kohottaen linnun henkistä hyvinvointia.
Lue lisää:
- Kaijuli.fi: Pureman kunnioittaminen
- Papukaija.fi: Purevalle papukaijalle kuuluu antaa periksi
Ihmiset herkästi ajattelevat, että eläimen on toteltava, ja vain erityistapauksissa eläin on niin kunnioitusta herättävä, että eläimen tahtoa kuunneltaisi. Leikkaisitko pakkokeinoin kynnet leijonalta? Katso merkintä: Pitääkö linnun aina totella?
Nokan kunnioittaminen on hyvä lähtökohta, mutta ihmiset tekevät sen yleensä täysin vääristä syistä: suojellakseen itseään. Ison papukaijan nokkaa kunnioitetaan, koska ihminen ei halua itse kivualiasta puremaa.
Syy, miksi linnun nokkaa (kokoon katsomatta) tulisi todellisuudessa kunnioittaa, on kuitenkin muualla, nimittäin linnun henkisessä hyvinvoinnissa, sekä linnun ja ihmisen suhteen laadussa.
Eläinkouluttaja Barbara Heidenreich muotoili linnun nokan (ja pureman) kunnioittamisen hyvin: vältä papukaijan puremaa samoin, kuin välttäisit leijonan puremaa. Jos on riskinä, että lemmikkileijonasi puree, kun yrität silittää sitä, ottaa sen syliin, leikata sen kynnet tai laittaa sen häkkiin, suhtaudu samalla vakavuudella myös siihen, jos lintusi yrittää purra kättä näissä tilanteissa.
Nokkaa tulisi siis kunnioittaa, ja koko linnunpidon pitäisi perustua siihen, että nokkaa kunnioitetaan. Tämä tapahtuu lukemalla linnun elekieltä ja kouluttamalla lintua positiivisin keinoin.
Jos lintu puree, kun se yritetään ottaa kädelle, koulutetaan kädelle nousu linnulle positiiviseksi asiaksi. Tällöin on myös huolehdittava, ettei lintua viedä aina kädellä epämieluisaan paikkaan, esim. että se poimitaan kädelle aina vain jos se viedään tylsään häkkiin ja jätetään yksin, tai että se poimitaan pois paikoista, joissa se tykkää oleskella ja siirretään paikkaan, jossa se ei tykkää olla.
Jos lintu puree, kun sen kynnet leikataan, opetetaan sille kynsien leikkuu uudestaan positiivisin keinoin. (Kynsien leikkaamisen voi tehdä linnulle täysin sitä pyydystämättä ja linnun voi saada jopa nauttimaan operaatiosta.)
Jos lintu puree, kun sitä yrittää rapsuttaa tai silittää, ehkä kannattaa kuunnella linnun reaktiota ja vain olla silittämättä lintua. Jos tarkoituksena on pitää yhteinen hellittelyhetki, mutta toinen osapuoli puree toisen sormia, ehkei silityksistä nautitakaan niin paljon. Hellittelyhetken tarkoitushan on, että molemmilla on mukavaa, linnulla rapsuteltava ja ihmisellä rapsutellessa. Miksi siis jatkaa, jos toinen osapuoli vihaa tätä niin paljon, että puree? Silitykset ja rapsutuksetkin voi opettaa käskyn alaiseksi, mutta jotkut linnut eivät vain niistä koskaan varsinaisesti nauti, vaikka voisivat ne koulutuksen avulla oppia sietämään.
Lintu siis yrittää kertoa puremalla jotain, yleensä sitä, että se ei pidä jostain ja haluaa tämän epämiellyttävän asian poistuvan. Normaalisti tätä ennen lintu näyttää myös muita merkkejä, ettei se pidä asiasta, esim. höyhenten asennon muuttuminen, valpastuminen, painopisteen muuttaminen jne. Jos nämä eivät riitä, lintu puree. Puremaan oppinut lintu skippaa suorilta nämä kehonkielen merkit, koska se on jo oppinut, että ne eivät auta, ja vain puremalla pääsee epämiellyttävästä asiasta eroon.
Nokkaa kannattaa siis kunnioittaa. Se paitsi säästää ihmisen haavoilta, se edistää ihmisen suhdetta lintuun täten kohottaen linnun henkistä hyvinvointia.
Lue lisää:
- Kaijuli.fi: Pureman kunnioittaminen
- Papukaija.fi: Purevalle papukaijalle kuuluu antaa periksi
Kommentit
Lähetä kommentti