Prisma-dokumentissa nimeltä Lääkettä luonnosta?, alkuperäisnimeltään kuvaavampi "Wild Medicine: Animals' Superpowers" kertoo useista eläinten "supervoimista," joiden tutkiminen saattaa auttaa myös lääketieteen kehittämisessä. Katsaus tehdään niin aksolotlin uusiutuviin raajoihin, isopeuran 1,5 senttiä päivässä kasvaviin sarviin sekä 30 senttiä pitkään, mutta jopa 100-vuotiaaksi elävään olmiin.
Oman mielenkiintoni kuitenkin kiinnittivät tietenkin linnut. Vaikka olminkin kohdalla mainittiin, että usein pienet eläimet elävät vähemmän aikaa kuin isot, tai että verkkainen elämänrytmi on pitkän iän salaisuus, linnut ovat tästä silti huomattava poikkeus. Joskus on myös mainittu, että eläin eläisi aina yhtä monen sydämen sykähdyksen verran, sen vuoksi hidassykkeinen norsu elää pidempään, kuin hiiri, jonka sydän tikittään kuin sekunttikello. Tämä ei kuitenkaan toteudu lintuihin verratessa, sillä pienetkin linnut voivat elää pitkään, vaikka niiden sydän sykkii huimalla nopeudella verrattuna samaan ikään pääsevien nisäkkäiden kanssa (esim. ison kakadun syke: ~127 bpm, ikäennätys 83 vuotta; norsun syke ~30 bpm, ikäennätys 65 vuotta).
Elämän kuluttavuutta ja potentiaalista elinikää tutkittiin kalatiiroilla. Tiirat voivat todistetusti elää luonnossa yli 30-vuotiaiksi, vaikka ne painavat vain noin 120 grammaa, saman verran kuin kultahamsteri, joka harvoin näkee edes 4-vuotissyntymäpäiväänsä.
Jännittävää itselleni oli se, että dokumentissa käytettiin itselleni jo tuttuja termejä: DNA:n telomeereja! Niistä olen maininnut blogissani jo aiemminkin. Telomeerit suojaavat kromosomien päitä kulumiselta kulumalla itse. Mitä kuluneemmat telomeerit ovat, sen vähemmän elinaikaa eläimellä on jäljellä.
Tutkimuksessa tutkittiin tiirojen telomeerien pituuksia verinäytteistä, jotka kerättiin kekseliäällä tavalla. Tutkijat olivat tehneet tekomunan, joka oli tiiran munan näköinen, mutta avattava ja siinä oli pieniä reikiä. Munan sisään laitettiin verta imevä petolude, joka pystyi laittamaan kärsänsä ulos pienistä rei'istä, muttei pakenemaan niistä. Muna vaihdettiin tiiran pesään, ja lude imi verta hautovasta tiirasta (tiiran oma muna oli sillävälin hautomakoneessa). Tekomuna haettiin pois, ennen kuin toinen tiiraemo tuli hautomaan, ettei samaan luteeseen menisi kahden linnun verta. Nerokasta! (Katso kuva lähdeluettelon linkistä!)
Lähteet ja lisätietoa:
- Prisma: Lääkettä luonnosta?
- TheScientist: Six-Legged Syringes
Papukaijoja koskien:
- Social Isolation Shortens Telomeres in African Grey Parrots (Psittacus erithacus erithacus)
- Papukaija.fi: Sosiaalinen papukaija on kehittynyt elämään lajitoverin kanssa
- Blogissa: Pidempää ikää lemmikkilinnuille
Oman mielenkiintoni kuitenkin kiinnittivät tietenkin linnut. Vaikka olminkin kohdalla mainittiin, että usein pienet eläimet elävät vähemmän aikaa kuin isot, tai että verkkainen elämänrytmi on pitkän iän salaisuus, linnut ovat tästä silti huomattava poikkeus. Joskus on myös mainittu, että eläin eläisi aina yhtä monen sydämen sykähdyksen verran, sen vuoksi hidassykkeinen norsu elää pidempään, kuin hiiri, jonka sydän tikittään kuin sekunttikello. Tämä ei kuitenkaan toteudu lintuihin verratessa, sillä pienetkin linnut voivat elää pitkään, vaikka niiden sydän sykkii huimalla nopeudella verrattuna samaan ikään pääsevien nisäkkäiden kanssa (esim. ison kakadun syke: ~127 bpm, ikäennätys 83 vuotta; norsun syke ~30 bpm, ikäennätys 65 vuotta).
Elämän kuluttavuutta ja potentiaalista elinikää tutkittiin kalatiiroilla. Tiirat voivat todistetusti elää luonnossa yli 30-vuotiaiksi, vaikka ne painavat vain noin 120 grammaa, saman verran kuin kultahamsteri, joka harvoin näkee edes 4-vuotissyntymäpäiväänsä.
Jännittävää itselleni oli se, että dokumentissa käytettiin itselleni jo tuttuja termejä: DNA:n telomeereja! Niistä olen maininnut blogissani jo aiemminkin. Telomeerit suojaavat kromosomien päitä kulumiselta kulumalla itse. Mitä kuluneemmat telomeerit ovat, sen vähemmän elinaikaa eläimellä on jäljellä.
Tutkimuksessa tutkittiin tiirojen telomeerien pituuksia verinäytteistä, jotka kerättiin kekseliäällä tavalla. Tutkijat olivat tehneet tekomunan, joka oli tiiran munan näköinen, mutta avattava ja siinä oli pieniä reikiä. Munan sisään laitettiin verta imevä petolude, joka pystyi laittamaan kärsänsä ulos pienistä rei'istä, muttei pakenemaan niistä. Muna vaihdettiin tiiran pesään, ja lude imi verta hautovasta tiirasta (tiiran oma muna oli sillävälin hautomakoneessa). Tekomuna haettiin pois, ennen kuin toinen tiiraemo tuli hautomaan, ettei samaan luteeseen menisi kahden linnun verta. Nerokasta! (Katso kuva lähdeluettelon linkistä!)
Lähteet ja lisätietoa:
- Prisma: Lääkettä luonnosta?
- TheScientist: Six-Legged Syringes
Papukaijoja koskien:
- Social Isolation Shortens Telomeres in African Grey Parrots (Psittacus erithacus erithacus)
- Papukaija.fi: Sosiaalinen papukaija on kehittynyt elämään lajitoverin kanssa
- Blogissa: Pidempää ikää lemmikkilinnuille
Kommentit
Lähetä kommentti