Pidempää ikää lemmikkilinnuille

Joka vuosi lehdet julkaisevat uudet tulokset, kuinka lisätä omaa elinikää! Aina on jokin uusi superfood, rutiini tai harrastus, joka takaa pitkät elinvuodet. Eihän ne kaikki voi totta olla, mutta otan nyt osittain ihmis- ja eläinlähteistä muutamia aiheita, joita voisi ajatella ihan loogisestikin pitkän iän "salaisuuksiksi," eivätkä ne ole edes kovin järjettömiä! Löysin myös hyvän kokoelma-artikkelin lähteineen ihmisiä koskien. Vaikka aina ihmisten ja eläinten/lintujen välille ei voi vetää suoria viivoja, esittelemäni asiat on valikoitu niin, että ne voivat sopia lintujen elämään (eli lista ei sisällä esim. kahvin tai punaviinin juontia).

Kaikki luettelemani jutut pohjaavat papukaijojen luontaiseen elämään, mutta myös ihan puhtaaseen järkeen. Ovathan linnut olohuoneissamme täysin erilaisessa ympäristössä kuin luonnossa, vaikka harvaa lajia on edes jalostettu sen kummemmin villeistä sukulaisistaan ihmisen pariin elämään. Linnuilla esiintyy elintasosairauksia, jotka kuluttavat niitä kirjaimellisesti epäluonnollisin tavoin.

Yksi elinikää lisäävä on varmasti liikunta. Luonnossa asuvien lintujen on pakko olla huippu-urheilijoita selvitäkseen elossa, kun taas meidän syöttöpossuillemme tarjoillaan kaikki kirjaimellisesti nokan eteen. Laiskan linnun lempipaikka voi olla kupin reunalla kököttäminen, ja se kuppihan pidetään näille lellipennulle aina täynnä herkkuruokia. Pienet elintilat eivät juuri anna sijaa luonnonomaisiin liikuntasuorituksiin varsinkaan keston suhteen, ja varsinkin pienissä häkeissä elävät ja/tai klipatut/lentokyvyttömät linnut ovat altavastaajan asemassa.

Tähän väliin tulevan kannalta tärkeä pieni nippelitieto: Luonnollisessa elämänkulussa soluja vaurioituu ja niitä korjataan. Aina solujen jakautuessa vahinkoja korjatakseen kromosomien telomeerit lyhenevät. Kun ne ovat lyhentyneet liiaksi, ne eivät enää pysty korjaamaan soluvaurioita. Tämä johtaa ajan mittaan parantumattomiin vaurioihin, vanhenemiseen ja kuolemaan.

Luonnossa linnut liikkuvat huomattavasti enemmän kuin vankeudessa ne edes pystyvät.

Ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että ammattiurheilijoiden telomeerit olivat pidemmät kuin niiden, jotka eivät urheilleet. En siis kokisi lintujenkaan suhteen lainkaan yllättävänä, että liikunnalliset elämäntavat ylläpitävät hyvää terveyttä ja ehkäisevät vanhenemista. On siis tärkeää, että linnun ei anna laiskistua, vaan jo pienestä pitäen sille opetetaan hyvät liikkumistavat, joita on helppo pitää yllä. Vanhan, laiskankin linnun aktivoiminen on mahdollista, muttei niin helppoa kuin jo valmiiksi aktiivisen nuoren. Liikunta ehkäisee muutenkin elintasosairauksia, vaikkei tavoitteena olisikaan tietoisesti lisätä linnun elinvuosia: paikallaan kököttäminen altistaa ylipainolle, jalka- ja nivelongelmille.

Tässä pari vinkkiä linnun liikunnallisuuden lisäämiseen ja ylläpitoon:
- Suuret tilat missä olla: hyvin sisustettu, liikkumiseen kannustava SUURI häkki päiviksi, ja vapaana ollessaan paikkoja, joiden välillä lentää ja kiipeillä. Yksinään suuret tilat eivät riitä, vaan ne on sisustettava niin, että lintu saa niistä parhaan mahdollisen hyödyn irti, niin asetelmallisesti sekä myös lintua motivoiden liikuntaan.
- Lentotreenit, joissa treenataan luoksetuloa eri paikoista, esim. ylhäältä alas ja alhaalta ylös sekä 90/180 asteen käännöksiä jne. Hyvästä lentotaidosta on apua pahimmillaan myös tilanteessa, jossa lintu on karannut ulos, ja luoksetulo-käskyn varmuudesta myös on apua arjessa, kun linnun voi sanallisesti käskeä (pyytää) pois kielletystä paikasta hakemisen sijaan.
- Linnun motivoiminen liikkeelle esim. kiipeilemään, kävelemään, lentämään, roikkumaan jne. ruoan ja virikkeiden perässä. Ei enää ruokakuppia, jonka äärellä vain istua ja mussuttaa!

Erään tutkimuksen mukaan laihoilla ihmisillä, jotka liikkuivat vähemmän kuin normaalipainoiset, oli silti paremmat veriarvot kuin normaalipainoisilla. Tämä antaisi vinkin siitä, että yksin liikunta ei riitä, vaan ruokavaliolla on suuri merkitys. Toisissa tutkimuksissa koe-eläimillä on havaittu, että pieni nälkä pidentää ikää. En kuitenkaan missään nimessä kehota näännyttämään lintua! Enkä välttämättä myöskään ottamaan suoraan käyttöön jyrsijöillä, hiivasienillä tai edes ihmisillä tutkittua tietoa papukaijoihin. Moni lemmikkilintumme elää kuitenkin loputtoman buffetin äärellä. Tuo buffetti on niin laaja, että vaikka se sellaisenaan mössöksi jauhettuna sisältäisi kaiken mitä lintu kaipaa päiväänsä, koska se ei ole tasapaksua ruokaa, vaan erilaisia ruoka-aineita, lintu pääsee valikoimaan. Kokonaisannoksesta jää usein syömättä ne terveelliset ja epäherkulliset, kun taas herkulliset ja epäterveellisemmät herkut (jotka on OK pienenä osana ruokavaliota) täyttävät linnun kuvun kerta toisensa jälkeen. (Ks. merkinnät Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa ja Samat ruoka-aineet, täysin eri ruokavaliot)

Erittäin suuri ruokabuffetti voi monipuolisuudellaan näyttää ravitsevalta, mutta koska linnun ruokahalu ei ole loputon, se päätyy valikoimaan, eikä suunniteltu ruokavalio ole sama, kuin toteutunut.

Jos malttaa noudattaa huolella suunniteltua ruokavaliota, linnulla on luultavasti välillä nälkä, vaikka sillä olisikin aina ruokaa. Eräässä tutkimuksessa esim. hiiriä paastotettiin jopa yli puoli päivää, mitä en suosittele linnuille edes pitkän eliniän toivossa. (Tosin papukaijathan paastoavat kuitenkin 12 tuntia pitkän yön joka vuorokausi.) Sen sijaan suosittelen seuraavaa: suunnittele linnullesi lajille ja yksilölle sopiva ruokavalio, joka sisältää sopivia määriä esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, pellettejä ja siemeniä/pähkinöitä. Varaa ruokaa vain tietty määrä per päivä, jonka selvität oman lintusi kohdalla. (Ks. Papukaijojen kaloritarve ja Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?

Kaikkea ruokaa ei ole pakko laittaa tarjolle kerralla. Esimerkiksi aamulla linnulla on nälkä, jolloin sitä on hyvä nälällä motivoida syömään "pahaa" mutta terveellistä tuoreruokaa. Tällöin lintu syö ensin tuoreruoasta ne parhaat päältä, muttei välttämättä ahmi itseään täyteen, koska herkkuruokaa ei riitä niin paljoa. Tarjolle jää ne ei-lempparit. Hyvää ruokaa eli kuivaruokaa ei kuitenkaan tipu moneen tuntiin. Lintu puuhailee, ja sille tulee nälkä. Jos sillä olisi nyt herkkuruokaansa, se söisi sitä. Tuoreruoka ei kuitenkaan houkuttele, jolloin lintu on vielä hetken syömättä, pienessä nälässä. Kun nälkä yltyy tarpeeksi, lintu syö myös niitä ruokia, joita se ei söisi herkkuruokien ohesta. Kuivaruokaa taas voi tarjota virikkeistä, jolloin lintu joutuu miettimään motivaatiotaan, haluaako se työskennellä ruokansa eteen, jota söisi kyllä vaikka tylsyyteensä helposti kulhon ääressä istuskellen. Virikkeiden parissa puuhaamisella ruokapalkalla saa lintua myös liikkumaan.

Päivän aikana lintu kokee muutamia hetkiä, jolloin se voi arvioida, onko se oikeasti nälkäinen, koska tarjolla ei ole niin herkullista ruokaa niin helposti kuin se mielisi, eikä ahmi herkkuruokaa turhanpäiten. Tällöin lintu syö tasapainoisemmin, mutta "terveellinen" nälkä tai pieni paasto syntyy siinä samassa, vaikka linnulla on koko ajan ruokaa tarjolla.

(Huomioi, että yllämainittua tekniikkaa kannattaa noudattaa linnuilla, jotka jo sujuvasti syövät monenlaista tuoreruokaa, mutta nirsoilevat niiden pahimpien kanssa koska tarjolla on aina parempaakin. Olen vakuuttunut, että osa todella nirsoista linnusta, yleensä aikuiset, siemenravinnolla elämänsä olleet neitokakadut, voivat nääntyä nälkään täyden tuoreruoka-astian äärelle. Tällaisilla linnuilla ruokakuuri ei voi olla niin rankka, vaan linnut on totutettava tuoreruokaankin vähitellen, ja haastetta ruokailuun on keksittävä aluksi muuta kautta, esim. helpot ruokavirikelelut täyden kulhon sijaan.)


Luonnossa ruokaillessa papukaija kohtaa haasteita eri tavalla verrattuna kotoisiin sohvaperunoihimme.

Hyvin toteutettu ruokavalio on varmasti yksi elinikää lisäävä asia. Olkoon se sitten viimevuoden mustikat superfoodina tai mitkä tahansa tulevat trendit, kokonaisuus on tärkein. Oikeanlaisella ruokavaliolla lintu välttyy esim. vitamiinien puutoksilta, joiden negatiiviset vaikutukset voivat olla jopa kohtalokkaita: kalsiumin tai D-vitamiinin puutos voi ajaa linnun kalkkihalvaukseen, ja liian vähän tuoreruokaa ja vitamiineja sisältävä ruokavalio taas voi ajaa linnun maksa- tai munuaisvaivojen äärelle, joista kielivät monilla linnuilla esimerkiksi kellertävä höyhenpeite tai haiseva kakka (tosin ulkoisten muutosten näkyessä sisäiset muutokset voivat olla jo peruuttamattoman pitkällä). Tasapainoinen ja tasapainoisesti tarjoiltu ruokavalio ehkäisee myös ylipainoa ja sen aiheuttamia haittavaikutuksia, kuten rasvoittuneita elimiä ja painon rasittamia niveliä. (Ks. Linnun ylipaino.)

Merkinnässä Yksinäisyys vanhentaa... ja tappaa käyn läpi aika runsaasti ihmislähteisiin viitaten yksinäisyyden vanhentavaa vaikutusta. Ällös kuitenkaan huoli, yksinäisyyden kuluttavuutta on tutkittu ihan oikeasti myös papukaijoilla, eikä lajitoverin tärkeyttä voi tämän tiedon valossa lainkaan vähätellä! Kannattaakin lukea kyseinen merkintä, sillä en aio kaikkea toistaa tänne. Summa summarum: yksin elävien lintujen DNA:n telomeerit ovat lyhyempiä kuin lajitoverin kanssa elävillä, joten yksin elävät linnut vanhenevat ystävän kanssa eläviä nopeammin. Ihminen ei vain kertakaikkiaan käy 100% kumppanin korvikkeeksi eläimelle, joka luonnossa viettää lähes 24/7 ajastaan lajitoverien välittömässä läheisyydessä.

Onnellisuus ja stressittömyys ovat myös verrannollisia eliniän pituuteen. Kukapa ei haluaisi lintunsa olevan iloinen ja stressivapaa! Ihmisillä tehdyssä 35 tutkimuksen kokoelmatutkimuksessa onnelliset ihmiset elivät jopa 18% pidempään kuin heidän onnettomat vastaparinsa. Myös krooninen stressi lyhentää elinikää pelkän onnettomuuden tunteen ohella. Kroonista stressiä voi aiheuttaa lemmikkilinnuilla vaikkapa yksin jääminen/oleminen, liian matala häkki, toistuvat pelottavat asiat arjessa (villeillä linnuilla jopa siis harkitsemattomat päivittäiset hoitotoimenpiteet), ahtaat tilat, resurssien puute parvessa, huono dynamiikka talouden lintujen kesken, dominoivat koulutustavat tai virikkeiden puute.

Seura on papukaijan hyvinvoinnille erittäin tärkeää.

Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa myös tasainen unirytmi ja riittävän pitkät yöunet pidensivät elinikää. Ei ole siis tätenkään mitenkään hatusta heitettyä, että lemmikkilinnuille suositellaan pidettävän valot ajastimella, jollon linnun unirytmi pysyy tasaisena. Tämä on pieni uhraus, jonka ihminen joutuu yleensä suuntaan tai toiseen tekemään, koska yleensä ihmisten unirytmi on erilainen arkena kuin se on viikonloppuisin. Kannattaa kuitenkin valita jokin aika, ja pitäytyä siinä päivästä riippumatta. Ihmistutkimuksissa on myös huomattu, että liian lyhyet yöunet lyhentävät elinikää, jolloin linnunomistajankin kannattaa huolehtia, että lintu saa ansaitsemansa 12 tunnin pimeät, ja häiriöttömät yöunet, myös kirkkaina kesäöinä! Krooninen huonosti nukkuminen kohottaa ymmärrettävästi kehon stressitilaa, joka taas kuluttaa ja vanhentaa kehoa ennenaikaisesti, ja vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin.

Todella moni ihan perushoidon askel ajaa perushyvinvointia, joka taas ajaa pitkää ikää!

- Suuri, turvallinen ja hyvin sisustettu häkki, joka kannustaa lintua liikkumaan, samoin tekee päivittäinen vapaanaolo ja ympäristö
- Ruokavalion ja annoskoon suunnittelu vastaamaan lajin ja yksilön tarpeita ja kulutusta
- Yksilölle sopiva kaveri, yleensä saman lajinen lintutoveri, josta on linnulle mukavaa seuraa 100% ajasta
- Kroonisen stressin välttäminen
- Riittävän pitkät ja häiriöttömät, säännölliset yöunet


Lähteet ja lisätietoa:
Physical activity and telomere length: Impact of aging and potential mechanisms of action
13 Habits Linked to a Long Life (Backed by Science) (sisältää paaaaljon lähdelinkkejä eri aiheista, mutta EN suosittele linnuille esim. kahvin tai teen juottamista pitkän iän toivossa)

Kommentit