Papukaijojen kaloritarve

Olen jo aiemmin kirjoittanut, tai jopa saarnannut siitä, kuinka lemmikkimme ovat monesti loputtoman ruokabuffetin äärellä. Vaikka ruoka-annoksesta tekisi monipuolisen, ison annoksen äärellä linnut päätyvät monesti silti valikoimaan, jolloin ruokittu ruokavalio ei ole sama kuin toteutunut ruokavalio. Lisää merkinnöissä Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa ja Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?

Linnun tarvitsema ruokamäärä voi olla hankala arvioida, koska lintu saattaa olla nirso tai tuhlaileva. Myönnän, että itsekin hellyn, varsinkin silloin, jos lintu syö reippaasti yhtä tuoreruokaa. Toivon sen syövän tätä tuoreruokaa lisää, joten lisään sitä, vaikka sillä olisi yhä pellettejä ja muuta tuoreruokaa saatavilla.

Linnun ruoan määrää voi hahmottaa hieman sen kalorintarpeen perusteella. Tällöin pääsemme jäljille hieman, mikä on OK määrä, mikä on vähän liikaa, ja mikä on runsaasti liikaa. Ruoan määrää säännöstelemällä saamme linnut syömään terveellisemmin, ja myös välttämään hävikkiä ja vähentämään samalla sotkua.

Luonnossa linnun energiankulutus on erilaista kuin vankeudessa. Kuva: Flickr.com / emiliechenphoto, CC BY-ND 2.0


Lintujen syömistavan ollessa luonnostaan sotkeva ja tuhlaileva, ei linnun laskennallista kalorintarvetta tarvitse noudattaa kalorilleen, koska osa menee ahneillakin syöjillä lattialle (tai seinille). Kalorintarpeen laskeminen antaa kuitenkin osviittaa. Tämä on hyödyllinen työkalu varsinkin silloin, jos ruokkii lintua erilaisten ruokavirikkeiden kautta.

Eräässä lähteessä mainittiin lintujen energiantarpeen laskukaavaksi 185 kcal/päivä/lintukilo. Toisessa lähteessä mainitaan perusaineenvaihdunnan (basal metabolic rate, BMR) laskukaavaksi Energia (kJ) = [73,5 x massa (kg)^0,73] x 4,184. Tähän lisätään kerroin, kuinka paljon eläin kuluttaa perusaineenvaihdunnan lisäksi, keskiaktiivisella linnulla se on lähteen mukaan x2. (Valitettavasti en nyt löytänyt tietoa, paljonko se olisi luonnonvaraisella eläimellä. Energiankulutukseen vaikuttavat yksilöllisyys, aktiivisuus ja myös lämpötila.) Lisäksi kilojoulet pitää muistaa muuntaa kilokaloreiksi. Näistä ensimmäisessä oli kyse ilmeisesti vain yhdestä linnusta, jonka ruokailua tarkkailtiin, kun taas toisen laskukaava perustuu kirjaan nimeltä Wildlife Feeding and Nutrition (Robbins C.T.).

Kaavat toimivat yks-yhteen 420 grammaa painavilla linnuilla, eli isohkolla amatsonilla. Ensimmäinen (omasta mielestä epätieteellisempi) kaava antaa linnun pienetessä sille suhteessa vähemmän kaloreita, ja toinen (tieteellisempi) taas linnun kasvaessa suhteessa vähemmän kaloreita. Näitä ei kannata lukea kuin piru Raamattua, koska kalorintarve voi vaihdella myös samalla yksilöllä päivittäin, riippuen sen aktiivisuudesta. Tämän tarkoitus on ennemmin avata silmät sille, kannattaako linnulle todella tarjoilla esim. 500 kcal edestä ruokaa päivittäin, jos sen todellinen tarve on jossain 100 kcal maastossa.

Lintujen painot pyöristettyjä ja esimerkkejä, painojen lähde: Parrots.org.


Huomioitavaa on myös, että luonnossa papukaijat syövät määrällisesti ja kalorien puolesta enemmän, mutta vankeudessa lintujen vähäisen liikunnan vuoksi niiden pitäisi saada vähemmän kaloreita. Silti linnun pitäisi syödä tarpeeksi, että se saa tarpeeksi tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja hivenaineita, että ne pysyvät terveinä.

Tässä muutamia esimerkkejä, kuinka paljon missäkin ruoka-aineessa on kaloreita. Pellettien kalorimäärää oli yllättävän hankala löytää, mutta kahdessa lähteessä sen energia oli noin 3200-3300 kcal/kg. Lähteestä riippuen myös yleisempien ruoka-aineiden ilmoitettu kalorimäärä voi vaihdella, joten tätäkään kuvaa ei kannata lukea liian tosissaan, vaikka erinäisiin nettilähteisiin kuvan lukemat pohjaankin.



Kuten huomaamme, monet lintujen herkut ovat todella kaloripitoisia. Linnulle pähkinät ja rasvaiset siemenet ovat kuin karkkia, joten niitä ei pitäisi pitää linnulle vapaasti saatavilla, vaan aktivoinnissa: leluissa ja koulutusherkkuina. Lemmikeillä kannattaa myös suosia vihanneksia hedelmien sijaan: hedelmissä on paljon sokeria, jota leppoisaa elämää elävä lemmikkilintu ei kaipaa henkensä pitimiksi, toisin kuin sen villinä elävä serkku. Ei ole sinäänsä yllättävää, että linnut pitävät samanlaisista herkuista kuin me ihmiset: rasvaisista ja sokeririkkaista. Niissä on eniten arvokasta energiaa. Tämä energia voi olla luonnossa elämän ja kuoleman kysymys, kun taas ihmisillä ja vankeudessa elävillä eläimillä tätä energiaa on lähes loputtomasti saatavilla, jolloin siitä tulee ongelma.

Sinäänsä papukaijat harvoin syövät itseään erittäin lihavaksi, vaikka niillä olisikin aina ruokaa saadakseen. Ne osaavat siis periaatteessa yleensä säännöstellä syömiänsä ruokamääriä, mutta uskon että tämä määrä koskee vain ruokaa grammoina. Tällöin lintu silti voi lihoa, jos sillä on saatavilla paljon hyvin energiapitoista ruokaa (esimerkiksi auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä). Aina linnun ruokavalio ei ole tarkoituksella yksipuolinen, vaan joskus sillä on liikaa ruokaa saatavilla, jolloin se voi monipuolisesta tarjoilusta huolimatta syödä yksipuolisesti. Jos lintu syö yksipuolisesti, se yleensä syö epäterveellisesti, jonka seurausta voivat olla ylipainon ohella myös maksa- ja munuaisvauriot, sisäelinten rasvoittuminen, rasvakasvaimet, ja jalkojen nivelongelmat. Lue lisää blogimerkinnästä: Linnun ylipaino.

Kalorintarpeen tunteminen onkin hyvä työkalu silloin, kun suunnitellaan ruoan optimaalista määrää linnulle. Ilman hajua sopivasta määrästä monipuolisesti tarjottu ruokavalio voi muuttua yksipuolisesti kulutetuksi.

Lue lisää aiheen tiimoilta blogimerkinnöistä:
Samat ruoka-aineet, täysin eri ruokavaliot
Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa
Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?

Lähteitä:
- Hagen Avicultural Research Institute: Avian Nutrition: Trends & Philosophies
- EAZA Best Practice Guidelines: Ecuadorian Amazon Parrot, Amazona lilacina
The Nutrition of the Budgerigar (Melopsittacus undulatus)
- Montgomery Animal Hospital: How to feed your pet parrot