Muistiinpanoja: Exploring advanced animal training concepts, start button & mand

Otin tammikuussa ilmaisen esittelykierroksen Karolina Westlundin vetämälle Advanced animal training concepts -kurssille. Oikea kurssi oli maksullinen ja laaja, mutta ilmaiseksi pääsi katsomaan kolme videoluentoa, jotka syventävät normaalia koulutusosaamista. Valitettavasti luentosarja ei ole enää saatavilla, ja itsekin ahmin videot viimeisenä päivänä. Tässä blogimerkinnässä muutama mielenkiintoinen muistiinpano ensimmäisestä videosta, joka käsitteli Start button -käytöstä ja pyytämistä (mand, psykologiassa käyttäytymiskehoite tai pyyntövaste).

Johdanto

Mitä on kontrolli (control)? Kontrolli on eläimen vaikutus (influence) tilanteeseensa ja valinnanvapaus (choice). Eri tavoin käyttäytymällä eläin voi vaikuttaa ympäristöönsä, tai omaan kokemukseensa ympäristöstä. Eläimellä on valinnanvapaus, haluaako se esim. syödä, piiloutua, olla sosiaalinen, tarkkailla ympäristöään jne. Näistä yhdessä tulee kontrolli.

Kontrolli voi olla myös vahviste. Karolina kertoo luennolla peurahiiristä, jotka eivät luontaisesti pidä kirkkaista valoista. Hiiriä pidettiin vankeudessa pimeässä, mutta niille syttyi valo puolen tunnin välein. Nappia painamalla ne pystyivät sammuttamaan valon. Kun asetelma käännettiin päin vastoin, hiirten eläessä kokoaikaisessa pimeydessä, ja ne nappia painamalla saivatkin valon päälle, ne silti painoivat nappia. Hiiret halusivat vaikuttaa ympäristöönsä, vaikka ne eivät erityisesti valosta edes pitäneet. (Jos joku löytää tälle tutkimuslähteen, saa vinkata! Itsellä ei tärpännyt.)

Start button

Peurahiirillä tehty tutkimus valottaa, kuinka tärkeää eläimille on se, että ne voivat hallita/kontrolloida ympäristöään. Kontrolli vähentää myös stressiä. Yleinen tilanne eläimelle, jossa se ei voi kontrolloida tilannetta on esimerkiksi hoitotoimenpiteet, joissa eläintä on pideltävä tiukasti kiinni. Tällaiseenkin eläin voidaan totuttaa esim. vastaehdollistamisella, mutta entä jos eläimelle antaisikin vallan kertoa, koska se on valmis tällaiseen toimintaan?

Tällöin puhutaan Start button -käytöksestä (start button behavior). Sen sijaan, että eläimelle antaisi vain vihjeen toimia (cue), siltä kysytään ensin, että onko se valmis toimintaan. Jos eläin vastaa positiivisesti, sen jälkeen voidaan ja edetä asiassa. Jos eläin vastaa negatiivisesti (eli yleensä ei vastaa mitenkään), on mietittävä, mikä tilanteessa on sellaista, ettei eläin ole valmis toimimaan toivotulla tavalla. Näitä voivat olla esim. ympäristön häiriötekijät, liian huono odotettava palkka, liian vaativa tehtävä tai liian vähäinen koulutus asian suhteen.

Start button -koulutuksessa kannattaa myös pitää mielessä, että eläimellä tulee olla oikeus myös lopettaa tilanne kesken. Jos eläin koskettaa targettia kerran, kuin nappia, salliakseen hoitotoimenpiteen aloittamisen, sen tulisi voida jotenkin myös ilmaista, jos se haluaa tilanteen loppuvan ennen kuin se on ihmisen puolesta ohi. Tällainen voi olla vaikka koirilla harjaaminen: antaako koira luvan kerran "nappia" painamalla koko turkin harjaamiseen, vai vain osan, jonka jälkeen suostumusta kysytään uudestaan? Olisiko parempi indikaattori koiran mielenliikkeistä vaikkapa tietyn targetin kokoaikainen koskeminen tassulla, ja kun tassu lasketaan targetilta, loppuu myös harjaaminen?

Samaan pohjaa myös Bucket game, josta löytyy paljon tietoa tuolla nimellä etsimällä. "Ämpäripelissä" eläin katsoo ämpäriä, joka koulutetaan vihjeeksi, että hoitotoimenpidettä saa jatkaa. Kun eläin rikkoo katsekontaktin ämpärin kanssa, se on ikään kuin "stop button" -käytös, jolloin eläin toivoo toimenpiteen loppuvan, kunnes se jälleen luo katseen ämpäriin.

Eläimeltä kysyessä start buttonin avulla, haluaako se osallistua johonkin toimeen, tulisi jakson olla aina samanlainen: samasta asiasta seuraa aina samoja asioita. Esimerkkitilanne: Kesyn linnun kynnet pitää leikata. Lintu opetetaan ensin orrella ollessaan ojentamaan jalka ihmisen kädelle laittamatta siihen painoa. Kynnenleikkaustilanteessa ihmisen ojennettu käsi ja kynsisakset ovat merkki, että kynnenleikkuu on tulossa. (Itse saattaisin lisätä esim. tietyt kynsikkäät leikkaajan käsiin, ja/tai pyytäisin linnun aina tiettyyn paikkaan vain kynnenleikkuuta varten, jotta lintu erottaa tilanteen normaalista kädelle nousemisesta.) Nämä kaikki yhdessä ovat ihmisen kysymys: "Oletko valmis pedikyyriin?" Linnun esittämä start button -käytös on se, kun se nostaa jalkansa kädelle, jolloin sen kynsiä aletaan leikata. Jos lintu ei nosta jalkaansa lainkaan tai kädelle saakka, silloin vastaus ei ole "kyllä." Jos tällainen vastaus toistuu, on mietittävä missä mättää. Parhaiten motivaatiosta pysyy kärryillä leikkaamalla vain yhden kynnen kerrallaan, päästämällä linnun jalan vapaaksi, palkkaamalla, ja kysymällä sitten uudestaan seuraavaa kynttä varten. Lintu voi myös jättää kynnenleikkuun kesken nostamalla jalkansa pois kädestä missä vaiheessa tahansa. Normaalissa tilanteessa kesyllä linnulla omistaja monesti vain ottaa kiinni tiukemmin ja leikkaa väkisin loppuun, mutta tämä ei ole linnulle mieluisa tilanne. Epämieluisan kokemuksen päätteeksi seuraava kynsienleikkuu saattaa olla aina edellistä hankalampi. Start buttonin avulla linnun mielipidettä hoitotoimenpiteeseen kuunnellaan ja tilanteesta saadaan linnulle miellyttävä kokemus.



Motivaatiota voi myös selvittää sillä, että eläimellä on ympäristössään vapaasti saatavilla samaa palkkaa, mitä se saa hoito- tai koulutustuokion yhteydessä. Tällöin eläin ilmaisee mielipiteensä herkemmin poistumalla ilmaisten vahvisteiden äärelle, jos hoitotilanteessa on jotain sille vastenmielistä. Eläimet kuitenkin monesti mielellään työskentelevät ruokansa eteen, joten saman ruoan saatavuus "ilmaiseksi" ei välttämättä vähennä niiden motivaatiota ihmisen kanssa touhuiluun. (Ks. blogissa: Contrafreeloading, ilmaisen ruoan ilmiö.)

Mand

Siinä missä start buttonin kanssa ihminen ehdottaa eläimelle jotain asiaa suoritettavaksi, mand eli vapaasti suomennettuna pyyntö, kehoite tai vaatimus on jotain, mitä eläin kertoo ihmiselle. Psykologiassa tämä on suomeksi käyttäytymiskehoite tai pyyntövaste. Yleensä mand-termiä käytetään puhuttaessa lasten tai kehitysvammaisten kanssa kommunikoinnista, mutta yhtä lailla myös eläin voi esittää näitä kehoitteita.

Joskus eläin esittää kehoitteita, jotka ovat ilmaisutavallaan ihmiselle negatiivisia, esim. lintu haluaa huomiota huutamalla kovaan ääneen. Luonnossa huutaminen on vallan oiva apuväline saada kauemmas harhautunut lajitoveri palaamaan, joten huutaminen on siinä tilanteessa linnulle vallan luonnollinen tapa käyttäytyä. Tällaisten epämieluisien kehoitteiden esittämistapojen kanssa kannattaa pitää huoli, ettei vahingossa toteuta pyyntöä, kun eläin lisää panoksia käytökseen. Jos normaali huutaminen ei auta, ehkä vielä kovaäänisempi tai pitkäkestoisempi huutaminen auttaa? Tällöin ihminen voi vahingossa toteuttaa linnun kehoituksen, ja lintu oppii että vain kaikkein raivoisin huuto saa pyynnön huomiosta toteutumaan. Eläimelle onkin yleensä hyvin hankala opettaa "ei mitään," esim. "älä huuda," tai "ole hiljaa." Kannattaakin keskittyä siihen, mitä eläimen haluaa tekevän, sen sijaan mitä ei halua sen tekevän. Esimerkkejä arjen toimivista kehoituksista voivat olla vaikkapa vesikupin kolistelu kun vesi on loppunut tai linnulla jalan ojentelu häkin päällä kun se haluaa nousta kädelle. Eläin voi myös kehoittaa päästä eroon jostain epämiellyttävästä asiasta.

Eläimelle voi opettaa sen itse keksimän mand-käyttäytymisen tilalle jonkin ihmiselle miellyttävämmän keinon. Esimerkiksi luentovideolla kouluttaja oli opettanut koiransa painamaan pään omistajan syliin koiran halutessa ulos, sen sijaan että se vinkuisi ulko-ovella.

Opettamalla eläimelle kehoitteen voiman siinä suhteessa, mitä se omaan arkeen sopii, avaa ovet kaksisuuntaiselle kommunikaatiolle ja vahvistaa ihmisen ja eläimen suhdetta. Sama mand-käytös ei välttämättä toteudu kaikissa erilaisissa tilanteissa, esim. se mikä toteutuu kotona, ei välttämättä toteudu kyläillessä tai puistossa. Tällöinkin on oltava johdonmukainen tietyn kehoitteen toteutuksen kanssa, jotta eläin ei hämmenny, esimerkiksi että linnun kehoite saada suihku toteutetaan aina kotona, mutta vieraassa paikassa sitä ei toteuteta koskaan.

Puhuvat papukaijat ovat siitä näppäriä, että ne voivat oppia puhumaan ääneen, meidän kielellämme, omat pyyntönsä. Moni puhelias lintu osaakin pyytää esim. suihkua, herkkuja, seuraa tai nukkumaan ihan selvästi puhuttuna. Ei-puhelias lintukin voi oppia erilaisia ääniä tarkoittamaan eri asioita, tai sitten niiden on "tyydyttävä" ilmaisemaan mand-kehoitteensa samalla tavoin kuin hiljaiset eläimet.




Entä jos normaalista poiketen omistajalla ei ole juuri sillä sekunnilla aikaa toteuttaa eläimen kehoitetta? Eläimelle voi opettaa kehoitteen vastaukseksi "Kohta!"-signaalin. Aluksi eläin joutuu odottamaan pyytämäänsä vain sekunnin tai pari, niin vähän aikaa että se ei toista pyyntöään. Vähitellen aikaa pidennetään, muttei mielellään koskaan kovin pitkäksi aikaa. Toinen vaihtoehto on odottaminen, jonka aikana eläin pyydetään tekemään jokin sille tuttu käytös sillä aikaa, kun omistaja on kiireinen. Tämän käytöksen voi palkata asialla, jota eläin alkuperäisellä pyynnöllään kehoitti. Myös muuta positiivista voi tarjota, esim. jos koira pyytää ulos, muttei siihen ole juuri sillä hetkellä mahdollisuutta, voi vastalahjaksi tarjota jonkin ruokalelun. Näitä keinoja ei kuitenkaan kannata käyttää kovin usein, ettei mand-käytös sammu.

Onkin jo alussa erittäin tärkeää, mitä hyväksyy mand-kehoitteiksi, jotta ei joudu niistä alituiseen kieltäytymään. Eläin voi olla aidosti vailla vaikka sataa asiaa päivässä, mutta niitä kaikkia ei kannata ottaa mand-kehoitteiksi. Tällöin ihminen ei muuta ehtisikään tehdä, kuin toteuttaa lemmikkinsä mielihaluja. Kannattaa siis ottaa arkeen vain ne mand-kehoitteet, jotka todennäköisesti pystyy toteuttamaan vähintään 99% ajasta eläimen niitä pyytäessä. Näitä aina toteutettavia voisi olla esim. veden pyytäminen (eläimillä pitäisi muutenkin aina olla vettä saatavilla). Muiden juttujen kannalta on ehkä joskus pakko kieltäytyä joskus, kuten jos koira haluaa ulos (oma piha on hyvä, mutta aina sekään ei ole mahdollista, esim. yöllä), lintu haluaa huomiota (joskus on vain liian kiire), eläin haluaa lelun tai herkun (joskus tällekin on paha hetki, esim. kauppakasseja purkaessa tai intensiivisen leffan kesken). Linnuille hyödyllinen voisi olla lisäksi nukkumaanmenon kehoittamisen opettaminen, sillä monen linnun unirytmi on luonnostaan tasainen, ja jotkut puhuvat linnut alkavatkin huhuilla nukkumaanmenoa, jos valot ovat jostain syystä päällä liian pitkään.

Start buttonilla ja mand-pyynnöillä lisätään eläimen kontrollia omaan elämäänsä, ja avataan ovia kaksisuuntaiseen kommunikointiin. Nämä kohottavat lemmikin elämänlaatua, kun sillä on valinnanvapautta, mikä on yleensä vankeudessa eläimillä vähäisempää kuin niiden villeillä sukulaisilla.

Lähde: Illis ABC - Animal Behaviour Consulting