Haluan aina tukea lemmikkien luonnollista käyttäytymistä parhaalla tavalla. Tällä kertaa suunnittelen erittäin suurta kiipeilypuuta. (Joskin sen toteuttamiseen minulla ei vielä ole tiloja. Toivottavasti pääsisi joskus käyttöön omalla osallani! Idean saa pölliä omaan käyttöön. :D)
Jos kiipeilypuut eivät ole vielä ihan tuttu juttu, kannattaa lukaista tämä merkintä: Millainen on hyvä lintupuu? Kyseisessä merkinnässä käyn läpi kiipeilypuun erilaisia ominaisuuksia niin, että se täyttää hyvin linnun tarpeet, ja on ihmiselle myöskin kohtuullisen helppo pitää yllä. Oma visioni yrittää olla samalla tilaa säästävä, kaunis, siisti, vahingot minimoiva, mutta myös linnuille mukava. Tämä on tarkoitettu tilaan, esim. olohuoneeseen, jossa lintu oleilee ihmisten kanssa samassa tilassa. Lintuhuoneeseen suosittelen ehkä kokonaisvaltaisempia vaihtoehtoja, tai tätä samaa mutta vielä isommassa mittakaavassa, useampana kappaleena tai muiden kiipeilypuiden ohelle.
Tiivistettynä pidän tärkeänä:
- Hyvät materiaalit: eri paksuiset luonnonorret eri kulmissa kuluttavat kynsiä ja tarjoavat jyrsittävää ja vaihtelevia pintoja kävellä ja kiipeillä
- Tarpeeksi korkeutta: linnut usein viihtyvät korkealla, ja tuntevat siellä olonsa turvalliseksi
- Hyvin valaistu: hyvässä valossa lintu näkee puuhailla paremmin ja hyödyntää puuta
- Linnulle sopiva sijainti: kesylle, ihmisrakkaalle linnulle hyvä sijainti voi olla huomion keskipisteenä olohuoneessa, aralle tai ujolle linnulle sen sijaan vähän syrjemmässä ja rauhallisemmassa paikassa
- Hyvä hygienia: lintupuuta kasatessa orsien sijoittelu on huomioitu niin, ettei lintu kakkaa ylettömän paljon alemmille orsille, tai sitten näitä orsia puunataan/vaihdetaan ahkerasti
- Kätevä pystytys: roikkuvan tai seiniin kiinnitetyn kiipeilypuun alunen on helpoin siivota verrattuna omalla jalalla seisovaan, mutta muualle kiinnittäminen altistaa seinät tai katon pureskelulle
- Kätevä siivota: ylempään kohtaan liittyen, jos pystyttää puun lattiasta, kannattaa muistaa, että kakka putoaa alaspäin, ja myös mahdollisen tuen päälle. Joulukuusenjalka on ehkä kätevä ja helppo ratkaisu hankkia ja pystyttää, mutta jos lintu kakkaa sen täyteen, sitä ei ole kovin kiva siivota. Käyttääkö alusina vain paperia vai jotain pohjamateriaalia, tarvitseeko esim. kaukalon?
- Uusiminen: puista lintupuuta joutuu luultavasti uusimaan, joten orret ja niiden kiinnitys kannattaa olla sellaiset että orret on kohtuullisen helppo vaihtaa uusiin tarpeen vaatiessa
- Lelujen kiinnittäminen: sidotaanko lelut orsiin vai onko orsissa valmiiksi esim. lenkkejä tai koukkuja, joihin lelut saa kiinni
Omassa suunnitelmassani runkona toimisi esim. paksu hirsi tai itse kerätty ja leikattu paksu puun runko. Runko olisi mielellään läpileikkaukseltaan puoliympyrän mallinen, ja litteä puoli laitettaisi seinää vasten. Runko olisi lattiasta kattoon saakka, ja sitä varten tehtäisi reikä kaukalon pohjaan. Seinään sen voisi kiinnittää pitkillä ja hyvillä ruuveilla, seinän rakenteen huomioiden, sillä runkoon tulee lopulta aika paljon painoa huoneen puolelle. Lattiaan asti olevana kuvittelen, että rungon yläosan paine tasaantuisi ja kaatumisriski olisi pienempi, kuin jos runko olisi vain kaukalon päällä ja seinään kiinnitettynä. Rungon juuri kannattaisi suojata, jos asukkaana olisi jokin hiemankin isompi papukaija. Tähän voisi käydä esim. pelti, joka myös taitettuna olisi suojana reiälle, ettei pienistä aukoista valu pohjamateriaalia loputtomasti kaapin sisälle. Huomiona kuitenkin, että isoimmat linnut voivat jyrsiä tai taitella myös ohuita tai pehmeitä metalleja, joten suojan on oltava tarpeeksi jämäkkää materiaalia toimiakseen turvallisella tavalla.
Runkoon kiinnitettäisi vapaavalintaisia oksia, linnun koosta riippuen. Esimerkiksi isoille linnuille orsien kannattaa olla paksumpia, kuin pienille. Liian ohuita orsia ei kannata laittaa millekään linnulle. Liian paksuja orret eivät periaatteessa voi olla, mutta liian leveälle orrelle saattaa kertyä kakkaa, koska linnun pylly ei mene orren "ulkopuolelle". Lentävälle linnulle orsien välillä ei ole niinkään väliä, mutta jos lintu on kehno lentämään, orret kannattaa laittaa tarpeeksi tiiviisti, että lintu pääsee kiipeilemään niiden välillä. Liian tiivistä viidakkoa ei kannata tehdä, että lintu mahtuu kulkemaan kunnolla, ja on tilaa myös lisätä esim. leluja, köysiä, keinuja jne. Hyvin tiivis oksaviidakko myös sotkeutuu ulosteesta helpommin.
Orret voisi kiinnittää esim. isoilla, jämäköillä kulmaraudoilla, tai varta vasten suunnitelluilla orrenpidikkeillä. Näin näitä myynnissä Zwollen lintumarkkinoilla, mutta en usko että niiden teettäminen esim. jossain metallipajalla tai metallialan koulusssa olisi erityisen kallista tai vaikeaa. Orsipidikkeet kiinnitettäisi ruuveilla runkoon, ja pidikkeeseen kiinnitettäisi orsi myös ruuvein. (Valokuvan esimerkissä orsi on kiinni siipimutterilla, mutten itse luottaisi tähän varsinkaan isojen lintujen kanssa.)
Koko kiipeilypuun alla olisi kaappi, jonka päällä on myös kaukalo, joka kerää kakat. Suunnitelmassani kaappi on puolikkaan, symmetrisen kahdeksankulmion muotoinen, koska se on esteettisesti omaa silmää miellyttävä, ja sopisi olohuoneen pitkälle seinustalle. Kaappi voi kuitenkin olla myös normaali, suorakaiteen muotoinen kaappi, varsinkin jos se on nurkassa tai koko seinän pituinen. Tila kannattaa hyödyntää huoneelle sopivalla tavalla, kuitenkaan linnun tilasta nipistämättä, varsinkin jos tämä on linnun ainoa kiipeilypuu. Itse haaveilen yli kaksi metriä leveästä kaukalosta, jopa yli nelimetrisestä, mutta tämäkin on asia, jonka jokainen voi itse muuttaa omiin suunnitelmiin sopivaksi.
Kaappi tuo säilytystilaa lintujen tavaroille, ja on muutenkin hyödyllinen useiden lintujen kanssa: suurin osa linnuista käyttää kiipeilypuissaan muutenkin vain ylhäällä olevia orsia. Vaikka korkealla onkin turvallista, kesyt ja rohkeatkin yleensä viihtyvät vyötärön tasoa ylempänä, vaikka eivät koko aikaa ihan korkeimmilla oksilla oleilisikaan. Tällöin alemmat oksat menevät "hukkaan." Jotkut linnut nauttivat kylläkin lattialla puuhastelusta (esim. kakadut, jotka etsivät luonnossa ravintoa maasta), mutta oman kokemukseni mukaan vyötärön tasoa alemmat orret ovat silti harvoin käytössä. Yhä alemmille ja alemmille orsille kerääntyy myös todennäköisemmin ulostetta, sen lisäksi että ne voivat olla siivotessa tiellä.
Kaapissa voisi säilyttää lintujen tavaroita, esim. siistimiseen tarvittavia tavaroita (harja, kihveli, lasta, luutuja, suihkupullo, skrapa jne.), uutta pohjamateriaalia ja jopa roskakoria hajuttomia roskia varten. Kaapissa voisi olla myös ilmanpuhdistin, jos yhden tai kaksi kaapin sivuista korvaa verkolla niin, että ilma pääsee vaihtumaan kunnolla. Kaappi kuitenkin estää ilmanpuhdistimen käyttöä hieman, mutta kaapissa se ei olisi tiellä, eikä johto olisi linnun ulottuvilla. Kaappiin verkon läpi nähdessään lintu voi kuitenkin innostua siitä pesäpaikkana, ja yrittää jyrsimällä päästä sinne sisälle. Kaapin alle lintu ei saisi päästä samoista hormonaalisista syistä, joten sokkeli on oleellinen asia.
Katossa olisi lintujen ulottumattomissa lamput, joihin lintu ei yllä edes kiipeilemällä puun rungossa. Lamput olisi sen mallisia, että lintu ei voi laskeutua niihin tai niiden päälle. Myös sähköjohdot tulee asentaa niin, ettei lintu voi yllä niihin kurottelemalla, tai ei voi laskeutua niihin lennosta. Onneksi kaikkia lintuja eivät sähköjohdot kiinnosta, mutta voiko tällaisessa asiassa olla liian varovainen... UV-lamppujen kanssa kannattaa huomioida, että laskeutumista hankaloittavat muovikuvut myös suodattavat UV-säteilyä pois. Hehkuvalaisimet voisivat olla siistimmän näköiset olohuoneessa, mutta loisteputket ovat UV:n kannalta paremmat. Pohdin myös pohjakaukalon kanssa samanmallista laitaa kattoon samaan kohtaan, joka estäisi valon "karkaamisen" muualle asuntoon, ja se hieman peittäisi myös rumia loisteputkia, jos tarkoitus on pitää olohuone kauniina.
Seinä kannattaa suojata. Seinän materiaalista ja linnun koosta riippuen lintu voi tehdä suurtakin tuhoa seinälle. Linnun kakka ja heitelty ruoka voivat sotkea seinää lopullisestikin, esim. mustikka tai paprika tai näistä koostunut kakka sotkevat vaalean ja/tai huokoisen seinän hyvin. Tähän pohdin esimerkiksi saumatonta, sileää puulevyä (esim. melamiini), laminaattia, pleksiä tai maisematapettia, jonka päällä on pleksi. Vaikka papukaijat voivat vaivatta purra puulevyä, ne eivät voi aloittaa tyhjästä, saumattomasta ja sileästä kohdasta. Jo pelkästään seinän maalaminen jollain kuviolla auttaa pitämään yllä siistimpää vaikutelmaa, kuin puhtaan yksivärinen seinä, jossa vähäisetkin tahrat erottuvat heti. Jokseenkin vettä hylkivä, ei-huokoinen pinta on helpompi pyyhkiä puhtaaksi runsaalla vedellä. Kovasta, sileästä pinnasta kakkaa voi irrottaa helposti myös rappaamalla sileäpintaisella kaapimella. Seinän suojaamistoimet riippuvat linnun koosta, seinän materiaalista, sekä siitä, kuinka lähelle orret asettaa seinää. Huomioi myös, että lintu yltää seinään kaukalon pohjalla oleilemalla, vaikkei se orsilta seinään yltäisikään.
Jos on epäilys, että lintu voi jotenkin yltää kattoon, kannattaa myös katto suojata linnun lajille ja yksilölle sopivalla tavalla. Jos runkopuu ei ole ihan sileä, linnut voivat kiivetä myös sitä pitkin. Osa lajeista/yksilöistä voi myös lennähtää roikkumaan pienestä rakosesta, joka ehkä jää rungon ja katon väliin, jos rungon yläpinta ei ole tismalleen kattoa vasten tasaisesti. Varsinkin rapattu katto, urapaneeli- tai normaali paneelikatto voi olla vaarassa jos lintu yltää siihen. Orret kannattaa ensisijassa asetella niin, ettei lintu ainakaan niillä istuen yllä suoraan kattoon. Katon suojaamisessa voi käyttää samoja materiaaleja kuin seinänkin suojaamisessa, tai sitten sen kokoista metallilevyä, ettei lintu rungossa kiipeillen yllä enää tuhottavaan kattomateriaaliin.
Kaukalon ympärillä olisi pienet seinät, joiden korkeus riippuu siitä, kuinka korkeat niistä haluaa tehdä. Sotku rajoittuu enemmän, mitä korkeammat laidat ovat. Jos lintu on hyvin pesimäintoinen, se saattaa löytää pesämäisiä, hämärämpiä kulmia umpinaisten laitojen takaa. Itse pohdin tämän ja näkyvyyden vuoksi, että nämä laidat olisivat pleksiä. Keskimmäinen (pisin) näistä laidoista olisi ulospäin avattava, jolloin laidan yli tarvitse kurkotella siivotessa. Pleksin kanssa suosisin metallilistoja alla, välissä ja päällä, jotta lintu ei jyrsi pleksin laitoja, ja ettei pohjamateriaali valu rakosista ulos kaukalosta huoneen lattialle. Muutoinkin kokonaisuudesta kannattaa tehdä sellainen, että se on kestävä ja/tai helppo uusia. Esimerkiksi kannattaa huomioida, mitkä on ne kohdat joista lintu voi aloittaa jyrsimisen, ja välttää tällaisia kokonaan, suojata ne, tai varautua uusimaan niitä osia.
Huomiona kaukalon seinistä on, että niiden kannattaa olla sellaiset, että lintu ei hengailisi niiden päällä. Laitojen päällä oleskelun huonona puolena on se, että lintu voi istua laidan päällä pylly huoneeseen (ei kaukaloon) päin, jolloin lattialla on kakkakasoja alta aikayksikön. Laidat eivät myöskään ole kovin optimaaliset linnun jaloille. Pohdin laitojen päälle jopa pyöriviä rullia, jotta lintu ei voi saada tasapainoa laitojen päällä. Eräs ei-niin-kaunis idea olisi myös laittaa kaarevat palat verkkoa laitojen jatkeeksi, jolloin lintu yhä verkon päällä istuessaan kakkaisi alas kaukaloon eikä lattialle. Laidoista hieman ylemmäs ja hieman sisäpuolelle voisi myös asentaa laitojen mukaiset orret, joissa pylly ulospäin istumalla lintu edelleen kakkaisi kaukaloon. Keinot lintujen karkottamiseen heti alussa kannattaa olla käytössä, toki linnun hyvinvointia vaarantamatta. Tarkoituksena olisi, ettei lintu edes opi viettämään aikaa laitojen päällä, koska jo opittua tapaa on hankala katkaista. Lintua voi myös kouluttaa pysymään poissa laidoilta. Linnun hinkuun hengailla laidoilla voi myös vaikuttaa sillä, että tekee jo aluksi kaapista tarpeeksi matalan (matalamman kuin alun esimerkkikuvassa), jolloin lintu ei niin herkästi viettäisi niin matalalla aikaa. Kaukalon laidat on tällä hetkellä nykyisen kiipeilypuusuunnitelmani heikoin kohta.
Itse kiinnittäisin orsiin pieniä metallilenkkejä, joihin leluja on kätevä asentaa. Lenkin koko kannattaa huomioida: sen tulisi olla sen kokoinen, että linnun kynsi tai varvas ei voi jäädä siihen kiinni, muttei toisaalta niin suuri, että linnun jalka tai pää voi jäädä jumiin. Puuhun voi myös asentaa keinuja, tikkaita, köysiä jne. kunhan ottaa huomioon mahdollisen ylhäältä tippuvan kakkalastin varsinkin keinujen kanssa.
Toivon että pääsen joskus toteuttamaan tällaisen kiipeilypuun! Uskon, että siitä saisi todella kauniin ja olohuoneeseen sopivan, varsinkin jos käyttää luonnollisen käppyröitä oksia, jotka miellyttävät omaa silmääni. Ehkä todelliset puutokset suunnitelmassa huomaisin vasta käytännössä.
Tuleeko sinulla mieleen puutteita tai ideoita koskien tällaista kiipeilypuusuunnitelmaa? Kommentoi omat ajatuksesi!
Jos kiipeilypuut eivät ole vielä ihan tuttu juttu, kannattaa lukaista tämä merkintä: Millainen on hyvä lintupuu? Kyseisessä merkinnässä käyn läpi kiipeilypuun erilaisia ominaisuuksia niin, että se täyttää hyvin linnun tarpeet, ja on ihmiselle myöskin kohtuullisen helppo pitää yllä. Oma visioni yrittää olla samalla tilaa säästävä, kaunis, siisti, vahingot minimoiva, mutta myös linnuille mukava. Tämä on tarkoitettu tilaan, esim. olohuoneeseen, jossa lintu oleilee ihmisten kanssa samassa tilassa. Lintuhuoneeseen suosittelen ehkä kokonaisvaltaisempia vaihtoehtoja, tai tätä samaa mutta vielä isommassa mittakaavassa, useampana kappaleena tai muiden kiipeilypuiden ohelle.
 |
| Karkea luonnos olohuoneen kiipeilypuusta. Klikkaa isommaksi! |
- Hyvät materiaalit: eri paksuiset luonnonorret eri kulmissa kuluttavat kynsiä ja tarjoavat jyrsittävää ja vaihtelevia pintoja kävellä ja kiipeillä
- Tarpeeksi korkeutta: linnut usein viihtyvät korkealla, ja tuntevat siellä olonsa turvalliseksi
- Hyvin valaistu: hyvässä valossa lintu näkee puuhailla paremmin ja hyödyntää puuta
- Linnulle sopiva sijainti: kesylle, ihmisrakkaalle linnulle hyvä sijainti voi olla huomion keskipisteenä olohuoneessa, aralle tai ujolle linnulle sen sijaan vähän syrjemmässä ja rauhallisemmassa paikassa
- Hyvä hygienia: lintupuuta kasatessa orsien sijoittelu on huomioitu niin, ettei lintu kakkaa ylettömän paljon alemmille orsille, tai sitten näitä orsia puunataan/vaihdetaan ahkerasti
- Kätevä pystytys: roikkuvan tai seiniin kiinnitetyn kiipeilypuun alunen on helpoin siivota verrattuna omalla jalalla seisovaan, mutta muualle kiinnittäminen altistaa seinät tai katon pureskelulle
- Kätevä siivota: ylempään kohtaan liittyen, jos pystyttää puun lattiasta, kannattaa muistaa, että kakka putoaa alaspäin, ja myös mahdollisen tuen päälle. Joulukuusenjalka on ehkä kätevä ja helppo ratkaisu hankkia ja pystyttää, mutta jos lintu kakkaa sen täyteen, sitä ei ole kovin kiva siivota. Käyttääkö alusina vain paperia vai jotain pohjamateriaalia, tarvitseeko esim. kaukalon?
- Uusiminen: puista lintupuuta joutuu luultavasti uusimaan, joten orret ja niiden kiinnitys kannattaa olla sellaiset että orret on kohtuullisen helppo vaihtaa uusiin tarpeen vaatiessa
- Lelujen kiinnittäminen: sidotaanko lelut orsiin vai onko orsissa valmiiksi esim. lenkkejä tai koukkuja, joihin lelut saa kiinni
Omassa suunnitelmassani runkona toimisi esim. paksu hirsi tai itse kerätty ja leikattu paksu puun runko. Runko olisi mielellään läpileikkaukseltaan puoliympyrän mallinen, ja litteä puoli laitettaisi seinää vasten. Runko olisi lattiasta kattoon saakka, ja sitä varten tehtäisi reikä kaukalon pohjaan. Seinään sen voisi kiinnittää pitkillä ja hyvillä ruuveilla, seinän rakenteen huomioiden, sillä runkoon tulee lopulta aika paljon painoa huoneen puolelle. Lattiaan asti olevana kuvittelen, että rungon yläosan paine tasaantuisi ja kaatumisriski olisi pienempi, kuin jos runko olisi vain kaukalon päällä ja seinään kiinnitettynä. Rungon juuri kannattaisi suojata, jos asukkaana olisi jokin hiemankin isompi papukaija. Tähän voisi käydä esim. pelti, joka myös taitettuna olisi suojana reiälle, ettei pienistä aukoista valu pohjamateriaalia loputtomasti kaapin sisälle. Huomiona kuitenkin, että isoimmat linnut voivat jyrsiä tai taitella myös ohuita tai pehmeitä metalleja, joten suojan on oltava tarpeeksi jämäkkää materiaalia toimiakseen turvallisella tavalla.
 |
| Esimerkki molukkienkakadun projektista hirren kanssa. Tämä runkopuu on kiinnitetty myös muihin orsiin, ettei se kaadu, vaikka lintu saa sen poikki. Lattialla viihtyvä lintu voi jäädä nyhväämään ortta poikki juuri lattian tasasta. Kuva: Elina Lattu |
Runkoon kiinnitettäisi vapaavalintaisia oksia, linnun koosta riippuen. Esimerkiksi isoille linnuille orsien kannattaa olla paksumpia, kuin pienille. Liian ohuita orsia ei kannata laittaa millekään linnulle. Liian paksuja orret eivät periaatteessa voi olla, mutta liian leveälle orrelle saattaa kertyä kakkaa, koska linnun pylly ei mene orren "ulkopuolelle". Lentävälle linnulle orsien välillä ei ole niinkään väliä, mutta jos lintu on kehno lentämään, orret kannattaa laittaa tarpeeksi tiiviisti, että lintu pääsee kiipeilemään niiden välillä. Liian tiivistä viidakkoa ei kannata tehdä, että lintu mahtuu kulkemaan kunnolla, ja on tilaa myös lisätä esim. leluja, köysiä, keinuja jne. Hyvin tiivis oksaviidakko myös sotkeutuu ulosteesta helpommin.
Orret voisi kiinnittää esim. isoilla, jämäköillä kulmaraudoilla, tai varta vasten suunnitelluilla orrenpidikkeillä. Näin näitä myynnissä Zwollen lintumarkkinoilla, mutta en usko että niiden teettäminen esim. jossain metallipajalla tai metallialan koulusssa olisi erityisen kallista tai vaikeaa. Orsipidikkeet kiinnitettäisi ruuveilla runkoon, ja pidikkeeseen kiinnitettäisi orsi myös ruuvein. (Valokuvan esimerkissä orsi on kiinni siipimutterilla, mutten itse luottaisi tähän varsinkaan isojen lintujen kanssa.)
 |
| Lintumarkkinoilla myynnissä olleet kiinnikeet, ja oma suunnitelmani, joka on jokseenkin samanlainen. |
Koko kiipeilypuun alla olisi kaappi, jonka päällä on myös kaukalo, joka kerää kakat. Suunnitelmassani kaappi on puolikkaan, symmetrisen kahdeksankulmion muotoinen, koska se on esteettisesti omaa silmää miellyttävä, ja sopisi olohuoneen pitkälle seinustalle. Kaappi voi kuitenkin olla myös normaali, suorakaiteen muotoinen kaappi, varsinkin jos se on nurkassa tai koko seinän pituinen. Tila kannattaa hyödyntää huoneelle sopivalla tavalla, kuitenkaan linnun tilasta nipistämättä, varsinkin jos tämä on linnun ainoa kiipeilypuu. Itse haaveilen yli kaksi metriä leveästä kaukalosta, jopa yli nelimetrisestä, mutta tämäkin on asia, jonka jokainen voi itse muuttaa omiin suunnitelmiin sopivaksi.
Kaappi tuo säilytystilaa lintujen tavaroille, ja on muutenkin hyödyllinen useiden lintujen kanssa: suurin osa linnuista käyttää kiipeilypuissaan muutenkin vain ylhäällä olevia orsia. Vaikka korkealla onkin turvallista, kesyt ja rohkeatkin yleensä viihtyvät vyötärön tasoa ylempänä, vaikka eivät koko aikaa ihan korkeimmilla oksilla oleilisikaan. Tällöin alemmat oksat menevät "hukkaan." Jotkut linnut nauttivat kylläkin lattialla puuhastelusta (esim. kakadut, jotka etsivät luonnossa ravintoa maasta), mutta oman kokemukseni mukaan vyötärön tasoa alemmat orret ovat silti harvoin käytössä. Yhä alemmille ja alemmille orsille kerääntyy myös todennäköisemmin ulostetta, sen lisäksi että ne voivat olla siivotessa tiellä.
Kaapissa voisi säilyttää lintujen tavaroita, esim. siistimiseen tarvittavia tavaroita (harja, kihveli, lasta, luutuja, suihkupullo, skrapa jne.), uutta pohjamateriaalia ja jopa roskakoria hajuttomia roskia varten. Kaapissa voisi olla myös ilmanpuhdistin, jos yhden tai kaksi kaapin sivuista korvaa verkolla niin, että ilma pääsee vaihtumaan kunnolla. Kaappi kuitenkin estää ilmanpuhdistimen käyttöä hieman, mutta kaapissa se ei olisi tiellä, eikä johto olisi linnun ulottuvilla. Kaappiin verkon läpi nähdessään lintu voi kuitenkin innostua siitä pesäpaikkana, ja yrittää jyrsimällä päästä sinne sisälle. Kaapin alle lintu ei saisi päästä samoista hormonaalisista syistä, joten sokkeli on oleellinen asia.
 |
| Loisteputkimalliset UV-valot. Kuva: Pekka Larjovuori |
Seinä kannattaa suojata. Seinän materiaalista ja linnun koosta riippuen lintu voi tehdä suurtakin tuhoa seinälle. Linnun kakka ja heitelty ruoka voivat sotkea seinää lopullisestikin, esim. mustikka tai paprika tai näistä koostunut kakka sotkevat vaalean ja/tai huokoisen seinän hyvin. Tähän pohdin esimerkiksi saumatonta, sileää puulevyä (esim. melamiini), laminaattia, pleksiä tai maisematapettia, jonka päällä on pleksi. Vaikka papukaijat voivat vaivatta purra puulevyä, ne eivät voi aloittaa tyhjästä, saumattomasta ja sileästä kohdasta. Jo pelkästään seinän maalaminen jollain kuviolla auttaa pitämään yllä siistimpää vaikutelmaa, kuin puhtaan yksivärinen seinä, jossa vähäisetkin tahrat erottuvat heti. Jokseenkin vettä hylkivä, ei-huokoinen pinta on helpompi pyyhkiä puhtaaksi runsaalla vedellä. Kovasta, sileästä pinnasta kakkaa voi irrottaa helposti myös rappaamalla sileäpintaisella kaapimella. Seinän suojaamistoimet riippuvat linnun koosta, seinän materiaalista, sekä siitä, kuinka lähelle orret asettaa seinää. Huomioi myös, että lintu yltää seinään kaukalon pohjalla oleilemalla, vaikkei se orsilta seinään yltäisikään.
Jos on epäilys, että lintu voi jotenkin yltää kattoon, kannattaa myös katto suojata linnun lajille ja yksilölle sopivalla tavalla. Jos runkopuu ei ole ihan sileä, linnut voivat kiivetä myös sitä pitkin. Osa lajeista/yksilöistä voi myös lennähtää roikkumaan pienestä rakosesta, joka ehkä jää rungon ja katon väliin, jos rungon yläpinta ei ole tismalleen kattoa vasten tasaisesti. Varsinkin rapattu katto, urapaneeli- tai normaali paneelikatto voi olla vaarassa jos lintu yltää siihen. Orret kannattaa ensisijassa asetella niin, ettei lintu ainakaan niillä istuen yllä suoraan kattoon. Katon suojaamisessa voi käyttää samoja materiaaleja kuin seinänkin suojaamisessa, tai sitten sen kokoista metallilevyä, ettei lintu rungossa kiipeillen yllä enää tuhottavaan kattomateriaaliin.
Kaukalon ympärillä olisi pienet seinät, joiden korkeus riippuu siitä, kuinka korkeat niistä haluaa tehdä. Sotku rajoittuu enemmän, mitä korkeammat laidat ovat. Jos lintu on hyvin pesimäintoinen, se saattaa löytää pesämäisiä, hämärämpiä kulmia umpinaisten laitojen takaa. Itse pohdin tämän ja näkyvyyden vuoksi, että nämä laidat olisivat pleksiä. Keskimmäinen (pisin) näistä laidoista olisi ulospäin avattava, jolloin laidan yli tarvitse kurkotella siivotessa. Pleksin kanssa suosisin metallilistoja alla, välissä ja päällä, jotta lintu ei jyrsi pleksin laitoja, ja ettei pohjamateriaali valu rakosista ulos kaukalosta huoneen lattialle. Muutoinkin kokonaisuudesta kannattaa tehdä sellainen, että se on kestävä ja/tai helppo uusia. Esimerkiksi kannattaa huomioida, mitkä on ne kohdat joista lintu voi aloittaa jyrsimisen, ja välttää tällaisia kokonaan, suojata ne, tai varautua uusimaan niitä osia.
 |
| Läpinäkyvä roskasuoja pienessä kiipeilypuussa. Kuva: Natural Inspirations Parrot Cages |
Huomiona kaukalon seinistä on, että niiden kannattaa olla sellaiset, että lintu ei hengailisi niiden päällä. Laitojen päällä oleskelun huonona puolena on se, että lintu voi istua laidan päällä pylly huoneeseen (ei kaukaloon) päin, jolloin lattialla on kakkakasoja alta aikayksikön. Laidat eivät myöskään ole kovin optimaaliset linnun jaloille. Pohdin laitojen päälle jopa pyöriviä rullia, jotta lintu ei voi saada tasapainoa laitojen päällä. Eräs ei-niin-kaunis idea olisi myös laittaa kaarevat palat verkkoa laitojen jatkeeksi, jolloin lintu yhä verkon päällä istuessaan kakkaisi alas kaukaloon eikä lattialle. Laidoista hieman ylemmäs ja hieman sisäpuolelle voisi myös asentaa laitojen mukaiset orret, joissa pylly ulospäin istumalla lintu edelleen kakkaisi kaukaloon. Keinot lintujen karkottamiseen heti alussa kannattaa olla käytössä, toki linnun hyvinvointia vaarantamatta. Tarkoituksena olisi, ettei lintu edes opi viettämään aikaa laitojen päällä, koska jo opittua tapaa on hankala katkaista. Lintua voi myös kouluttaa pysymään poissa laidoilta. Linnun hinkuun hengailla laidoilla voi myös vaikuttaa sillä, että tekee jo aluksi kaapista tarpeeksi matalan (matalamman kuin alun esimerkkikuvassa), jolloin lintu ei niin herkästi viettäisi niin matalalla aikaa. Kaukalon laidat on tällä hetkellä nykyisen kiipeilypuusuunnitelmani heikoin kohta.
Itse kiinnittäisin orsiin pieniä metallilenkkejä, joihin leluja on kätevä asentaa. Lenkin koko kannattaa huomioida: sen tulisi olla sen kokoinen, että linnun kynsi tai varvas ei voi jäädä siihen kiinni, muttei toisaalta niin suuri, että linnun jalka tai pää voi jäädä jumiin. Puuhun voi myös asentaa keinuja, tikkaita, köysiä jne. kunhan ottaa huomioon mahdollisen ylhäältä tippuvan kakkalastin varsinkin keinujen kanssa.
Toivon että pääsen joskus toteuttamaan tällaisen kiipeilypuun! Uskon, että siitä saisi todella kauniin ja olohuoneeseen sopivan, varsinkin jos käyttää luonnollisen käppyröitä oksia, jotka miellyttävät omaa silmääni. Ehkä todelliset puutokset suunnitelmassa huomaisin vasta käytännössä.
Tuleeko sinulla mieleen puutteita tai ideoita koskien tällaista kiipeilypuusuunnitelmaa? Kommentoi omat ajatuksesi!