Sheippaus

Johdanto aiheen vierestä: Finglish on ihanaa! Sen avulla voi osittain kehittää termejä, jotka täsmäävät vain yhteen sanaan. "Shaping" on eläinten koulutuksessa käytettävä metodi, joka kuitenkin englanninkielessä voi tarkoittaa muovailua myös eri konteksteissa, kuten savi- tai puutöistä puhuessa. Suomeksi eläinten koulutuksen termiksi on kuitenkin muodostunut termiksi "sheippaus", joka tarkoittaa tietääkseni vain eläinten koulutuksessa käytettävää käytöksen muokkausta, ei muuta. Suomeksi saatetaan myös puhua sheippauksesta esim. "käytöksen muokkaamisena", joka ei kaksisanaisena ole välttämättä aina soljuvin tapa puhua asiasta. 

Ja itse aiheseen: Mitä sheippaus siis on? Se on eläimen käytöksen muokkaamista pienin askelin kohti lopullista, haluttua päämäärää. Tuntuu, että sheippauksen prosessi on helpompi selittää esimerkkien kautta. Suosittelen käyttämään prosessissa positiivista vahvistamista, eli oikean käytöksen palkkaamista ja väärän käytöksen jättämistä huomiotta . Jos eläin ei hoksaa, mitä siltä haetaan, on voitu edetä liian nopeasti, jolloin takapakin ottaminen voi olla tarpeen. Jos eläin ei tee mitään, vaikka se on motivoitunut tilanteessa (katso lisää merkinnästä Papukaijan koulutuksen perusteet), voidaan käyttää esim. kohdetyöskentelyä (target) tai houkuttelua saamaan eläin tekemään ensimmäinen pieni askel. 

Sheippausta voi käyttää lähes minkä tahansa tempun tai toiminnon opettelussa. Yleensä sheippaus onkin osa koulutusrutiinia, ilman että sitä välttämättä edes tajuaa. Monimutkaisempien temppujen opettelussa sheippaussuunnitelman tekeminen voi tulla kyseeseen. 

Sheippauksessa voi käyttää myös houkuttelua tai johdattelua. Houkuttelussa eläin seuraa sille mieluisaa asiaa, kuten herkkupalaa. Johdattelussa (prompt) voidaan käyttää esimerkiksi kohdetta, eli jotain mikä ei ole varsinaisesti herkku/palkka, mutta eläin tietää että sen tavoittelu johtaa palkkaan. Tämä voi olla ennalta opetettu kohde, tai sitten nyrkki jossa on herkkuja: eläin ei näe herkkuja mutta tietää että nyrkistä herkut tulevat.

Eläimen käytöstä muovataan kuin savea. Dreijaus on oiva metafora: liian suuria askeleita ottamalla koko teos luhistuu. On maltettava tehdä pieniä muutoksia kerrallaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Papukaijakoripallo

Ensin pohditaan selville se, mikä on tempun päämäärä. Tässä tapauksessa se voisi olla, että lintu osaa hakea pallon hieman kauempaa ja asettaa sen koripallokoriin.

Pohdimme, mikä on linnun aloitustaso. Tässä tapauksessa oletamme, että linnun lähtötilanne on seuraava: 

• Lintu on riittävän kesy, että sitä voidaan onnistuneesti kouluttaa palkkioita käyttäen, eli se uskaltaa ottaa esim. ruokapalkkion kädestä tai lusikasta ilman että se pelkää kouluttajaa, kohti ojentuvaa kättä/lusikkaa tai herkkua.
• Lintu on rento ja valmis toimimaan koripalloiluun sopivalla alustalla, kuten pöydällä tai jos linnun olo ei ole mukava pöydällä, voidaan koulutus tehdä esim. häkin päällä.
• Lintu on motivoitunut työskentelemään sille valitun palkkion eteen 
• Lintu ei pelkää koripalloa tai telinettä (jos pelkää, se kannattaa vastaehdollistaa/totuttaa niihin kunnolla etukäteen).

Sheippauksen avulla lintua kannustetaan tekemään pieniä muutoksia käyttäytymiseensä palkitsemalla pienistä askelista kohti päämäärää. 

Oppiminen tulisi tehdä eläimelle helpoksi poistamalla esteet oppimisen tieltä. Tässä tempussa kannattaa huomioita erityisesti, että pallo on todella sellainen johon lintu voi tarttua. Isoille linnuille sählypallo on hyvä, pienille kissojen rei'ällinen kulkuspallo tai ns. harjoitus golf-pallo. Myös koripallotelineen tulisi olla sellainen, että sen vaikeutta on helppo säätää ilman liian suuria harppauksia. Tarkoituksettomasti liian vaikeat askeleet tai hankalasti käsiteltävät esineet hankaloittavat koulutusta ihan turhaan.

Koulutuksen vaiheet: 

1. Lintu lähestyy palloa tai katsoo sitä päin

2. Lintu koskee palloa hellästi siihen tarttumatta (yleensä ensimmäiset vaiheet ovat nopeita tai jopa ohitettavissa uteliailla linnuilla)

3. Lintu tarttuu palloon (mutta yleensä tiputtaa sen välittömästi)

4. Lintu siirtää palloa pienen matkan nokassaan pidellen tai pitää sitä nokassaan hieman pidemmän aikaa

Lisätään korin rengas, joka on ensin vain matalalla kädessä tai pöytää vasten.

5. Lintu siirtää pallon korin kehän sisälle. Yleensä ensimmäiset kerrat oikeaan paikkaan siirtoja ovat vahinkoja, joten renkaan paikka kannattaa ennakoida ja pidellä sitä niin, että pallo tippuu vahingossa renkaan läpi. Korin rengasta voi myös pitää pöydän ulkopuolella, jos lintu herkempi tiputtaa pallon sinne.

6. Lintu ymmärtää, että palkkion saa, kun pallo menee renkaaseen. Rengasta siirretään hyvin vähän (senttejä) poispäin niin, että lintu joutuu tarkoituksella liikuttamaan päätään jotta se osuu koripallon kehän sisälle.

7. Koria nostetaan vähitellen niin, että lintu joutuu kurottelemaan enemmän, jotta se saa pallon osumaan kehän läpi.

8. Palloa viedään alkutilanteessa vähitellen kauemmas linnusta ja korista, jolloin lintu joutuu noutamaan pallon.

9. Valmis temppu: lintu kävelee pallon luokse, sitten pallo nokassaan korin luokse ja tekee korin.

Vapaasheippaus

Free shapingiksi eli löyhästi suomennettuna vapaasheipatessa eläintä ei houkutella herkulla tai kohteella, vaan sitä vain palkitaan oikeasta toiminnasta. Ihminen on eleetön ja toimii vain palkkiokoneena linnun tehdessä oikein. Naksautin tai muu signaali oikein tehdylle asialle on mielestäni oppivista nopeuttava ja edistävä asia. 

Eräs vapaasheippauksen tulos voisi olla vaikka piruetin tekeminen. Piruetti on siis se, kun lintu pyörii orrella täyden ympyrän oikealle tai vasemmalle, ei siis orren ali. Piruetin voi opettaa helposti myös houkuttelemalla: lintu seuraa houkuttelevaa herkkua ensin toisen puoliskon, sitten toisen. Sama onnistuu kohteella: lintu seuraa ihmisen liikuttamaa kohdetta tehden piruetin. Nämä eivät ole huonoja tapoja opettaa. Herkku tai kohde on hälvytettävä pois vähitellen, jotta tempulle saadaan jokin oikea vihje, kuten sanallinen pyyntö tai käsimerkki. Capturing eli nappaaminen on myöskin tapa kouluttaa. Tällä tarkoitetaan jonkin eläimen luonnostaan tekemän toiminnon nappaamista käskyn alaiseksi tempuksi. Nappaamalla opetettua temppua voi sitten sheipata vielä erilaiseksi.

Vapaasheippauksen aluksi eläimen on ymmärrettävä naksuttimen tarkoitus ja sen tulee olla valmis ottamaan vastaan palkkioita kouluttajalta. Herkut toimivat yleensä parhaiten. Ennen koulutushetkeä linnun kannattaa olla jonkin verran nälkäinen, jotta se on motivoitunut työskentelemään ruoan eteen.

Näistä elementtejä ottamalla voidaan saada aikaiseksi vapaasheippaus, jonka tavoitteena on 360 astetta eli täysin ympäri pyörähtävä piruetti orrella.

Koulutusvaiheet:

1. Odotetaan, että lintu tekee minkä tahansa liikkeen kohti piruettia. Yleensä tämä on esim. pään kääntäminen oikealle TAI vasemmalle (riippuen kumpaan suuntaan linnun haluaa tekevän piruetin, suuntaa ei voi vaihtaa kesken koulutuksen!). Naksautetaan oikeasta toiminnosta ja palkataan lintua.

2. Odotetaan, että lintu tekee saman liikkeen tai suuremman liikkeen kohti täyttä piruettia. Naksautetaan ja palkitaan.

3. Nostetaan kriteereitä vähitellen, että yhä isommista ja isommista eleistä kohti piruettia naksautetaan ja palkitaan.

4. Kriteereitä on nostettu linnun taso huomioiden niin, että tuloksena on täysi 360 asteen pyörähdys. 

Piruetti oli siitä hyvä esimerkki vapaasheippaukseen, että se on helppo aloittaa, mutta se sisältää useita vaiheita. Tässä on video kyyhkystä, joka opetetaan vapaasheippausta käyttäen tekemään pirutetti. Kuten videolta näkyy, kyyhky ei tarvitse montaa toistoa täyteen suoritukseen, jos se palkitaan aina oikeaan aikaan. Toki linnustakin riippuu, kuinka liikkuvainen se on. Ihmisistä tai herkuista pitävä lintu ei välttämättä ole kovin altis kääntymään pitämästään asiasta poispäin. Tässä on video koirasta, joka vapaasheipataan laittamaan etutassut pahvilaatikkoon. Vapaasheippaus on eläimelle oivaa aivojumppaa. 

Sheippauksen jälkeen

Kuten muidenkin temppujen kohdalla, sheipatessakin eläin alkaa lopulta toistaa sitä käytöstä, jonka se kokee kannattavana, eli mistä sitä palkitaan. Kun temppu on valmis, voi alkaa siihen liittämään vihjeen, eli esim. sanan tai käsiliikkeen. Kuten normaalisti koulutuksessa, vihjesana sanotaan juuri ennen kuin eläin tekee asian, mitä se aikoisi tehdä muutenkin. Vähitellen nostetaan kriteerejä: eläin saa palkan vain, kun se tekee tempun pyynnöstä, ei koska tahansa.