Ylimuninta tai liikamuninta on termi sille, kun lintunaaras munii epätoivotusti, harkitun pesittämisen ulkopuolella. Tälle erityisen alttiita ovat esimerkiksi neitokakadu, undulaatti, ruusukaijanen, naurukyyhky ja seeprapeippo. Paras tapa ylimuninnan hoitoon on hormonaalisuuden nousun ennaltaehkäisy jo ennen muninnan alkamista. Lue lisää: Lemmikkilinnun hormonaalisuus: ehkäisy ja hoito.
Aina ennaltaehkäisy ei riitä. Joskus lintu voi päästä yllättämään, ja munia ilman että omistaja on edes huomannut sen olevan hormonaalisessa tilassa. Yleensä lintu munii munan häkin pohjalle, pohjapapereiden alle tai virikkeenä pidettyyn nukkuma- tai leikkimökkiin, joita en suosittele häkin sisustukseen. (Lue myös: Pöntöt, pesät, mökit ja teltat lintuhäkin sisusteena.)
Keinotekoisia munia käytetään nimenomaan poikasten ehkäisyyn. Tällöin, jos naaraslintu on yksin tai varmasti vain naarasseurassa, hedelmöittymättömiä munia ei tarvitse korvata tekomunilla. Jos on kuitenkin epäilys, että parvessa on koiraita (vaikka lintujen ei olisi nähty parittelevan), kannattaa munia kohdella kuin ne olisivat hedelmöittyneet.
 |
| Neitokakadunaaras munan äärellä häkin pohjalla. Kuva: Adrian Ward (Adrianward), CC BY-SA 3.0, rajattu alkuperäisestä. |
Papukaijojen ja monien muiden lintujen munintahimoja voi vähentää keinotekoisten munien avulla. Linnut pyrkivät yleensä munimaan tietyn munamäärän täyteen ja pitämään tämän täynnä haudontaa aloitellessa. Tällöin voi olla naaraan hyvinvointia kohtaan haitallista poistaa munat kokonaan. Epäilemättä munien yhtäkkinen katoaminen stressaisi lintua. Sen lisäksi kyseessä on fyysinen riski, sillä lintu voi kuluttaa itsensä loppuun loputtomasti muniessaan. Jokaisessa munassa on myös munajumin riski, joka on suurempi nuorilla ja aiemmin munimattomilla linnuilla.
Normaali neuvo on keittää/kiehauttaa munat. Munat voi laittaa takaisin, kun ne ovat jäähtyneet takaisin huoneenlämpöön esimerkiksi viileässä vesihauteessa. Aiemmin suositeltiin myös munan puhkaisemista neulalla ja pyörittelemällä neulaa munan sisällä, sisällön rikkoen. Tämä ei kuitenkaan ole kovin luotettava keino, sillä tällainen muna voi lähteä vielä kehittymään. Munien voimakasta ravisteluakin joskus suositellaan, mutta sekään ei välttämättä aina toimi. Käsitellyt munat kannattaa merkitä esimerkiksi lyijykynällä tai hiilellä (molemmat myrkyttömiä tähän), jotta myöhemmin on mahdollista erottaa, mitkä munat on käsitelty ja mitkä ovat uusia.
Linnun tulisi antaa kyllästyä muniinsa, ja antaa sen hylätä pesän/munat ennen kuin munat poistetaan. Liian aikainen poistaminen voi saada linnun munimaan vain enemmän ja enemmän.
Varsinkin kesykyyhkypiireissä keinotekoisten muovimunien käyttö on yleistä. Kyyhkyt kun tuppaavat olemaan hormoniensa armoilla joka vuosi, mutta useamman poikueen tuottaminen kesässä käy vanhempien kunnon päälle. Vaihtamalla munat muovimuniin ehkäistään munien kehittyminen ja naaraan uupuminen uusia munia tuottaessa.
 |
| Keinotekoisten munien käyttö on melko yleistä kyyhkyharrastajien keskuudessa. Netin monessa kansainvälisessä kauppapaikassa, esim. eBayssa, löytyykin nimenomaan kesykyyhkykokoisia tekomunia myynnissä. |
Suomalaisesta verkkokaupasta 24pets löytyy näitäkin tuotteita ainakin osalle linnuista. Yleisimmin tarve suomalaisessa harrastuksessa voisi kuitenkin olla nimenomaan pienille linnuille, kuten peipoille, undulaateille, kaijasille ja neitokakaduille. Nettisivulla DummyEggs löytyy kokokaavio, jota monet noudattavat. Täytyy kuitenkin muistaa, että luonnollisestikin munien koko voi vaihdella hieman, joten pikkuisen liian iso tai liian pieni muna ei luultavasti emoja haittaa.
Tekomunat ovat sen verran edullisia, että niitä kannattaisi olla jokaisella harrastajalla muutamia varastossa, jos talouteen kuuluu ylimunimiseen taipuvaisten lajien naaraita.
Kommentit
Lähetä kommentti