Luontaisen käytöksen uudelleenohjaaminen kieltämisen sijaan

Monet eläimet on kaapattu koteihimme asumaan hyvin pienellä sopeutumisajalla. On siis vallan luonnollista, että näillä eläimillä lajiin katsomatta on edelleen tallella luontaiset käyttäytymistarpeet ja -mallit. Aina tämä käytös ei mene yhteen omistajan mielihalujen kanssa, jolloin eläin voidaan leimata ongelmalliseksi tai käytös ongelmakäytökseksi. 

Näitä voivat olla esimerkiksi kissa, joka raapii huonekalut piloille, koira, joka kaivaa pihan montuille tai papukaija, joka jyrsii ovenkarmit. 

Kuva: Eva-Mari Saarinen

Ongelmat voivat olla moninaiset ihmisen mielestä, mutta eläinhän vain tekee sitä, jonka luonto on sille määrännyt tehtäväksi. Tällaisen käyttäytymisen kieltäminen tai kokonaisvaltainen estäminen ei ole käytännössä mahdollista, tai jos on, niin eläin kärsii siitä henkisesti tai jopa fyysisesti. 

Tällaisen käyttäytymisen kieltämisen ja estämisen sijaan onkin tärkeämpää ohjata se uudelleen eri kohteeseen ja ikäänkuin siirtää käytös tapahtumaan eri paikassa. Tällöin sopu säilyy eläimen ja omistajan/ihmisten välillä, mutta eläimellä on edelleen mahdollisuus toteuttaa luontaisia vaistojaan ihmisen hoivissa. 

Näitä voivat olla esimerkiksi: 

  • Huonekaluja raapivalle kissalle on tarjottava riittävän paljon mieluisia raapimispaikkoja, joissa tekstuuri, paikka, korkeus ja jopa haju ovat kohdillaan. Nykyään saa myös sohviin kiinnitettäviä raapimapintoja, joilla säästää sohvan pieliä.

  • Koiralle voi tarjota pihalla sallitun kaivuupaikan, esimerkiksi lasten uima-altaan, hiekkalaatikon tai jopa alueen oikeaa maata. (Video) Paikalla on väliä, jotta kaivuualue on mieluisa: haluaako koira olla samana aikaan ihmisten kanssa, auringossa vai varjossa jne. Osalle koirista myös kaivuumateriaalilla voi olla merkitystä.

  • Ovenkarmit jyrsivälle papukaijalle on tarjottava mieluisaa jyrsittävää sopivalla paikalla. Monet linnut pitävät puusta tai korkista, ja ovenkarmit ovat mieluisa kohde niiden sijainnin vuoksi: ne ovat korkealla, jolloin lintu tuntee olonsa turvalliseksi ja paikassa, jossa on hyvä seurailla talouden elämää.

Yleensä pieni koulutus on tarpeen, jotta eläin päästää irti vanhasta paikasta ja malttaa siirtyä uuden pariin. Tarkoitus on kuitenkin säilyttää mielekäs tekeminen mielekkäässä paikassa, mutta muuttaa vain kohde. Koulutuksen oheen voi olla tarpeen tehdä joko väliaikaisia tai jokseenkin pysyviä esteitä alkuperäisen puuhapaikan pariin. Katso varsinkin papukaijoja koskien: Lintu- ja eläinasunnon sisustus-/arkkitehtuuriratkaisuja.

Kommentit