Jo aiemmin olen kirjoittanut asunnon tekemisestä linnuille turvalliseksi, mutta nyt käyn hieman enemmän läpi ehkä hieman konkreettisempia muutoksia, jotka siivittävät sopuisaan yhteiseloon, mutta ne ovat myös asioita, joita tehdessä saattaa saada hieman hullun lintuihmisen maineen... Liittyy:
Asunto papukaijoille sopivaksi (ja myös
Elämää lemmikkien ehdoilla).
Aikuista koiraa tai kissaa hankkiessa eläintä varten ei välttämättä tarvitse tehdä kovin suuria muutoksia asuntoon. Oletusarvo on, että eläin sopeutuu ihmisen valtakuntaan. Ehkäpä pentukoiraa varten joutuu tekemään muutaman myönnytyksen, kissa saattaa jyrsiä kasveja tai raapia sohvan nurkkaa, mutta yleensä tuntuu, että näiden lemmikkien omistajat eivät joudu itse asunnolleen paljoa tekemään lemmikin ja ihmisen saumattomaan yhteiseloon. (Tässä merkinnässä en ota niin paljoa kantaa sitten eläimen viihtyvyyden vuoksi lisättyihin juttuihin kuten kissan kiipeilypuihin jne.)
Monet muut eläimet ovat kuitenkin erilaisia. Ne eläimet, jotka kulkevat monesti vapaana asunnossa, mutta asuvat kuitenkin suuren osan vuorokaudesta häkissä tai muussa asumuksessa. Eli vaikkapa kanit, jyrsijät ja linnut. Frettejä tai kaneja ei suositella nykyään pidettävän häkeissä, mutta olivat ne häkissä (aitauksessa) tai eivät, voi asuntoon joutua tekemään pieniä tai suuriakin muutoksia ennen tällaisen lemmikin saapumista.
 |
| Kuva: Flickr.com / wanderingone, CC BY 2.0 |
Miksi sitten tehdä muutoksia asuntoon lemmikin vuoksi? Monestakin syystä. Tietyt muutokset palvelevat lemmikin hyvinvointia. Näitä ovat mm. se, että ne eivät pääse käsiksi sähköjohtoihin, jos ne niitä voisivat jyrsiä. Sähköisku voi jopa tappaa eläimen. Samoin myrkylliset kasvit voivat olla eläimelle vaaraksi. Lintu voi tippua rakoon, josta se ei pääsekään pois (patterin väliin, kaapin taakse jne.).
Toinen asia on suojella irtaimistoa ja asuntoa. Jos eläin on tuhoihin taipuvainen, kuten monet papukaijat ovat, ennakoivilla (ja myöhemmin myös korjaavilla) toimenpiteillä voi ehkäistä asunnon ja irtaimiston vaurioita. Turvallisuus sekä eläimelle että asunnolle johtaa myös sopuisampaan yhteiseloon ja ihmisen ja eläimen hyvinvoinnin nousemiseen: jos eläin pystyy olemaan vapaana olematta ihan täystuho kaiken aikaa, ihminen myös pitää sitä enemmän vapaana. Vapaanaollessa eläin saa liikuntaa, virikkeitä ja sosiaalista kanssakäymistä ihmisen kanssa. Jos asunto on eläimen käytökselle epäsopiva, muttei asuntoon olla valmiita tekemään muutoksia, on ihmisellä helposti edessään hankala tulevaisuus eläimen kanssa: eläintä joutuu kaiken aikaa vahtimaan silmä kovana ja jopa alituisesti hätistelemään kielletyistä paikoista. Tämä lisää sekä ihmisen että eläimen stressiä, eikä ole ajankäytön kannalta järkevää. Tällaisessa tilanteessa eläin jää herkemmin häkkiasukkaaksi, koska sen vapaanapito vaatii paljon aikaa, keskittymistä ja hermoja. Paras on, jos eläin on vapaanakin ollessaan niin turvassa, ettei sitä tarvitse ainakaan kaiken aikaa vahtia kuin haukka. Ideaalitilanteessa eläin voi olla myös valvomatta vapaana, joskin kaikkien yksilöiden kanssa tätä voi olla jopa mahdoton saavuttaa turvallisesti.
Eläimillä on omat taipumuksensa käyttäytyä ympäristössä, ja myös yksilöiden välille mahtuu eroja. Papukaijat ovat siitä monimuotoinen sakki, että ne viihtyvät normaalisti korkealla esimerkiksi ovenkarmeja jyrsien, mutta myös matalalla koloja etsien ja jyrsien. Lentokykyisinä ne saavuttavat paikkoja, jotka jäävät nisäkkäiden saavuttamattomiin.
Aiemmin mainitut "kielletyt paikat" on hyvä termi. Mikä on kiellettyä ja mikä ei? Jos omistajaa ei haittaa ovien päällä norkoilu ja ovenkarmin jyrsiminen, eihän se silloin ole kiellettyä, eikä sitä voi kukaan ulkopuolinen omistajan puolesta kieltääkään. Sen sijaan eläintä ei pitäisi asettaa sille itselleen epäedulliseen asemaan. Jos eläin on esimerkiksi paikassa vaarassa, paikka muuttuu kielletyksi. Papukaijoilla lisähaastetta tuo myös helposti nouseva hormonaalisuus, jolloin erilaisiin pesäkoloihin pääsy kannattaa estää jo ennen kuin hormonaalisuus on ongelma. Noussut hormonaalisuus on eläimelle itselleen kuluttavaa, ja saattaa johtaa myös ihmisen ja eläimen välien kiristymiseen: hormonaalinen papukaija on herkästi myös aggressiivinen ja turhautunut.
 |
| Lintu aina verhotangolla jyrsien sitä, verhoja, tiputellen verhoja klipseistä, kakaten verhoihin ja jyrsimässä myös kattoa ja seinää, eikä suostu menemään häkkiin korkealta tähystyspaikalta? Tällöin kannattaa miettiä, onko juuri verhotanko ihan pakollinen ratkaisu... |
Moni asia muutenkin ratkeaa helpommin ennaltaehkäisemällä. Jos lintu laskeutuu jonnekin kiellettyyn paikkaan ja sinne pääsy estetään, se saattaa pyrkiä sinne yhä. Jos pääsy kiellettyyn paikkaan on estetty jo alun alkaen, lintu ei välttämättä edes huomaa paikan olemassaoloa tai kiinnostavuutta. Samoin kolojen kanssa: jos lintu huomaa, että jossain on kiva kolo, mutta pääsy sinne estetään, se pyrkii koloon hetken aikaa entistä hanakammin, tai yrittää etsiä vastaavan. Sen sijaan jos se ei olisi ikinä koloa huomannutkaan, sen into myös potentiaalisiin koloihin voisi pysyä maltillisena. Koloissa oleminen mutta myös niiden näkeminen voi nostattaa hormonaalisuutta, joka saa linnun etsimään koloja entistä ponnekkaammin.
Uteliaiden ja toimeliaiden papukaijojen kanssa myös tietynlainen siisteys ja minimalismi on ehkä tarpeen, jos lintu on todella sellainen luonteeltaan utelias ja tuhoava. Esimerkiksi lintu saattaa helposti jyrsiä arvokkaitakin pöydälle jätettyjä esineitä, esineitä, joita on hankala korvata (esim. kaukosäädin tai läppäri), tai vain pudotella esineitä pöytätasoilta (esim. mukit). Tällaisen linnun kanssa onkin hyvä, että kaikki linnulta kielletty on jossain muualla, esim. huoneessa johon lintu ei pääse, tai piilotettuna linnun uteliaisuudelta. Eräs hauska otsikko tästä on päätynyt minimalismista kertovaan artikkeliinkin, joskaan otsikkoa pidemmälle jutun neitokakadua ei juuri mainita:
Papukaija opetti minimalistiksi:
"Essi uskoo, että osasyy minimalismin suosimiseen on hänen vanhassa lemmikissään, neitokakadussa. – Minulla oli pitkään papukaija, joka popsi kaiken pienen irtotavaran, johon se pääsi käsiksi. Se repi jopa avohyllyssä olevia kirjoja tai yritti tehdä niihin pesää. Hiljalleen opin siihen, ettei kodissani ole turhaa tavaraa ja että jokaiselle tavaralle on paikkansa, Essi nauraa." Sohvapöytäkin pysyy yllättävän siistinä krääsästä, kun on omatoiminen lintu "siivoojana."
Käyn nyt läpi paikkoja taloudessa, jossa asuu "painajaismainen" papukaija: se tykkää sekä koloista, että laskeutua korkeille paikoille, ja jyrsiä itselleen vaarallisia asioita. Kaikki linnut eivät toki tällaisia ole, ja osa saattaa tykätä koloista ja ignoorata korkeat paikat, toinen toisin päin. Mutta epärealistinen kuvaus ei ole, sillä osa linnuista saattaa puuhakkuudessaan olla kiinnostunut monenlaisesta "pahanteosta", joka ei ihmistä välttämättä miellytä.
Korkeat paikat
Linnulla tulisi olla käytössään korkeita paikkoja. Esimerkiksi häkki tai kiipeilypuu kannattaa sijoittaa niin korkealle, että lintu pääsee reilusti ihmisen silmien korkeutta korkeammalle. Korkeissa, kielletyissä paikoissa oleilu voi loppua ihan vain sillä, että linnulla on käytössään yhtä korkeita eli yhtä mieluisia sallittuja paikkoja. Yleisiä ongelmakohtia ovat mm. ovenpäälliset, verhotangot ja lamput.
Verhotanko on usein ongelmapaikka, sillä se on usein asunnon korkein kohta, ja täten monen linnun lempipaikka. Yleensä verhotanko on myös paikalla, josta näkee ympäristön hyvin, ja seinä antaa myös suojan tuntua. Verhotangon ongelma on myös se, että lintu sotkee verhot kakatessaan tangolta alas. Ikkunoiden väliin jäävät sälekaihtimet ovat hyvä ratkaisu, mutta ne eivät yleensä riitä pimentämään linnun yötilaa kesäisin. Ikkunan pinnalle tulevat sälekaihtimet ovat huono ratkaisu papukaijatalouteen, sillä lintu voi helposti laskeutua niihin ja jyrsiä niitä. Itse käytän verhotangon sijaan verhokiskoja. Nekin kannattaa sijoittaa niin, ettei lintu voi laskeutua itse kiskolle, vaan kiinnittää kisko esim. suoraan kattoon tai verhokotelon alapintaan. Ketterä, pieni lintu saattaa silti pystyä laskeutumaan nipsujen väliin jäävän verhon päälle, jolloin auttaa, jos pystyssä oleva verholauta tulee hieman kiskon eteen. Jos verholauta ei mene kattoon saakka, linnut aika varmasti oleilevat sen päällä. Jos verholauta on vain yksi pystylauta, linnut oleilevat sen päällä ja kakkaavat edelleen verhoille. Rullaverhokin kannattaa asentaa niin, ettei linnulla ole tilaa laskeutua sen päälle, hyödyntäen samoja niksejä kuin kiskojen kanssa.
Myös ikkunanpielet ovat ongelmakohta, varsinkin pienten tai ketterien lintujen kanssa. Ketterä lintu pystyy hyvin laskeutumaan alle 1 cm leveän ikkunankarmin päälle. Tätä voi ehkäistä asentamalla ikkunankarmin päälle seinää vasten, kattoon saakka ikkunan levyisen levyn, joka on paksuudelta vähintään yhtä paksu kuin karmi. Se karkottaa yleensä perustason lentäjät laskeutumasta. Ketterimmät voivat laskeutua jopa seinän ja karmin väliseen rakoon, jos ikkunan karmi on seinän kanssa samassa tasossa tai on käytetty levyä (levyn idea esitelty ovikuvan yhteydessä myöhemmin). Jos lintu osoittaa kiinnostusta ikkunan karmien jyrsimiseen levystä huolimatta, kaikenlaiset kulmat voi suojata muovisin tai metallisin kulmalistoin, riippuen linnun koosta ja jyrsimismotivaatiosta. Jotkut harrastajat ovat rakentaneet lintuturvallisesta puusta erikseen suojakarmit, jotka on helppo vaihtaa uusiin niiden ollessa liian jyrsittyjä.
Kaapinpäälliset ovat myös yksi ongelma. Paras ratkaisu tähän olisivat kaapit, jotka ulottuvat kattoon saakka, tai niihin tehdään yläsokkeli. Yläsokkelikaan ei välttämättä auta, jos se on kaapin
rungon kanssa samassa linjassa: sen on oltava kaapin
oven ulkopinnan kanssa samassa linjassa, ettei lintu pääse laskeutumaan kaapin oven päälle sen ollessa suljettuna. Jos lintu roikkuu kahvoissa, kahvat voi ottaa pois ja/tai vaihtaa sellaisiin ettei lintu voi laskeutua niihin. Parhaimmat olisivat minimalistiset, täysin kahvattomat kaapinovet. Erittäin tärkeää on myös, että jos lintu pääsee kaapin päälle, se ei voisi tippua kaapin taakse! Jotkut kaapit eivät mene seinään asti, vaan kaapin taustan ja seinän väliin voi jäädä linnun mentävä rako. Tämä voi olla hengenvaarallinen asetelma. Itse kaapin päälliset ovat korkean paikan lisäksi usein myös ahtaita koloja, joita tulisi välttää. Koloista enemmän myöhemmin. Jos kaappi on kuitenkin huomattavasti huonetta matalampi niin, että kaapin päällinen ei ole varsinainen hämärä, ahdas kolo, voi kaapin päälle tehdä sen sijaan huonepinta-alaa säästävän kiipeilypuun. Se kannattaa valaista, ettei lintu saa kolomaisia tuntemuksia siitä. Kannattaa huomioida, yltääkö lintu kaapin päältä jyrsimään kattoa, seinää tai itse kaappia. Esimerkiksi jyrsimäintoiselle linnulle tällainen ei käy ilman suojatoimia, sillä seinässä on pian reikä tai kaapin nurkasta puuttuu palanen.
Ovenpäälliset ovat myös yksi ongelmakohta, jota on hankala ratkaista. Yksi ratkaisu on asentaa oven päälle levy, joka on vähintään oven levyinen ja tulee yhtä kauas seinästä kuin oven pinta (saman paksuinen tai paksumpi kuin oven karmit). Jos sekään ei riitä, myös oven reunoja voi suojata valkoisella pellillä innokkaita nokkia vastaan, tai yrittää tehdä ovesta sellaisen, ettei oma lintu siihen halua laskeutua. Levy tietty toimii vain suljettujen ovien kanssa. Avoimen oven päälle linnun laskeutuminen on hyvin hankala ehkäistä. Kuvissa on esitelty pari ideaa tähän: liukuovi, joka ylettyy kattoon saakka, tai oven päälle rakennettu "loota", joka tulee hyvin lähelle oven yläpintaa oven ollessa auki. Eräs harrastaja kertoi asentavansa oven päälle pitkittäin puolitetun halon, jota lintu sai tarkoituksella jyrsiä. Toinen harrastaja halkaisi pitkittäin pitkän muoviputken, joka suojaa oven pintaa. Kumpikaan ei estä oven päälle laskeutumista, eikä karmien tai seinän jyrsimistä oven päältä käsin.
Aion esitellä ratkaisuja kuvien muodossa. Kuvat on usein kuvapankkikuvia, joten aion niissä perehtyä aina vain yhteen asiaan, ja loppuosat kuvissa voivat olla hyvinkin epäkäytännöllisiä.
 |
Verhokiskot asennettuna suoraan kattoon. Ketterät tai pienet linnut voivat silti laskeutua verhokankaan päälle. Ks. seuraava kuva.
|
 |
Verhokotelo, jossa kiskot on kiinnitetty alapinnalle. Kotelo menee kattoon asti, joka ehkäisee sen päälle laskeutumista hyvin. Ketterä lintu voi edelleen tosin kiivetä verhoa ylös. Sen vuoksi kiskon ei kannata sijaita ihan katossa, kotelon sisällä: syvästä kotelosta muodostuu kolo, joka voi nostattaa linnun hormonaalisuutta.
|
 |
Ikkuna syvennöksessä. Tämä on yleensä ratkaisu, joka tehdään taloon jo rakennusvaiheessa, mutta mikä ettei ikkunan päälle voisi näin rakentaa myös paksumpaa, umpinaista koteloa esim. valkoisesta lastulevystä ja näin torpata linnun laskeutumisyritykset ikkunankarmeihin. (Ei lintutalon ratkaisu: verhokisko JA verholauta jonka päälle voi helposti laskeutua.)
|
 |
| Karmittoman oven karmin päälle lintu ei voi laskeutua. Taidokas lintu kuitenkin voi laskeutua itse oven päälle oven ollessa suljettuna, koska aukon ja oven väliin jää vajaa sentin rakonen. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan estä lainkaan lintua laskeutumasta itse oven päälle sen ollessa avoimena. (Ei lintutalon ratkaisu: kaappi jonka päällä säilytetään keramiikkaa.) |
 |
| Liukuovi, jonka päälle harva lintu uskaltaa laskeutua. Liukuovi myös ehkäisee sen, ettei aukinaisen oven ja esim. taemman seinän väliin jää hämärää koloa, jonka innokkaimmat linnut tulkitsevat pesäkoloksi. (Ei lintutalon ratkaisu: lamppu, jonka johtoon on helppo laskeutua.) |
 |
| Oven päälle asennettu levy torppaamaan ilmiselvät laskeutumisyritykset. Saman voi tehdä myös ikkunan päälle. |
 |
Konseptikuva jolla kömpelömmät ja isommat linnut voi saada häädettyä avoimen oven päälle laskeutumiselta: oven ja kattojatkeen väliin ei jää juuri tilaa suoristautua. Ketterämmille tämä ei kuitenkaan ole haaste eikä mikään oven ollessa auki. Ratkaisu kuitenkin estää aika hyvin laskeutumasta ovenkarmin päälle oven ollessa suljettuna. Oven ollessa kiinni sen karmin päälle on hyvin hankala, ellei jopa mahdoton laskeutua.
|
 |
Kaapit, jotka yltävät kattoon saakka, tai jonka yläsokkeli on kaapin oven pinnan kanssa samassa linjassa, estävät kaapin ovien kulmalle laskeutumisen. (Ei lintutalon ratkaisu: avoin hattuhylly ja naulakkosyvennys, jotka altistavat vaatteet sotkulle, jyrsimiselle ja linnun etsimään hämärästä paikasta sopivaa pesäpaikkaa.)
|
 |
Lamppu kannattaa olla sellainen, ettei lintu voi siihen laskeutua, jos se on siihen taipuvainen. Ketterä lintu saattaa saada plafondin reunasta otteen, mutta jos sillä ei ole katossa tekemistä, se yleensä luovuttaa pian. Loisteputkien kanssa on muistettava, että pieni lintu voi livahtaa lampun sisälle ja istua loisteputken päällä! Muovikupu suodattaa UV-säteet, joten lintulampun kanssa kupua ei saa käyttää.
|
 |
| Mitä tylsempi katto, sen todennäköisemmin linnut eivät jyrsi sitä. Paneelikatto on siitä huono, että lintu voi saada iloa paneelien jyrsimisestä ja pyrkiä kattoa kohti (esim. plafond-lampussa tai verhoissa roikkuen) myös silloin, kun sen yritykset estetään. |
 |
| Upotetun kaapin päällinenkin on mieluisa hengailupaikka varsinkin pienemmille linnuille. Ne voivat istua suljetun oven päälle tai kaapin reunaan syntyvällä kielekkeellä, joka saattaa olla jopa alle sentin levyinen. Tämä voi olla ongelmakohta. Kuvat: Anne Ronkainen |
 |
| Erinomainen ratkaisu kaappeja koskeviin pulmiin: levystä tehty lisäosa (harmaa) tulee vähintään samaan tasoon kaapin rungon ja ovien kanssa. Liukuovet ovat nekin runkoa sisempänä, jolloin linnut eivät voi laskeutua rungon, eivätkä ovien päälle. Tärkeää on, ettei kaappi tule suojalevyä edemmäs edes puolta senttiä. Kuva: Anne Ronkainen |
Kolot
Kolot ovat papukaijoille yleensä yksi suurin hormonaalisuutta nostattava asia. Ne kannattaa eliminoida parhaansa mukaan linnun elinpiiristä jo ennen kuin ne ovat ongelma. Koloihin orientoitunut lintu ei muuta maailmaa näekään, kuin potentiaalisia koloja.
Koloja syntyy oikeasti paljon ja kaikkialle. Hormonaalisuuden välttämiseksi ne kannattaa eliminoida jo ennen kuin lintu on niistä kiinnostunut. Petollisin kolo syntyy linnun oman häkin alle. Tällöin pääsy sinne kannattaa estää esim. levyin, tai mahdollisuuksien mukaan nostamalla häkkiä niin että häkinalus on vähemmän kolomainen. Häkin kylkeen asennetut levyt voivat vaikeuttaa siivousta, esim häkin alta imurointia.
Osa linnuista ei viihdy lattialla, jolloin lattiantasoon syntyvät kolot eivät niitä kiinnosta. Koloja löytyy kuitenkin korkeammaltakin, jopa yllättävistä paikoista.
Usein täysi näköyhteyden esto koloon on paras ratkaisu. Verkolla suojaaminen voi saada aikaan turhautumista, koska lintu näkee kolon ja yrittää pyrkiä sinne, muttei silti pääse sinne.
Huomioitavia koloja tai potentiaalisia koloja ovat (osa esitelty seuraavassa kuvasatsissa)
- Linnun oman häkin alunen (jos häkki on esim. 15 cm jaloilla, alle muodostuu kolo, kannattaa laskea joko lattialle, jos häkin muu korkeus sen sallii, tehdä alasokkeli tai nostaa häkki esim. sopivan kokoisen lipaston/laatikoston päälle)
- Linnun oman häkin tausta (jos häkki on lattialla, mutta se ei ole täysin kiinni seinässä, vaan sen taakse jää esim. 15cm väylä, kannattaa laittaa häkki kiinni seinään, mutta muistaa suojata seinä)
- Sängyn, sohvan ja nojatuolien aluset (suosittelen sellaisia vaihtoehtoja, jotka yltävät kunnolla maahan saakka)
- Pöytien, tuolien ja penkkien aluset (suosittelen lasisia pöytiä jotka eivät tuota hämäryyttä, ja jalatonta sohvapöytää, joka yltää maahan saakka)
- Kaappien ja lipastojen aluset (sokkelit kannattaa asentaa)
- Kaappien ahtaat päälliset (yläsokkeli kannattaa asentaa)
- Syvät hyllyt, tai kaapit itsessään, jos lintu osaa avata kaapin ovet (hyllyjen tilalle vitriinit tai kaapit, kaapin oviin lapsilukot tai muu tapa estää lintuja avaamasta niitä itse)
- Eteisen takkisyvennös ja hattuhylly (kaappi tai vaatehuone avoimen naulakkosyvennöksen ja hattuhyllyn sijaan)
- Eteisen kenkäteline (kenkäteline kaapin sisällä)
- WC-pöntön ympäristö: kololla ei ole pakko olla kattoa, vaan pöntön ja esim. kaapin tai seinän väliin jäävä ahdas kuja riittää (kannattaa estää linnun pääsy vessaan ennen kuin se edes hoksaa tämän kolon)
- Avoimen oven ja seinän väliin jäävä "tunneli" (ovi kannattaa avata vain niin, ettei tunnelia muodostu, tai pitää kokonaan kiinni, liukuovet ehkäisevät tätä ongelmaa)
- TV:n tausta (vaara myös johtojen kannalta)
- TV-tason kolot (digiboksin, dvd-soittimen ja pelikonsolien väleihin muodostuu koloja, kannattaa harkita TV-tasoa jossa on ovet)
 |
| Rullallisen lintuhäkin alle jäävä kolo voi houkuttaa lintuja hormonaalisuuteen, koska alle muodostuu hämärä ja ahdas kolo. Sokkelin rakentaminen on hyvä idea, ja onnistuu myös rullalliseen häkkiin. Kuvat: Anne Ronkainen. |
 |
Sängyn alunen on haastava paikka, koska sängyn alla olevan kolon eliminoiminen on yleensä hankalaa sänkyä vaihtamatta. Normaalit muoviset, rullilla olevat säilytyslaatikot eivät välttämättä riitä, koska lintu voi nähdä niiden takana ja välissä olevan kolon, jota se voi yrittää laajentaa jyrsimällä laatikostoja. Tyköistuvat laatikot (oikealla kuvassa) eivät anna linnulle vinkkiä tyhjästä tilasta. Tietty eräs ratkaisu on estää linnun pääsy makuuhuoneeseen kokonaan.
|
 |
Lattiaan saakka ulottuva sohva ei anna linnulle vinkkiä, että sen alle voisi mennä. Jos linnun pää mahtuu sohvan alle, se saattaa yrittää isontaa koloa jyrsimällä sohvan reunaa. Jos sohva on siis mallia että se on noin 10 cm irti maasta eikä täysin kiinni, se voi riittää joillekin linnuille koloilun aloittamiseen. Nahkasohvalta kakat on helppo siivota. Koristetyynyt voivat olla yllättävän haastava paikka, koska tyynyjen väleihin voi jäädä potentiaalisia koloja.
|
 |
Sohvapöydän alta lintu voi löytää hämärän kolon, jossa innostua. Jalaton pöytä on oiva ratkaisu sohvapöydäksi, jonka alle ei pääse koloilemaan. Tässä mallissa olevat vetolaatikostot ovat myös hyödyksi, sillä niihin voi piilottaa tavaraa uteliaan linnun nokalta piiloon. Jos lintu on extrainnokas koloilija, se voi tosi innostua jo vetolaatikoiden olemassaolosta, ja pyrkiä avaamaan niitä, nähtyään ne joskus avoimina.
|
 |
Lasi ja metalli ovat hyviä ratkaisuja lintutalouteen. Lasisen pöydän alle ei synny hämärää paikkaa. Metallia ja lasia lintu ei yleisesti pysty tuhoamaan, ainakaan kovin helposti. Metallin kanssa kannattaa muistaa, että jos laajat pinnat, esim. yksijalkaisen pöydän jalka on metallia tai metallin värinen, lintu voi nähdä siinä kuvajaisensa, mikä ei ole hyvä juttu.
|
 |
Kaikkiin kaappeihin kannattaa lisätä alasokkelit. Tämä on hyödyllinen vinkki myös jyrsijä-, kani- ja frettitalouksiin. Linnuilla koloilu nostattaa hormonaalisuutta, mutta kaikilla eläimillä on vaara löytää varsinkin keittiön kaappien alta sähkö- tai vesijohtoja. (Kuvassa uunin alle jäävä tila on siis erittäin ei-ei.)
|
 |
| Lipaston alle tehty sokkeli. TV-tason kanssa tällä voi ratkaista myös johtojen kanssa syntyvät vaaranpaikat. Kuva: Anne Ronkainen |
 |
| Linnut, varsinkin pienemmät linnut, voivat alkaa pitää kolona jopa sohvan ja seinän väliin sohvatyynyjen lomaan jäävää rakoa, jos sohvan selkänoja on matalampi kuin selän tyynyt. Kolon tukkiminen vilteillä tai koristetyynyillä ei ole liioiteltua hormonaalisuuden ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Kuvat: Anne Ronkainen |
Asunnon ja linnun turvaaminen
Muutoinkin asuntoa sisustaessa kannattaa pitää silmällä asioita, joihin lintukin saattaa tarttua. Missä toivoo linnun oleilevan, ja missä ei, ja miettiä, mitä lintu tekisi.
 |
TV:n voi asentaa vitriinien syvennökseen, jolloin lintu ei luultavasti kovin mielellään laskeudu sen päälle, jos tila on ahdas. Ahtautta voi lisätä nostamalla TV:n yläpinta aivan ylemmän hyllyn alapintaan kiinni. Muutoin kuvissa näkyvät avohyllyt ovat yleensä huono ratkaisu: lintu helposti rikkoo/tiputtaa niissä olevia tavaroita ja saattaa vieläpä alkaa koloilemaan ahtaammassa hyllyvälissä.
|
 |
Tujulla liimalla on liimattu TV:n päälle levy, jossa linnun on sallittua tepastella. (Huom, älä liimaa teollisuustason liimalla samassa tilassa lintujen kanssa!) Jos seinä on linnunkestävä, voi taso olla seinään saakka, jolloin ei ole riskiä, että lintu putoaa TV:n taakse. Kuvan tapauksessa linnut eivät yllä seinään, koska ne tuhoaisivat sen nopeasti. Kuva: Pekka Larjovuori
|
 |
Työpöytä, jonka päällä on vain sillä hetkellä tarpeellinen. Vetolaatikostoissa on kaikki muu. Utelias lintu tulee helposti "apulaiseksi" pöydän ääreen tiputellen ja tuhoten näkyvillä olevia asioita, esim. jos kynäkotelo tai paperiteline ovat näkösällä.
|
 |
Avohyllyjen sijaan lintutaloudessa kannattaa suosia kaappeja ja vitriinejä. Tällöin tavarat pysyvät ehjänä pidempään, sillä innokas lintu voi pudottaa ne tahallaan tai vahingossa, tai jyrsiä niitä.
|
 |
Koristetyynyt eivät ole hyvä idea, koska niiden taakse lintu voi yrittää ängetä koloilemaan. Sohvaa sen sijaan voi suojata halvoilla vilteillä tai jopa räsymatoilla. Sohvalla oleillessaan lintu saattaa kakata sohvalle tai jyrsiä sitä, suojakangas suojaa molemmilta. Viltin kanssa kannattaa välttää majaleikkejä linnun kanssa.
|
 |
| TV:n päälle asennettu suoja, orsi ja suojapaperi suojaa TV:tä sekä linnun nokalta että ulosteilta. Päivittäinen ja pitkäaikainen TV:n päällä oleskelu on pahasta myös linnun kynsille ja jaloille. |
 |
| TV:n päällä oleva saranoitu lista. Saranoiden avulla ihmiset pääsivät tarpeen tullen käsiksi TV:n takana oleviin johtoihin. Kuva: Elina Kukkonen |
Hankalia ratkaistavia
Joka talouteen mahtuu paikkoja, jotka eivät välttämättä linnun kannalta ole ideaalisia. Näitä ovat esimerkiksi paikat, joiden kolomaisuutta on hyvin hankala peittää, paikat, joissa on paljon vaarallisia johtoja tai herkästi tuhottavat paikat joihin pääsyä on hankala estää.
- Johtojen ihmemaa: tietokone, näyttö, kaijuttimet, hiiri, näppäimistö, modeemi, TV, digiboksi, dvd-soitin, pelikonsolit... Johtojen ihmemaita voi mahtua moneenkin paikkaan kämpässä, ja johtojen poistaminen näistä on usein hankalaa. Linnut viihtyvät yleensä korkealla, jolloin johtoja ei kannata olla pöydällä (jossa ne voisivat olla turvassa esim. jyrsijöiltä ja kaneilta), mutta osa linnuista tepsuttelee lattiallakin. Eräs vaihtoehto on
asentaa johdot kouruun työpöydän alapinnalle, ja suojata muilla keinoin esim. pistokkeesta tuleva jatkojohdon johto sekä pöydällä näkyville jäävät johdot. Olohuoneessa johdot voi yrittää piilottaa kaappimaisen TV-tason sisään. (Joskin TV-tason kanssa on taas pidettävä mielessä, että mielellään tason ei kannata olla jalallinen, jonka alle lintu voi mennä koloilemaan.) Johtojen ihmemaa syntyy myös linnun oman lampun läheisyyteen, tai jos omistajalla on muita lintuja tai vaikkapa matelijoita joilla on lamppuja tai lämmitysjärjestelmiä. Lintulampun johto kannattaa suojata mielellään metallilla, joko johtoa paljon isommalla verkkoputkella (ettei lintu yllä johtoon verkon läpikään) tai metallisella vesiputkella.
 |
Johtoihin voi vaikuttaa myös tv-tason tyypin valinnassa. Osittain ilman taustaa asennettuna Ikean Bestå -sarjan kaappi tv-tasona kätkee sisälleen monenlaisen johtoviidakon. Jalattomana asennettuna eläimet eivät myöskään pääse sen alle. Kuva: Jemina Pälmä
|
- Oven päälliset oven ollessa avoinna: Ovien päälliset ovat korkealla ja keskeisillä paikoilla tapahtumien seuraamiseen, ja sen vuoksi monien lintujen suosiossa. Lintua on mahdollista myös kouluttaa pois oleskelemasta ovien päältä, tai keksiä vastaavia, sallittuja paikkoja. Avoimen oven päältä lintu voi yltää jyrsimään myös seinää, joten pelkästään oven suojaaminen esim. puulla, muoviputkella tai pyyhkeellä ei riitä. Liukuovien asentamista kannattaa harkita, mutta huomioita, että lintu voi ilman lisäestettä usein laskeutua myös liukuoven päälle, jos se on seinästä irti eikä asennettu pienen kielekkeen alapuolelle.
 |
Oveen kiinnitetty vaneri, joka yltää liki kattoon saakka ja estää oven päälle laskeutumisen oven ollessa suljettuna. Lisäpalan avulla estetään laskeutuminen myös oven ollessa avoimena. Kuva: Jukka Vääräsmäki
|
 |
| Pitkittäin halkaistu muoviputki ovenpäällisen suojana. Jos putki on saman pituinen kuin oven leveys (ensimmäinen kuva), voi lintu silti pystyä jyrsimään ovea kurottamalla putken avonaisesta kohdasta sisään. Putki voi olla hieman pidempi (toinen kuva), jotta lintu ei yltäisi oveen putken sisällä. Varsinkin pieni lintu voi kuitenkin yrittää ängetä putken sisälle, jolloin putken pään tukkiminen levyllä voi olla tarpeen (kolmas kuva). Tällaisella suojauksella lintu yltää edelleen oven päältä oven karmeihin, seinään tai jopa kattoon. Putki on kuitenkin halpa ja helppo toteuttaa ja helppo asentaa päivittäin. Huomiona kuitenkin, että jos lintu on kovin pieni, linnun pylly ei tule putken leveyttä pidemmälle ja lintu kakkaa putken päälle, jolloin putkea joutuu puhdistamaan paljon. |
- Ikkunalauta: Ikkunalaudan suojaamiseen en ole keksinyt vielä järkevää keinoa. Ainakaan sen välittömään läheisyyteen ei kannata laittaa mitään niin, että linnun on erityisen helppo kulkea siihen. Lintu herkästi jyrsii ikkunalautaa sekä ikkunan karmeja näin helpolta paikalta. Jos lintu oleilee ikkunalaudalla katsellakseen ulos, ja siinä ohella jyrsii karmeja, kannattaa linnulle järjestää sallittu uloskatselupaikka jonnekin, missä se voi jyrsiä vain sallittuja leluja. Karmeja voi yrittää suojata esimerkiksi muovisilla tai metallisilla kulmalistoilla (linnun koko huomioiden materiaalissa) tai mittaan leikatuilla pleksin tai pellin palasilla. En ole selvittänyt, onko esim. talon rakennusvaiheessa mahdollista saada talon sisäpuolellekin peltisiä ikkunanpieliä, kuten ne ulkopuolella voivat olla.
 |
Ikkunanpieli, jolla on leveyttä sen verran, että lintu voi siihen laskeutua. Joissain ikkunoissa on valmiiksi rakennettuna yhäkin leveämpi ikkunalauta, joka sallii isonkin linnun laskeutumisen ja tepastelun. Kuva: Kristiina Keskinarkaus.
|
 |
| Mittojen mukaan taitettu metallilevy suojaamassa ikkunalautaa. Kuva on ulkomailta, joten ikkunan puitteet lienevät muuta kuin puuta. Kuva: Reddit-käyttäjä PiercedAngel96 |
 |
| Ikkunan karmien päälle ohuin nauloin kiinnitetyt suojalaudat, sillä lintu yltää karmeihin helposti ikkunalaudalta. Kuva: Tapio Korpi |
- Taulut ja seinäkellot: Neitokakadu pystyy laskeutumaan jopa sinitarralla seinään kiinnitetyn paperijulisteen päälle. Useimmat linnut pystyvät laskeutumaan lennosta seinäkellon tai taulun päälle. Tämä altistaa esineen jyrsimiselle ja pudottamiselle, mutta myös seinän vaurioille. Usein nämä paikat eivät ole linnuille kovin mukavia, koska ne joutuvat olemaan selin muuhun huoneeseen, joten sallittujen laskeutumispaikkojen lisääminen samaan tilaan yhtä korkealle tai korkeammalle saattaa ratkaista ongelman helposti. Jos ei, voi myös miettiä, onko tästä haittaa, tai ovatko seinäkoristeet edes niin tarpeellisia...
- Lattialistat: Jos papukaija tepastelee hurjan paljon lattialla, voivat lattialistat olla vaarassa. Jo pienten nokkien armoilla ovat kantikkaat, matalat listat. Korkeammat listat saattavat ehkäistä pientä lintua yltämästä niihin välittömästi, ja muodoltaan pyöristetystä, sileästä listasta pienempi lintu ei välttämättä saa otetta jyrsiäkseen. Isomman linnun kanssa voi kohdata enemmän ongelmia, ja joko antaa linnun jyrsiä niitä, yrittää kouluttaa lintua siitä pois, motivoida lintua viettämään aikaansa muualla kuin lattianrajassa, ja/tai vaihtaa metallisiin listoihin... Metalliset listat voivat olla hyvä ratkaisu esim. lintuhuoneessa, jossa lintu on vapaana myös valvomatta.
- Liesituuletin: jos liesituuletin on suurta mallia, voi lintujen oleskelua sen päällä olla hankala välttää. Se on onneksi metallia, jolloin nokka ei ole niinkään haitaksi. Ruoanlaiton ajaksi lintu kannattaa poistaa keittiöstä. Lintua voi kouluttaa olemaan viettämättä aikaa liesituulettimen päällä.
 |
Celebesinkakadu liesituulettimen päällä. Kuva: Pekka Larjovuori
|
- Patterit: Pieni lintu voi tippua patterin väliin ja jopa kuolla sinne. Iso lintu voi taas tuhota patteria, varsinkin jos patteri sijaitsee lintuhuoneessa, jossa lintu on myös ilman valvontaa vapaana. Pieniä lintuja varten patterin päällisen voi suojata vaikka myyräverkosta taittelemalla, sillä pieni lintu tuskin kiinnostuu verkkoa siirtämään itse. Iso lintu voi sen sijaan vääntää jo patterin nuppiakin, jolloin jykevämmät keinot voivat olla tarpeen.
 |
| Kakadun huoneeseen tehty suojaus: Laminaatti lattiassa ja seinissä, metallilistat sekä vanha häkin palanen patteria ja johtoa suojaamassa. Kuva: Elina Lattu. |
Turvallisuus
Asioita, joita kannattaa lintutaloudessa välttää/ottaa huomioon turvallisuus mielessä:
- Kattotuulettimet: Moni lintu on menettänyt kattotuulettimeen siipensä tai henkensä. Kattotuuletin on omasta mielestäni aina niin suuri riski, että se kannattaa poistaa kokonaan, tai suojata esim. hulavanteesta rakennettuun verkkosysteemiin. Mikään määrä huolellisuutta ei riitä, jos tuuletin on päällä ja lintu epähuomiossa pääsee vapaaksi samaan aikaan. Kannattaa suosia moderneja ratkaisuja, esim. ilmalämpöpumppua tai lavattomia tuulettimia/puhaltimia. Jopa pöytätuuletin, jossa on verkko lapojen ympärillä, on huomattavasti turvallisempi ratkaisu kuin suojaamaton kattotuuletin.
- Kapeat kolot/putoamisvaara: Linnut eivät ole aina niin ketteriä miltä ne siivillään ollessa vaikuttavat. Lintu voi pudota ja kiilautua kapeaan koloon ja jäädä sinne jumiin, tukehtua tai jopa kuolla shokkiin. Näitä syntyy esim. kaappien päälle, kun ihminen ei huomaa ettei kaappi ole ylälaidastaan ihan kiinni seinässä. Yleisin kolo on ehkä vanhan mallisissa pattereissa, jossa kahden levyn väliin jää kolo, joka voi olla esim. undulaatin kokoiselle linnulle kuolonloukku. Patterin kolon voi helposti peittää metalliverkolla, joka on myös paloturvallinen. Osa liesituulettimista on myös sellaisia, että lintu voi päästä putoamaan sen sisälle, koska aukko on niin korkealla, ettei ihminen huomaa edes linnunmentävän aukon olemassaoloa!
- Teflon/keittiön vaarat: Lintutaloudessa ei kannata pitää teflonpäällysteisiä asioita. Näitä ovat monet paistinpannut, mutta myös esim. vohvelirauta, voileipägrilli ja jopa hiustenkuivaajat. Jos näitä on ja ehdottomasti haluaa niitä käyttää, on oltava aina ehdottoman huolellinen ja varovainen, käyttää erinomaista ilmastointia (liesituuletin) ja mielellään niin, että linnut ovat eri tiloissa, joskin teflonkaasut voivat myös vaeltaa huoneesta toiseen. Nykyään teflonille on jo hyviä vaihtoehtoja, esim. keraamiset paistinpannut. Itse välttäisin myös tupakeittiötä kokonaan, ja turvallisimmin valitsisin lintutalouteen keittiön, joka on oma tilansa johon linnulla ei ole asiaa. Ruokailuhuone voi olla erikseen, jos linnun kanssa haluaa syödä. Keittiön muita vaaroja ovat mm. seisovat tiskit, jotka kuhisevat bakteereja, mutta joissa seisovaan veteen lintu voi myös hukkua, ruoanlaitossa syntyvä kuumuus ja kaasut, sekä myös se, että "aina olkapäällä" viihtyvä lintu hyppää kattilassa kiehuvaan veteen tai kuumalle paistinpannulle (kyllä, näin on käynyt ja valitettavasti tulee käymään myös tulevaisuudessa).
- Karkaaminen ulos: Lintutaloudessa olisi hienoa olla ovellinen eteinen, joka toimii ilmalukon tavoin, kun kuljetaan ulos asti. Kerrostalossa, jossa ulko-ovi johtaa vain käytävään, riski ulos karkaamiselle ja eteisen tarpeelle ei ole niin ehdoton. Jos ovellista eteistä ei ole, eikä mahdollista tehdä, turvallisuutta voi lisätä esim. katosta asti roikkuvilla valo-/hyönteisverhoilla, jotka hidastavat linnun kulkua, vaikkeivat sitä estä. Linnulla ei tulisi koskaan olla suoraa reittiä lentää ulos, vaikka se ei olisi koskaan tällaista suunnitellutkaan. Jo pienikin säikähdys voi saada linnun siivilleen ja pinkaisemaan paniikissa epänormaalille lentoreitille, myös pihalle asti. Jos lintu on huoneessa, josta pääsee suoraan esim. parvekkeelle tai takaovelle/terassille, on otettava huomioon myös muut ihmiset, esim. yllätysvieraat, jotka saattavat kesäaikaan tulla sisään takaovesta. Oman talouden ihmiset voivat oppia kohtelemaan takaovea niin, ettei sitä käytännössä käytetä lainkaan. Itse verkottaisin parvekkeen tai terassin, jolloin lintu voi hengailla ihmisten kanssa ulkoilmassa, eikä takaoven käyttö haittaa. Tähän "ulkohäkkiin" pihanpuolimmainen ovi voi olla joko olematon tai lukossa munalukolla, sillä häkkiin ei olisi kulkua ulkokautta normaalisti.
Sijoittelun tärkeys
 |
Siniotsa-amatsoni Aatu on yltänyt
näppärästi kiipeilypuustaan
muotoilemaan listoja.
Kuva: Pekka Larjovuori
|
Kaiken huolellisenkin suunnittelun ja suojaamisen voi kuitenkin vesittää, jos sijoittaa linnulle sallitut ja mieluisat oleskelupaikat "huonosti." Jos lintua kiinnostaa jyrsiä seinää (ja sen nokka uppoaa siihen), ei kannata asentaa mitään elementtiä niin lähelle seinää, että lintu siihen yltäisi. Jos lintua kiinnostaa katto, vältä katosta roikkuvia juttuja tai niin korkeita kiipeilypuita, että lintu yltää kattoon saakka, tai suojaa katto siitä kohtaa sopivalla levyllä.
Jos lintu alituiseen hakeutuu ikkunalaudalle, voi pohtia, mitä se siitä haluaa. Ehkä se haluaakin vain katsella ulos? Tähän voi auttaa sallitun istumapaikan rakentaminen niin, että lintu voi katsoa ulos ja jyrsiä samalla sallittuja leluja.
Jos lintu hakeutuu aina ovien päälle, mutta vain siksi että se näkee sieltä hyvin kaikkialle asuntoon, kannattaa tehdä yhtä arvokkaita tai arvokkaampia tähystelypaikkoja, jolloin ehkä ovien pinnatkin säästyvät.
Koloilun suhteen en ole yhtä liberaali: jos lintu nuohoaa alituiseen sängynalusia ja etsii uusia koloja kun edelliset on peitetty, en neuvo laittamaan sille sallittua pahvilaatikkoa tai pönttöä sen häkkiin tai kiipeilypuuhun. Hormonaalinen käyttäytyminen ruokkii itse itseään. Jos lintu on todella vain lemmikki eikä kasvatuspari, silloin hormonaalisuus on linnulle pahasta. Kannattaa lukea artikkeli:
Lemmikkilinnun hormonaalisuus: ehkäisy ja hoito.
Lintutalous edustuskelpoiseksi
Toki ideaaleimmillaan kuvittelen joskus, että koko lintuharrastajan asunto olisi lintua varten tehty. Lattiat olisivat helposti siivottavaa materiaalia, seinät ja katto niin sileää ja kovaa materiaalia, ettei lintu voi sitä jyrsiä, ja jokainen "kielletty" kulma olisi niin suoralinjainen ettei niihin voi laskeutua. Mikä steriili bunkkeri! Näin ei tietenkään tarvitse olla.
Tässä blogissa tulee olemaan myös merkintöjä sisustus mielessä pitäen, esimerkiksi esteettisesti kauniista häkeistä ja kiipeilypuista, jotka ovat osa lintutalouden vakiokalustoa.
Jos jotain sisustusesineitä on pidettävä näkösällä, voivathan ne olla myös sellaisia, joiden kanssa ihminen ja lintu voivat elää sovussa. Esimerkiksi pienet linnut eivät yleensä jaksa siirtää, kaataa tai jyrsiä keraamisia, lasisia tai betonisia patsaita ja sisustusesineitä. Miksipä tukevassa maljassa koristekiviin tuettu oksa ei voisi olla osa minimalistista sisustusta, mutta myös linnuille leikkipaikka, jos ne sen sattuvat löytämään. Voisiko hajustesekoitus matalassa aaltomaljassa olla tehty linnuille sallituista ja turvallisista asioista, jolloin lintukin voi tutkailla sitä. Syntyisikö suuriin lasipurkkeihin (joita lintu ei saa siirrettyä) laitettuna esim. kaarnaa, korkkia ja käpyjä omalaatuinen paikka säilyttää linnun lelumateriaaleja näkösällä? Voisivatko tuholle alttiit kasvit olla vaikka kauniissa lasipurkeissa tai jopa terraariossa, tai turvalliset kasvit asetettuna koristeellisiin lintuhäkkeihin, joista lintu voisi ruoaksi ja viihdykkeeksi trimmailla lehtien kärkiä, jotka häkistä kasvavat ulos asti? Ei sisustuksen tarvitse välttämättä olla paljasta pintaa kaikkialla, mutta katsoa uutta hankintaa miettien: "Mitä lintuni tuolle tekee?"
Muutoin tässä merkinnässä ilmitullut informaatiotulva ei loppuunsa ole niin rajoittavaa kuin voisi kuvitella. Asunnon muodot ovat suurpiirteiset, koska avohyllykköjä ei ole ja kaapit yltävät kattoon saakka. Asunto näyttää siistiltä, koska avonaulakkoja ei ole, eikä tasoilla ole turhia tavaroita, eikä johtoviidakko kummittele TV-tason alla tai tietokonepöydällä. Yksinkertainen on kaunista. Ehkä kaiken rikkova ja kaikkialle änkeävä papukaija olikin se paras sisustussuunnittelija. Nykyäänhän vähemmän on enemmän, ja pieni on kaunista.
