Pohjaritilät, yay vai nay?

Varsinkin amerikkalaisessa lintuharrastuksessa on erittäin yleistä, että häkeissä pidetään niiden mukana tulevia pohjaritilöitä. Näiden ritilöiden tarkoitus on ilmeisesti lisätä hygieniaa ja vähentää sotkua. Ritilän ohi pohjakaukaloon tippuva sotku on linnun ulottumattomissa. Tämä lisää hygieniaa, sillä lintu ei tällöin pääse käsiksi esimerkiksi omaan kakkaansa tai tiputettuihin, jo pilaantumaan alkaviin tuoreruoan palasiin. Varsinaista sotkuakin pohjaritilät voivat vähentää, sillä lintu ei pääse silppuamaan pohjapapereita tai kuopimaan pohjamateriaalia. 

Saattaa siis kuulostaa, että pohjaritilät ovat pelkästään hyvä asia. Näin ei mielestäni kuitenkaan ole. 

Kuva: GrrlScientist, CC BY-SA 2.0.

Pohjaritilöillä on myös huonoja puolia. Ajan mittaan niihinkin kertyy likaa, esimerkiksi kakkaa. Ne on hankalampi puhdistaa kuin pohjamateriaalin vaihtaminen, ja pesu vaatii yleensä pesuainetta ja voimakasta jynssäystä karkealla harjalla tai sienellä. Ritilän päällä kävely ei tee hyvää linnun jaloille. Papukaijan jalat on tarkoitettu lähinnä orsilla ja maassa oleiluun, joten pelkän ritilän päällä kävely (myös häkin päällä tai pinnoissa roikkuen) ei ole jaloille hyväksi. Pitkäikäisinä eläiminä päivittäisen sopimattomalla alustalla kävelyn haitat voivat näkyä vasta pidemmän ajan kuluttua.

Ritilät pitävät pohjamateriaalin ja pudonneen ruoan linnun ulottumattomissa, vaikka monella lajilla maassa ruokailu on luonnollista. Pohjalle tippunut kuivaruoka ei ole hygieniariski, vaan jopa virikkeellistävä ja hyvinvointia lisäävä tekijä linnun etsiessä pudonneita ruokapaloja häkin pohjalta (kunhan pohja on muutoin riittävän puhdas ulosteesta ja tuoreruoan jämistä). 

On myös hieman tulkinnallista, kieltääkö eläinsuojelulain papukaijoja koskeva asetus ritilälattian: "Linnun häkissä ei saa olla verkkolattiaa." On kuitenkin ollut eriäviä näkemyksiä siitä, mikä on verkkoa. Häkkien mukana tulevat pohjakalterit eivät välttämättä ole varsinaisesti verkkoa: verkko on usein materiaaliltaan ohuempaa, jolloin se voi olla jaloille haitallisempaa. Verkko on esimerkiksi kuusikulmiosilmäistä kanaverkkoa tai neliösilmäistä minkkiverkkoa, ritilät taas lähinnä yhteen suuntaan meneviä pinnoja. Tulkitsisin itse verkkolattiaksi nimenomaan esimerkiksi tuotantolinnuilla käytetyn verkon, joka mahdollistaa nopean siivoamisen suurella määrällä lintuja. Tällaisesta ei kuitenkaan paljoa eroa eräs tapa pitää papukaijoja: häkki on asetettu noin metrin korkeudelle maasta, verkkopohjan kera, jolloin häkin alunen siivotaan joko haravoiden (maapohja) tai letkulla (vesieristetty lattia). 

Jos lintuja on runsaasti, korotetut, verkkopohjaiset häkit tuntuvat olevan melko yleinen ratkaisu ulkomailla, joissa lintuja voi ulkona ympäri vuoden.

Jos pohjaritilöitä tekee mieli pitää sotkun takia, katso siivousvinkkejä myös merkinnästä Papukaijan aiheuttaman sotkun minimointi. Pohjaritilät sopivat parhaiten linnuille, jotka eivät käy pohjalla käytännössä ikinä. Näitä voivat olla jotkut lajit, joilla maassa ruokailu tai maassa käyminen on hyvin epäluonnollista. Tämän vuoksi verkkopohja saattaa olla eläinsuojelulaissakin kielletty: suurempana kohderyhmänä voisivat olla esimerkiksi kanalinnut, jotka viettävät pääosan valveillaoloajastaan pohjalla. Normaalisti käyttäytyvän papukaijan kanssa pohjaritilöistä on mielestäni enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos linnulla on jokin ongelma, voi pohjaritilöiden käyttöä harkita uudemman kerran. Esimerkiksi jos lintu syö ulostetta, tulisi ensisijassa panostaa parempaan hygieniaan ja yrittää esimerkiksi lintuihin erikoistuneen eläinlääkärin avustuksella selvittää, syökö lintu ulostetta esimerkiksi jonkin puutostilan takia. Sama koskee pohjamateriaalin syömistä, jonka lisäksi pohjamateriaalin vaihto johonkin muuhun voi auttaa. Jos lintu tuhoaa pohjapapereita ja nostattaa hormonaalisuuttaan, voi pohjamateriaalin vaihto tulla kyseeseen. Hormonaalisella linnulla häkin pohjalla, pohjakaukalon laitojen hämärän suojassa, kykkiminen voi lisätä hormonaalisuutta, jolloin voi väliaikaisesti olla tarpeen estää linnun pääsy pesämäiseksi kokemaansa paikkaan.

Ensisijassa pohjaritilöiden hyötyjä ja haittojan kannattaa arvioida rankalla kädellä. Mikä on hyvä ratkaisu nyt ei välttämättä palkitse pitkässä juoksussa. Kannattaa arvioida hyötyjä ja haittoja ensisijassa linnun kannalta. Omistajan siivouksen apuvälineiden eli sotkun ehkäisyn välineiden ei tulisi rajoittaa linnun hyvinvointia.