Rakenteellinen sininen papukaijoilla

Tämä on somepostauksen mittainen postaus, ehkä, mutta ajattelin silti kirjoittaa sen ylös niille keitä se mahtaa kiinnostaa.

Papukaijojen höyhenten värit syntyvät rakenteellisesta sinisestä, tummista melaniineista sekä puna-keltaisista psittakofulviineista. Psittakofulviineista olen kirjoittanut osin pohdiskelevan ja spekuloivan megamerkinnän: Psittakofulviini papukaijoilla.


Sininen on kiintoisa väri eläinmaailmassa. Vain harvalla eläimellä se on todellinen pigmentti. Todellista sinistä pigmenttiä on vain muutamalla perhossuvulla, jotka hyödyntävät kolmea erilaista sinistä pigmenttiä sekä muutamalla kalalajilla. Kaikki loput siniset ja sinistä vihreän sekoituksessa sisältävät ovat rakenteellisia sinisiä. Pigmenttiä ei ole, mutta valon sirotessa pinnasta, esim. höyhenestä, se näyttää siniseltä. 

Papukaijoilla rakenteellista sinistä on sinisen lisäksi myös vihreän seassa. Vihreä koostuu rakenteellisesta sinisestä sekä keltaisesta psittakofulviini-pigmentistä.

Papukaijoilla rakenteellinen sininen voi kadota. Esimerkiksi lutino-värimuoto poistaa melaniinit ja muuttaa ilmeisesti höyhenen rakennetta niin, että rakenteellinen sininen poistuu samalla. Jäljelle jäävät psittakofulviinin ja valkoisen pohjavärin tuovat keltaiset ja punaiset sävyt, sekä kaikki keltaisen, punaisen ja valkoisen yhdistelmät. 

Normaalivärisellä papukaijalla sininen rakenneväri voi nähtävästi himmetä myös muista syistä. Esimerkiksi vanhanaikainen, räväkkä salama kamerassa saa luonnonvalossa vihreän linnun näyttämään liki ruskealta, tai sinisen linnun huomattavasti turkoosimmalta tai harmaammalta kuin se oikeasti on.

Rämeikköaratti salamalla kuvattuna (vas) ja ilman salamaa auringonvalossa (oik).
Kuvat: Wikipedia / H. Zell ja Quartl, CC BY-SA 3.0-lisenssi

Toinen, joka vaikuttaa rakenteelliseen siniseen on kastuminen. Kastuessaan höyhenet taittavat valoa eri tavalla. Monet muutkin sävyt tummenevat kastuessaan, mutta rakenteellinen sininen vaikuttaa ottavan osumaa eniten. Läpimäräksi itsensä kylpenyt vihreä lintu voi olla ruskea ennen kuivumistaan.

Kylvyssä kastunut ja sen vuoksi "ruskettunut" kultaposkiamatsoni. Kuivuttuaan lintu palaa normaalin väriseksi eli vihreäksi. Kuva: Flickr.com / leigh_east_photoman, CC BY-NC-ND 2.0

Kylvyssä rinnastaan "harmaantunut" sinisen linjan undulaatti.

Monen käsikesyn linnun höyhenpuvun omituisiin, tummiin väreihin vaikuttavat myös ihmisen käsistä ja ihosta (esim. jos lintu hinkkaa itseään ihmisen naamaan/kaulaan) tulevat öljyt. Kuten vesikin väliaikaisesti, ylimääräinen öljy vaikuttaa höyhenen rakenteeseen. Tätä kutsutaan nimellä "bronzing". Aina sen syyt eivät ole selvillä. Myös höyhenen rakenteen kuluminen muusta syystä kuin ihmisen öljyistä on mahdollista, sillä "pronssaantumista" esiintyy myös yksilöillä joita ihminen ei ko. alueelle koske.

Bronzing-kuviointia amazonianamatsonin siivessä.


Lähteet ja lisäluettavaa:

Kommentit