Edellinen merkintä: Virikkeellistämisohjelma lemmikeille: johdanto
Tässä merkinnässä aion käydä läpi omia ajatuksiani, kuinka papukaijoja voi virikkeellistää arjen tiimellyksessä. Virikkeellistämisen voi ottaa mukaan kaikissa rutiineissa.
Ruokinta on yksi tärkeimmistä. Pyrkisin ruokailussa monipuolisuuteen ja haastavuuteen. Terveelliset, eläinten mielestä syömäkelpoiset, mutta niiden mielestä ehkä hieman pahanmakuiset ruoat voisivat olla tarjolla estotta tai lähes estotta. Tämä takaisi sen, että eläin ei voi nääntyä nälkään, mutta sen on nähtävä vaivaa jotta se saa oikeasti maukasta ruokaa syödäkseen. Monipuolisuus tulisi tuoreruoasta: päivittäin tarjolla olisi noin 3-4 erilaista ruokaa, mutta peräkkäisinä päivinä seos ei olisi samoista aineksista. Jo tuoreruoan tarjoilutavassa olisi eroja: tuoreruokatikusta, ympäri häkkiä orsiin kiinnitettynä, häkkivirikkeestä, ruokaleluksi tehtynä. Jos ruoka tarjoiltaisi kupista, seassa voisi olla hämäämässä puunpaloja, käpyjä, lehtiä, heinää ja/tai muita tuoreruoan yhteyteen sopivia materiaaleja. Kupissa tarjolla oleva ruoka olisi eri muodossa päivittäin: raaste, pienet kuutiot, sose, isot palat, suikaleet, tikut jne... Tuoreruoan tarjoilutavasta ja -tyylistä pidettäisi pientä kirjaa tai taulukkoa, jotta vältetään liiallinen toisto tai rutinoituminen.
Kuivaruoka on monien lintujen lempiruokaa. Sillekin olisi oma taulukkonsa, jossa on ilmaistu, millaisista leluista linnut ovat saaneet kuivaruokansa menneellä viikolla. Akryylisiä, muovisia ja metallisia, kierrätettäviä ja kestäviä leluja olisi vähintään jokaiselle viikonpäivälle eri. Tuhottavia, esimerkiksi pahvisia ja puisia leluja olisi erilaisia, ja jokaiselle päivällä vähintään yksi, riippuen lintujen määrästä ja lelujen koosta. Ajan mittaan omistaja saisi huomata, mistä omat linnut pitävät, ja painottaa leluja näihin, mutta ei kuitenkaan siirtyä käyttämään vain paria erilaista lelua.
Olen suunnitellut myös "lelumetsiä", jotka ovat verkkopylväitä, joihin voi kiinnittää lähes loputtoman määrän leluja. Näihin kiinnittämällä uuden lelun, lintu joutuu tekemään töitä löytääkseen sen päivän lisätyt lelut, sen sijaan että ne olisivat sille ilmiselvästi näkyvillä. Suuri määrä erilaisia materiaaleja ja tekstuureja saa linnun etsimään, kun lelu ei ole suoraan näkösällä. Tämä jäljittelee ruoan hankintaa luonnossa, kun lintu ei voi olla varma, missä seuraava ruokapaikka edes on. Ruokapaikan löytämisen jälkeen se vasta voi alkaa hommaansa, eli ruoan saamiseen lelusta, tai hedelmäpuusta. (Katso blogissa: Papukaijojen virikkeellistäminen ruoalla: lelupuu / lelumetsä)
Ruokailuun liittyvät myös älylliset virikkeet, kun lintua koulutetaan. Koulutushetkessä on mukana myös sosiaalinen puoli ihmisen kanssa. Sosiaalisuuteen ei aina tarvitse ruokaa, sillä osa linnuista on ihmistä kohtaan sosiaalisia myös ilman ruokakannustetta. Uusien lintututtavien tapaaminen on myös virike, samoin matkustaminen, jos ne tehdään lintujen ehdoilla.
Erilaisia aistivirikkeitä voi tarjota myös ruokavirikkeiden parissa. Hyvän värinäön omaaville linnuille voi olla merkitystä, onko ruokavirike tehty sanomalehdestä vai värikkäästä paperista. Erilaisia tuntoaistimuksia saa, jos lelussa on pelkän sanomalehtipaperin sijaan myös servettejä, kartonkia, pahvia, balsaa ja kuivia lehtiä. Nämä tarjoavat erilaisen tunnun, mutta myös erilaisia ääniä rapistessaan.
Itse pyrkisin myös, että eläin saa kokea jotain uutta joka päivä. Linnuille se voi helposti olla näkö- ja/tai tuntoaistimus, nisäkkäille myös hajut kuuluvat tähän kategoriaan. Sen ei ole pakko olla linnulle tarkoitettu lelu, vaan arkisi asioita, jopa roskia, jos ne ovat linnun käsittelyssä turvallisia. Omistajan kannattaa avata silmät sille, että voisiko lintu tutkailla hetken aikaa tavaraa, joka on menossa roskiin, kuitenkin pitäen silmällä sitä, että eihän roska voi olla linnulle vaaraksi. (Katso blogissa: Virikkeitä roskista... kirjaimellisesti..!) Muillekin kodin esineille voi avata silmät, olisiko siinä linnulle tutkittava asia, jota se ei ole ennen tavannut, kuten muovipullo tai metallilusikka.
Tässä merkinnässä aion käydä läpi omia ajatuksiani, kuinka papukaijoja voi virikkeellistää arjen tiimellyksessä. Virikkeellistämisen voi ottaa mukaan kaikissa rutiineissa.
 |
| Neitokakadu syömässä hirssiä lelupallon sisältä. |
Kuivaruoka on monien lintujen lempiruokaa. Sillekin olisi oma taulukkonsa, jossa on ilmaistu, millaisista leluista linnut ovat saaneet kuivaruokansa menneellä viikolla. Akryylisiä, muovisia ja metallisia, kierrätettäviä ja kestäviä leluja olisi vähintään jokaiselle viikonpäivälle eri. Tuhottavia, esimerkiksi pahvisia ja puisia leluja olisi erilaisia, ja jokaiselle päivällä vähintään yksi, riippuen lintujen määrästä ja lelujen koosta. Ajan mittaan omistaja saisi huomata, mistä omat linnut pitävät, ja painottaa leluja näihin, mutta ei kuitenkaan siirtyä käyttämään vain paria erilaista lelua.
Olen suunnitellut myös "lelumetsiä", jotka ovat verkkopylväitä, joihin voi kiinnittää lähes loputtoman määrän leluja. Näihin kiinnittämällä uuden lelun, lintu joutuu tekemään töitä löytääkseen sen päivän lisätyt lelut, sen sijaan että ne olisivat sille ilmiselvästi näkyvillä. Suuri määrä erilaisia materiaaleja ja tekstuureja saa linnun etsimään, kun lelu ei ole suoraan näkösällä. Tämä jäljittelee ruoan hankintaa luonnossa, kun lintu ei voi olla varma, missä seuraava ruokapaikka edes on. Ruokapaikan löytämisen jälkeen se vasta voi alkaa hommaansa, eli ruoan saamiseen lelusta, tai hedelmäpuusta. (Katso blogissa: Papukaijojen virikkeellistäminen ruoalla: lelupuu / lelumetsä)
Ruokailuun liittyvät myös älylliset virikkeet, kun lintua koulutetaan. Koulutushetkessä on mukana myös sosiaalinen puoli ihmisen kanssa. Sosiaalisuuteen ei aina tarvitse ruokaa, sillä osa linnuista on ihmistä kohtaan sosiaalisia myös ilman ruokakannustetta. Uusien lintututtavien tapaaminen on myös virike, samoin matkustaminen, jos ne tehdään lintujen ehdoilla.
Erilaisia aistivirikkeitä voi tarjota myös ruokavirikkeiden parissa. Hyvän värinäön omaaville linnuille voi olla merkitystä, onko ruokavirike tehty sanomalehdestä vai värikkäästä paperista. Erilaisia tuntoaistimuksia saa, jos lelussa on pelkän sanomalehtipaperin sijaan myös servettejä, kartonkia, pahvia, balsaa ja kuivia lehtiä. Nämä tarjoavat erilaisen tunnun, mutta myös erilaisia ääniä rapistessaan.
Itse pyrkisin myös, että eläin saa kokea jotain uutta joka päivä. Linnuille se voi helposti olla näkö- ja/tai tuntoaistimus, nisäkkäille myös hajut kuuluvat tähän kategoriaan. Sen ei ole pakko olla linnulle tarkoitettu lelu, vaan arkisi asioita, jopa roskia, jos ne ovat linnun käsittelyssä turvallisia. Omistajan kannattaa avata silmät sille, että voisiko lintu tutkailla hetken aikaa tavaraa, joka on menossa roskiin, kuitenkin pitäen silmällä sitä, että eihän roska voi olla linnulle vaaraksi. (Katso blogissa: Virikkeitä roskista... kirjaimellisesti..!) Muillekin kodin esineille voi avata silmät, olisiko siinä linnulle tutkittava asia, jota se ei ole ennen tavannut, kuten muovipullo tai metallilusikka.
 |
| Valkokakadun päivän uusi esine oli tämä kenkä. |
Lemmikkinä pidettävien papukaijojen hajuaisti on yleisesti aika kehno, mutta niiden päivä- ja värinäkö ovat erinomaiset. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että papukaijan elinympäristö on hyvin valaistu: tarpeeksi kirkas päivisin kaikkialta, sekä lisäksi UV-valo linnun oman lempipaikan läheisyydessä. UV-valo auttaa D-vitamiinia imeytymään, ja lisäksi sen avulla linnut näkevät yhden värin enemmän. Harmillista kyllä, UV-lamppujen UV-säteily yltää vain maksimissaan metrin päähän, joten paras tapa tarjoilla linnulle värielämyksiä onkin ulkona.
Ulkona lintu kohtaa myös erilaisia virikkeitä kuin sisällä. Aistit valpastuvat eri tavalla, kun voi katsella ja kuunnella villilintujen menoa, nähdä väritkin eri tavoin kuin sisällä, tuntea tuulenvire höyhenpuvussa, ja jopa kokea oikea sade ja ilmankosteus. Kaikesta tästä lintu kuitenkin nauttii vasta, jos se ei pelkää ulkohäkissä oloa. Uusiin paikkoihin meneminen voi olla joillekin linnuille iso askel. Ulkoilua ja vieraissa paikoissa käymistä voi harrastaa myös valjaissa.
Kaikenkaikkiaan virikesuunnitelmassa pyrkisin monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Esimerkkeja omista ohjenuorista:
- Kuivaruoka aina haasteen takaa, tuoreruokakin mahdollisuuksien mukaan.
- Ei samaa tuoreruokaa kahtena päivänä peräkkäin, niin ruokalajillisesti kuin esillepanollisesti. Myös kuivaruokaa voi vaihdella, esim. eri pelletit eri päivinä, jos mahdollista.
- Vähintään yksi eri ruokahaaste joka viikonpäivälle.
- Vähintään yksi uusi lelu päivässä, mielellään joka kerta kun linnut laittaa häkkiin/huoneeseen (muistaakseni tämän mainitsi papukaijakouluttaja Barbara Heidenreich).
- Yksittäinen lelu tarjolla enintään kolme päivää putkeen, ellei se ole edelleen aktiivisessa käytössä.
- Lelut, varsinkin ruokalelut haastavissa paikoissa, muttei niin haastavissa että lintu menettää mielenkiinnon.
- Koulutushetkiä vähintään kerran päivässä.
Ulkona lintu kohtaa myös erilaisia virikkeitä kuin sisällä. Aistit valpastuvat eri tavalla, kun voi katsella ja kuunnella villilintujen menoa, nähdä väritkin eri tavoin kuin sisällä, tuntea tuulenvire höyhenpuvussa, ja jopa kokea oikea sade ja ilmankosteus. Kaikesta tästä lintu kuitenkin nauttii vasta, jos se ei pelkää ulkohäkissä oloa. Uusiin paikkoihin meneminen voi olla joillekin linnuille iso askel. Ulkoilua ja vieraissa paikoissa käymistä voi harrastaa myös valjaissa.
Kaikenkaikkiaan virikesuunnitelmassa pyrkisin monipuolisuuteen ja vaihtelevuuteen. Esimerkkeja omista ohjenuorista:
- Kuivaruoka aina haasteen takaa, tuoreruokakin mahdollisuuksien mukaan.
- Ei samaa tuoreruokaa kahtena päivänä peräkkäin, niin ruokalajillisesti kuin esillepanollisesti. Myös kuivaruokaa voi vaihdella, esim. eri pelletit eri päivinä, jos mahdollista.
- Vähintään yksi eri ruokahaaste joka viikonpäivälle.
- Vähintään yksi uusi lelu päivässä, mielellään joka kerta kun linnut laittaa häkkiin/huoneeseen (muistaakseni tämän mainitsi papukaijakouluttaja Barbara Heidenreich).
- Yksittäinen lelu tarjolla enintään kolme päivää putkeen, ellei se ole edelleen aktiivisessa käytössä.
- Lelut, varsinkin ruokalelut haastavissa paikoissa, muttei niin haastavissa että lintu menettää mielenkiinnon.
- Koulutushetkiä vähintään kerran päivässä.
 |
| Tavoitteena terve, onnellinen ja ennenkaikkea luontaisesti aktiviinen lemmikkipapukaija. |
Kommentit
Lähetä kommentti