Mikä ihmeen ruokahäkki? Suomeksi tälle ei ole kunnon nimeä, vaikka ei liene englanniksikaan niin laajaa termiä. Tarkoitan ruokahäkillä kaikenmoisia teollisia virikevermeitä, joissa ruoka tai muu eläintä motivoiva juttu laitetaan ikäänkuin pienen "häkin" sisälle. Eläin joutuu kaivelemaan ruoan häkin pinnojen välistä tai häkin rei'istä, "häkin" mallista riippuen.
 |
| Baffle cage tai vastaavilla nimillä myynnissä oleva ruokahäkki. Kuva: Hookbills.eu |
Tämä on mielestäni erittäin kätevä tapa virikkeellistää lintua niin ruokailuun kuin muuhunkin. Ensin valitaan linnun koolle ja leikkimistyylille sopiva "häkki". Se voi olla metallia, akryyliä, muovia/PVC:tä, nahkaa tai kumia. Se täytetään asioilla, jotka lintu kokee tavoittelemisen arvoisena. Vaikeusastetta on erittäin helppo muuttaa. Jos häkin kannen saa auki, sen täyttäminen on myös erittäin nopeaa, paljon nopeampaa kuin lelun kasaaminen naruun tai ruoan kasaaminen tuoreruokatikkuun.
Häkkiruokinnan voi aloittaa helpon kautta niin, että ruokahäkkiin laitetaan sisälle vain linnun ruokaa. Esimerkiksi hirssintähkä, kuorellisia pähkinöitä, isohkoja paloja tuoreruokaa tai jopa herkkutikku tai itsetehty lintuleivän palanen. Ruoan tulee olla niin isoa, ettei se voi valahtaa liian helposti ruokahäkin rakosista alas. Tehtävä tehdään aluksi linnulle helpoksi, jotta se huomaa jutun juonen. Häkkiä voi käyttää myös leluna, täysin ilman ruokaa. Sinne voi puuta rakastavalle linnulle laittaa puuta, paperisilppurille paperia ja pahvia jne. ihan oman linnun mieltymysten mukaan. Eri ruokahäkkien esittelyn jälkeen esittelen erilaisia tapoja vaikeuttaa häkkiruokailua, ja täten lisätä linnun ruokailuaikaa ja vähentää tylsyyttä.
Materiaalin tulee olla turvallista. Esimerkiksi minkki- tai myyräverkosta ruokahäkkiä ei kannata tehdä itse, koska nämä verkot ovat yleensä sinkittyjä. Varsinkin märät ruoat irrottavat sinkkiä, joka voi aiheuttaa linnulle sinkkimyrkytyksen. Myös linnun sylki voi irrottaa sitä sen kolutessa kaltereita, vaikka ruoka tai lelut olisivatkin kuivia. Muovipinnoitetunkin verkon alla odottaa usein sinkitty metalli. Muovipinnoitettu käy yleensä vain suoranokille, sillä pienikin papukaija (esim. undulaatti) saa kuorittua muovipinnan pois vaivatta.
Materiaalin tulee myös olla sellaista, ettei lintu niele sitä, jos se saa siitä palasia irti, sillä siinä on kuputukoksen riski. Tämä on kuitenkin aina lintukohtaista, alkaako se niellä jotain ei-ruokaa. Tämä saattaa tapahtua esim. kumisen ruokahäkin kanssa.
Kokoa valitessa tulee olla huolellinen: vaikka häkin koolla ei sinänsä ole väliä, pinnavälillä on. Usein isossa ruokahäkissä on iso pinnaväli, joka voi olla vaara pienelle linnulle. Liian pieneen pinnaväliin taas iso lintu voi saada varpaansa tai nokkansa kiinni. Talipallotelineitä käytettäessä kannattaa huomioida, että spiraalin muodossa kapenevat talipallotelineet eivät ole kovin hyviä, koska kapenevaan päähän lintu voi saada varpaansa, jalkansa tai parhaimmillaan päänsä jumiin.
Häkkiruokinnan voi aloittaa helpon kautta niin, että ruokahäkkiin laitetaan sisälle vain linnun ruokaa. Esimerkiksi hirssintähkä, kuorellisia pähkinöitä, isohkoja paloja tuoreruokaa tai jopa herkkutikku tai itsetehty lintuleivän palanen. Ruoan tulee olla niin isoa, ettei se voi valahtaa liian helposti ruokahäkin rakosista alas. Tehtävä tehdään aluksi linnulle helpoksi, jotta se huomaa jutun juonen. Häkkiä voi käyttää myös leluna, täysin ilman ruokaa. Sinne voi puuta rakastavalle linnulle laittaa puuta, paperisilppurille paperia ja pahvia jne. ihan oman linnun mieltymysten mukaan. Eri ruokahäkkien esittelyn jälkeen esittelen erilaisia tapoja vaikeuttaa häkkiruokailua, ja täten lisätä linnun ruokailuaikaa ja vähentää tylsyyttä.
 |
| Samaa taktiikkaa käytetään myös villilintujen ruokinnassa sekä eläintarhoissa. Muovipintaista verkkoa en voi hyvillä mielin suositella papukaijoille, mutta suoranokille se on OK, jos lintu ei pääse repimään muovipintaa pois. |
Turvallisuus
Ruokahäkin kanssa tulee kiinnittää huomiota muutamien asioiden turvallisuuteen.Materiaalin tulee olla turvallista. Esimerkiksi minkki- tai myyräverkosta ruokahäkkiä ei kannata tehdä itse, koska nämä verkot ovat yleensä sinkittyjä. Varsinkin märät ruoat irrottavat sinkkiä, joka voi aiheuttaa linnulle sinkkimyrkytyksen. Myös linnun sylki voi irrottaa sitä sen kolutessa kaltereita, vaikka ruoka tai lelut olisivatkin kuivia. Muovipinnoitetunkin verkon alla odottaa usein sinkitty metalli. Muovipinnoitettu käy yleensä vain suoranokille, sillä pienikin papukaija (esim. undulaatti) saa kuorittua muovipinnan pois vaivatta.
Materiaalin tulee myös olla sellaista, ettei lintu niele sitä, jos se saa siitä palasia irti, sillä siinä on kuputukoksen riski. Tämä on kuitenkin aina lintukohtaista, alkaako se niellä jotain ei-ruokaa. Tämä saattaa tapahtua esim. kumisen ruokahäkin kanssa.
Kokoa valitessa tulee olla huolellinen: vaikka häkin koolla ei sinänsä ole väliä, pinnavälillä on. Usein isossa ruokahäkissä on iso pinnaväli, joka voi olla vaara pienelle linnulle. Liian pieneen pinnaväliin taas iso lintu voi saada varpaansa tai nokkansa kiinni. Talipallotelineitä käytettäessä kannattaa huomioida, että spiraalin muodossa kapenevat talipallotelineet eivät ole kovin hyviä, koska kapenevaan päähän lintu voi saada varpaansa, jalkansa tai parhaimmillaan päänsä jumiin.
Ruokahäkki tulisi myös kiinnittää niin, että lintu ei saa sitä vaarallisesti auki tai ei voi saada nokkaansa, varpaitaan, jalkojaan tai päätään jumiin kiinnitysmekanismiin, esim. väärän kokoiseen kettinkiin tai vääränlaiseen klipsuun. Jos häkin tekee itse verkosta, se tulee kasata niin, ettei siihen jää pieniä koloja, joihin lintu voi jäädä jumiin, tai teräviä kulmia, joihin se voi vahingoittaa itsensä. (En erityisesti suosittele ruokahäkin tekoa itse, sillä ostettuna saa turvallisempia versioita. Itsetehty pitäisi tehdä turvallisesta verkosta, joka on usein kallista, ja se pitäisi hitsata kasaan, sillä rautalangan käyttö tällaisessa on linnuille vaarallista.)
Oma turvallisuustekijänsä on myös käytettävä ruoka: tuoreruokaa käytettäessä häkki kannattaa puhdistaa vähintään päivittäin ruoantähteistä tai likaantuneista leluista ja kääreistä, esim. paperista. Ainakin osan häkeistä voi pestä tiskikoneessa, osan voi pestä runsaalla vedellä käsin, osan puhdistaminen on taas hankalampaa (nahkaiset).
Oma turvallisuustekijänsä on myös käytettävä ruoka: tuoreruokaa käytettäessä häkki kannattaa puhdistaa vähintään päivittäin ruoantähteistä tai likaantuneista leluista ja kääreistä, esim. paperista. Ainakin osan häkeistä voi pestä tiskikoneessa, osan voi pestä runsaalla vedellä käsin, osan puhdistaminen on taas hankalampaa (nahkaiset).
Erilaiset ruokahäkit
Vaihtoehtoja häkkiruokinnan rungolle on useita. Metallisia on isoille ja pienille linnuille. Yleisin teollinen malli on nimeltään baffle cage. Se on tehty tarkasta mallista riippuen ruostumattomasta teräksestä tai pulverimaalattu, joten se on turvallinen käyttää myös märän ruoan kanssa. Valitse koko pinnavälin ja linnun koon mukaan, sillä pieninkin baffle cage saattaa olla pienimmille linnuille vaarallinen suuren pinnavälin vuoksi. Pienille linnuille suosittelen turvalliseksi todettuja talipallotelineitä, joissa ei ole sinkki- tai muovipintaa. Maalatut lienevät ihan OK*, joskin asia kannattaa tarkistaa talipallotelineen valmistajalta. Vältä spiraalin muotoon tehtyjä talipalloja, tai joissa on muutoin pallomaisia muotoja joissa pinnat kapenevat pienessä kulmassa. Baffle cagen ja useimmat talipalloautomaatit voi avata kokonaan tai osittain, jolloin niiden täyttäminen ja tyhjentäminen on helppoa. Ruostumattomasta teräksestä tehdyt kestänevät myös pesukoneen sotkuisen syöjän jäljiltä. Itse olen käyttänyt myös kalan paistoon tarkoitettua halsteria tällaiseen tarkoitukseen. Samaan kategoriaan menevät myös esim. salaattipallot ja porkkananpidikkeet, joskin niiden kanssa tulee ottaa myös huomioon turvallisuus: molempien pinnavälit ovat niin isot, että ainakin undulaatin kokoiset linnut voivat mahtua niihin kokonaan sisälle ja jäädä jumiin!*Olen nähnyt normaalista kaupasta ostettuja, oletettavasti pulverimaalattuja talipallotelineitä käytettävän eläintarhoissa, joten voinen luottaa esim. Korkeasaaren asiantuntemukseen tässä. Luulisi, että luonnoneläinten ruokintaan tarkoitetut laitteet olisivat riittävän myrkyttömiä, mutta pelkästään tähän en voi luottaa: varsinkin osa pähkinätelineistä näyttää erehdyttävän paljon samalta kuin sinkitty verkko.
Akryylinen ruokahäkki on usein nimeltään buffet ball. Siitä on useampaa versiota, ja sitä voi käyttää eri tavoin. Sen voi ripustaa sellaisenaan, tilata tarjottimen kanssa (jolloin pallo on kepissä ja pääsee pyörimään, muttei heilumaan, ja pois revityt ruoan- tai lelunkappaleet laskeutuvat ensin tarjottimelle) tai sen voi tarjoilla sellaisenaan esim. häkin päällä, pohjalla tai huoneen lattialla, jolloin se pääsee pyörimään mutta lintu ei pääse helposti sen alapintaan käsiksi. Buffet ball on kierteillä, ja sen voi avata kahdeksi puolipalloksi, joten täyttäminen ja tyhjentäminen on helppoa. Se on kovaa akryyliä, ja sopii useimmille linnuille, joskin voimakkaimmat linnut saavat senkin rikki. Toisen mallinen, mutta akryylinen silti ovat myös kantikkaat akryylilaatikot, joissa on eri muotoisia reikiä. Tälle tuotteelle en ole löytäny kovin yleistynyttä kutsumanimeä.
Kuminen ruokahäkki on usein nimeltään nutcase, joskin myös koirille tarkoitettuja kumipalloja (esim. hol-ee-roller tai vastaava) voi käyttää. Tällöinkin on otettava huomioon aukkojen koko: niiden tulee olla niin pieniä, että edes venytettynä linnun pää ei voi mahtua niistä. Kuminen lelu voi myös kannustaa joitain lintuja puremaan itse lelua, jolloin on pidettävä huoli, että lintu ei niele kumia. Kumisten lelujen huonona puolena pidän niiden kestämättömyyttä, sekä sitä, että ne ovat perinteistä baffle cagea vaikempia täyttää ja tarvittaessa tyhjentää, sillä niitä ei voi avata.
Nahkainen ruokahäkki ei ole enää kovinkaan häkki, sillä se on enemmänkin pussukka. Se kuitenkin ajaa täsmälleen saman asian. Pehmeän nahan läpi lintu pystyy tunnustelemaan pussin sisältöä myös sieltä, mihin se ei näe tai välittömästi yllä, tai se pystyy esim. rikkomaan ison ruokapalan nahan läpi pureskellen, ja sitten vetämään pienet palaset ulos rei'istä. Nahan reikien koosta riippuen pussi käy monen kokoisille linnuille. En kuitenkaan voi suositella sitä tuoreruoalle, koska nahka menee helposti erittäin likaiseksi, ja sitä on hankala pestä. Se tarjoaa kuitenkin erilaisen foraging-kokemuksen kuin kovat ruokahäkit.
 |
| Celebesinkakadu ja iso, metallinen baffle cage, jossa on sisällä puunpalasia. Kuva: Hookbills.eu |
Akryylinen ruokahäkki on usein nimeltään buffet ball. Siitä on useampaa versiota, ja sitä voi käyttää eri tavoin. Sen voi ripustaa sellaisenaan, tilata tarjottimen kanssa (jolloin pallo on kepissä ja pääsee pyörimään, muttei heilumaan, ja pois revityt ruoan- tai lelunkappaleet laskeutuvat ensin tarjottimelle) tai sen voi tarjoilla sellaisenaan esim. häkin päällä, pohjalla tai huoneen lattialla, jolloin se pääsee pyörimään mutta lintu ei pääse helposti sen alapintaan käsiksi. Buffet ball on kierteillä, ja sen voi avata kahdeksi puolipalloksi, joten täyttäminen ja tyhjentäminen on helppoa. Se on kovaa akryyliä, ja sopii useimmille linnuille, joskin voimakkaimmat linnut saavat senkin rikki. Toisen mallinen, mutta akryylinen silti ovat myös kantikkaat akryylilaatikot, joissa on eri muotoisia reikiä. Tälle tuotteelle en ole löytäny kovin yleistynyttä kutsumanimeä.
Kuminen ruokahäkki on usein nimeltään nutcase, joskin myös koirille tarkoitettuja kumipalloja (esim. hol-ee-roller tai vastaava) voi käyttää. Tällöinkin on otettava huomioon aukkojen koko: niiden tulee olla niin pieniä, että edes venytettynä linnun pää ei voi mahtua niistä. Kuminen lelu voi myös kannustaa joitain lintuja puremaan itse lelua, jolloin on pidettävä huoli, että lintu ei niele kumia. Kumisten lelujen huonona puolena pidän niiden kestämättömyyttä, sekä sitä, että ne ovat perinteistä baffle cagea vaikempia täyttää ja tarvittaessa tyhjentää, sillä niitä ei voi avata.
 |
| Viherposkiaratti ja täyttämätön holl-ee-roller (vihreä pallo). Kuva: Flickr.com / Wikipedia.com / therouxdown, CC BY-SA 2.0 |
Nahkainen ruokahäkki ei ole enää kovinkaan häkki, sillä se on enemmänkin pussukka. Se kuitenkin ajaa täsmälleen saman asian. Pehmeän nahan läpi lintu pystyy tunnustelemaan pussin sisältöä myös sieltä, mihin se ei näe tai välittömästi yllä, tai se pystyy esim. rikkomaan ison ruokapalan nahan läpi pureskellen, ja sitten vetämään pienet palaset ulos rei'istä. Nahan reikien koosta riippuen pussi käy monen kokoisille linnuille. En kuitenkaan voi suositella sitä tuoreruoalle, koska nahka menee helposti erittäin likaiseksi, ja sitä on hankala pestä. Se tarjoaa kuitenkin erilaisen foraging-kokemuksen kuin kovat ruokahäkit.
Pipe feederiksi kutsutaan PVC-putkesta tehtyä ruokailuvälinettä, jonka ihminen pystyy täyttämään avaamalla sen pään korkin, mutta lintu joutuu tonkimaan ruoan pois pienistä aukoista. Näitä on myynnissä eri kokoisina, ja sellaisen voi tehdä myös itse. Lelu on sitä haastavampi, mitä pienemmät reiät siinä on. Läpinäkyvä lelu on hieman helpompi, kuin valkoisesta putkesta tehty. Tämä sopii parhaiten isommille linnuille. Ruokana kannattaa käyttää jotain kuivaa ruokaa, joka ei takerru putken sisäpintaan. Lelun voi tarjoilla sellaisenaan tai ripustaa roikkumaan.
Muovisia ruokahäkkejä ei välttämättä kannata kovin isoilla linnuilla pitää. Pienikin papukaija saattaa saada sellaisen rikki, ja jäävät kulmat voivat olla vaarallisen teräviä. Näitä ovat mm. muoviset talipallotelineet, ja itse kissan palloista tehdyt pallot (ks. Pinkkipingviinin tutoriaali). Ne ovat kuitenkin äärettömän käteviä, sillä ne ovat edullisia ja sopivat yleensä pienille linnuille hyvin, varsinkin suoranokille! Pienessä koossa on sekin hyvä puoli, että ruokaa voi ripotella eri paikkoihin ja kannustaa täten lintua liikkumaan! Kaupallisena saa myös esim. netin halpakaupoista isompia muovisia ruokahäkkejä, jotka kiinnitetään tiiviisti pinnoihin. Näiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen: pinnaväli on melko iso ja vaarallinen pienille linnuille, mutta huteran näköinen muovi on hetkessä tuhottu teräviksi sälöiksi ison linnun nokassa.
Vähitellen ja hissukseen voidaan lisätä erilaisia haasteita. Ruokaa tai muita mukavia asioita voidaan peittää enemmän, ja ruokahäkkiä voidaan tehdä epävakaammaksi ja siirtää haastavampaan paikkaan. Esimerkiksi ruoan sekaan voi laittaa puunpaloja tms. joita lintu joutuu siirtelemään ja jyrsimään päästäkseen käsiksi ruokaan. Epävakaammaksi ruokahäkin saa, kun sen laittaa roikkumaan vapaasti pinnoihin kiinnittämisen sijaan: linnun omat liikkeet saavat myös häkin liikkeelle. Lempipaikasta ruokahäkin voi siirtää haastavampaan paikkaan niin, että lintu joutuu kurottelemaan, kiipeilemään tai jopa lentämään sen luokse.
Ruokahäkin kanssa haastetta voi lisätä aina linnun tason mukaan lähes loputtomasti. Haastavimmillaan lintu joutuu roikkumaan itse häkin kyljessä sen heiluessa linnun painosta, ja häkki on voitu vuorata ulkoakin päin esim. sanomalehteen, ja täytetty kaikella jyrsittävällä, herkkupalana ehkä isolle linnulle vain muutama palanen pähkinää tai muuta herkkua. Haasteeseen tottuneille
Muovisia ruokahäkkejä ei välttämättä kannata kovin isoilla linnuilla pitää. Pienikin papukaija saattaa saada sellaisen rikki, ja jäävät kulmat voivat olla vaarallisen teräviä. Näitä ovat mm. muoviset talipallotelineet, ja itse kissan palloista tehdyt pallot (ks. Pinkkipingviinin tutoriaali). Ne ovat kuitenkin äärettömän käteviä, sillä ne ovat edullisia ja sopivat yleensä pienille linnuille hyvin, varsinkin suoranokille! Pienessä koossa on sekin hyvä puoli, että ruokaa voi ripotella eri paikkoihin ja kannustaa täten lintua liikkumaan! Kaupallisena saa myös esim. netin halpakaupoista isompia muovisia ruokahäkkejä, jotka kiinnitetään tiiviisti pinnoihin. Näiden kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen: pinnaväli on melko iso ja vaarallinen pienille linnuille, mutta huteran näköinen muovi on hetkessä tuhottu teräviksi sälöiksi ison linnun nokassa.
 |
| Itse kissanlelusta tehtyjä pienenpieniä ruokahäkkejä, joissa on hirssiä sisällä. |
Helposta haastavaan
Kaikkein helpoin tapa käyttää ruokahäkkiä on laittaa sinne linnun kannalta kiinnostavia asioita, ja asettaa häkki lähelle linnun lempipaikkaa. Kokemattoman linnun kanssa kannattaa käyttää mahdollisimman lyhyttä kiinnitysnarua/-kettinkiä, tai jopa kiinnittää ruokahäkki väliaikaisesti kiinni kaltereihin esim. nippusiteillä tai narulla. Tällöin se on tukevasti paikoillaan, eikä pääse pelästymään heiluvaa häkkiä. |
| Tanimbarinkakadu ja metallinen bafflecage. Valokuva postattu kuvaajan luvalla. Kuva: Dawn Graham / birdieboxbirdtoys.com |
Ruokahäkin kanssa haastetta voi lisätä aina linnun tason mukaan lähes loputtomasti. Haastavimmillaan lintu joutuu roikkumaan itse häkin kyljessä sen heiluessa linnun painosta, ja häkki on voitu vuorata ulkoakin päin esim. sanomalehteen, ja täytetty kaikella jyrsittävällä, herkkupalana ehkä isolle linnulle vain muutama palanen pähkinää tai muuta herkkua. Haasteeseen tottuneille
linnuille ruokahäkkiin voi lisätä myös jotain todella kovaa, jota ne eivät välttämättä edes saa jyrsittyä, vaan tarkoitus on siirrellä asioita, jotta se yltää ruokaan tai tuhottaviin leluihin. Kaikkein tehokkaimmille ja kokeneimmille leikkijöille häkkejä voi käyttää myös osittain sisäkkäin, esim. akryylinen buffet ball täytettynä ison baffle cagen sisällä (tällöin tietenkään sisempää ei kannata täyttää vaikeimman kaavan mukaan).
Siltikin helpoimmillaan ruokahäkin täyttäminen on vain sopivan sekalaisen tavaran ja ruoan viskaamista sen sisälle, sulkeminen ja ripustaminen sopivaan paikkaan. Niin nopeaa ja tehokasta, mutta lintu viettää ruokahäkin parissa kauan aikaa sitä tyhjentäessään!
Lue myös:
- Helppo konsepti, hankala sana: Foraging
- Papukaijojen kupiton ruokinta
Siltikin helpoimmillaan ruokahäkin täyttäminen on vain sopivan sekalaisen tavaran ja ruoan viskaamista sen sisälle, sulkeminen ja ripustaminen sopivaan paikkaan. Niin nopeaa ja tehokasta, mutta lintu viettää ruokahäkin parissa kauan aikaa sitä tyhjentäessään!
Lue myös:
- Helppo konsepti, hankala sana: Foraging
- Papukaijojen kupiton ruokinta
Kommentit
Lähetä kommentti