Liikunta vai ruokavalio? Normaalin painon ylläpito lemmikkinä

Tämä merkintä on todella epätieteellinen, ja lähinnä omien ajatuksien pyörittelyä. 

Olen aiemmin kirjoittanut ihmisillä ja muilla eläimillä tehdyistä tutkimuksista johdetun merkinnän Pidempää ikää lemmikkilinnuille. Yllätyksenä ei lie tule kenellekään, että normaalin rajoissa oleva paino tukee pitkää ikää ja hyvinvointia. Kuten ihmisilläkään, ei tulisi linnuillakaan tuijottaa pelkästään "painoindeksiä", koska lintu voi painaa saman verran, oli massa sitten puhdasta lihasta tai puhdasta rasvaa. 

Monilla eläimillä on kuitenkin tutkimuksissa havaittu, että pieni nälkä tukee pitkää elinikää. Tai sanotaanko ennemmin, että jatkuva kylläisyys ei ole hyvästä, ettei kukaan innostu lintuaan varsinaisesti näännyttämään. Aiemmin linkatussa blogimerkinnässä on vinkkejä siihen, miten normaalia lemmikkielämää elävälle linnuille voi toteuttaa arkeen "pientä nälkää" ilman että linnun hyvinvointi kärsii. Pienen nälän avittamana lintu voi jopa voida paremmin: se voi syödä monipuolisemmin ja kärsiä vähemmän tylsyydestä ja sen aiheuttamista henkisistä ongelmista, jos se joutuu puuhastelemaan ruokansa eteen.

Eräässä ihmisillä toteutetussa tutkimuksessa huomattiin, että alipainoiset ihmiset (joilla ei kuitenkaan ole syömishäiriöitä) söivät vähemmän, kuin normaalipainoiset ihmiset (12% vähemmän). Tämä ei ole yllätys, mutta alipainoiset ihmiset myös liikkuivat vähemmän kuin normaalipainoiset (24% vähemmän). Silti alipainoisten ihmisten veriarvot olivat normaalipainoisia paremmat. 


Jos tästä yhdestä ihmisillä tehdystä tutkimuksesta haluaa ottaa lintumaailmaan, vaatii se tietenkin aikamoista kulmien suoraksi vetämistä ja yleistämistä. Mielestäni se voi kuitenkin olla tarpeen.

Lemmikkinä elävät linnut eivät pääse läheskään siihen samaan urheilusuoritukseen, kuin niiden villinä elävät sukulaiset. Tämä ihmisillä tehty tutkimus kuitenkin korostaa ravinnon merkitystä hyvän terveydentilan ylläpidossa, jos siis terveydentilaa mitataan veriarvoista. Verikokeita tehdään myös linnuille, ja niiden avulla voi saada paljonkin tietoa linnun piilevästä ja todellisesta terveydentilasta, jotain mitä paljaalla silmällä ei voi välttämättä havaita lainkaan. Tässä esimerkkinä australialaisen Bird and Exotic Animal Clinicin julkaisu, jossa vertaillaan hyvän ja huonon ruokavalion eroja: verinäyte neitokakadulta, jonka ruokavalio on lähinnä rasvaisia siemeniä, sisältää erittäin paljon kolesterolia, joka on paksuudellaan omiaan tukkimaan verisuonia ja aiheuttamaan monenlaisia ongelmia. 

Linnun terveyden ja terveen eliniän maksimointiin ehdottaisin siis jälleen sitä, että linnun toteutuneeseen ruokavalioon kiinnitettäisi enemmän ja enemmän huomiota. Huomioon tulisi ottaa lautasmallin tai ruokapyramidin kasaaminen sekä myös tarjoillun ruoan määrä, jotta suunniteltu ja toteutunut ruokavalio täsmäävät mahdollisimman hyvin. Tällä voitaisi osittain linnun terveydentilassa ja veriarvoissa korvata sitä, että lemmikkinä elävä lintu ei pääse samanlaisiin urheilusuorituksiin, kuin luonnossa, vaikka omistaja kuinka lintuaan treenaisi.

Lue myös: 
Papukaijojen kaloritarve
Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa
Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?

Kommentit