Koko idea ripustettavista tai lävistettävistä ruokapaloista pohjaa lemmikin aktivointiin ruoan avulla, termi joka on englanniksi foraging. Valmiiksi rei'itettyä ruokaa on helppo laittaa lelujen sekaan kuin lelun osina, tai ripustella ympäriinsä eläimen elinympäristöä.
Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni ideaa pienlemmikkien, erityisesti rottien, hiirien ja lintujen virikkeellistämisestä donitsin muotoisten ruokapalojen avulla. Eli siis käytännössä mikä tahansa ruokapala, jossa on reikä keskellä. Mikään oikeaoppinen donitsi sen ei tarvitse olla, vaan peruspalanen voisi olla esimerkiksi kuutiokin tai vaikka lohko hedelmää, kunhan siinä on reikä ripustamista varten.
Käytännössä kasviksilla tuo on helppo toteuttaa luonnostaan: ruokapalaan, oli se sitten siivu porkkanaa tai lohko omenaa, tai jopa kokonainen tomaatti, leikataan reikä, josta sen saa ripustettua. (Itse olen tökkinyt ohuisiin kasvispaloihin reikiä metallipillillä.) Tarpeeksi jämäkkään oksaan kasviksen palasen saa lävistettyä myös ilman erillistä rei'ittämistä. Olen erityisesti miettinyt tätä kiipeilevien eläinten näkökulmasta: oksat ovat mainio paikka ripustaa ruokaa, ja kannustaa eläintä luonnolliseen kiipeilyyn. Katso merkintä linnun kannustamisesta luonnolliseen liikkumiseen istualtaan kököttämisen sijaan: Lintujumppaa kotioloissa
Sen sijaan kuivaruoan kanssa se voikin olla haastavampi toteuttaa. Moni kuivaruoka, oli se sitten siemenseos tai pelletit, ovat pieniä papanoita, joita on sellaisenaan hankala ripustaa roikkumaan. Ne myös halkeavat helposti, jos niitä lähtee lävistämään tai rei'ittämään. Kuivaruoka on myös usein merkittävä osa monen lemmikin ruokavaliota, ja kuivaruoan kanssa ruoan pilaantuminen ei ole ongelmana. Kuivaa ruokaa voisi piilotella myös haastavampiin paikkoihin tai piiloihin ilman huolta siitä, että jos se jää löytymättä, se pilaantuu ja on terveys- tai hygieniariski.
Toivoisinkin, että pienlemmikeille olisi enemmän saatavilla tarkoituksella pieniä donitsin muotoisia ruokapalasia, joita voi tarkoituksella ripustella oksiin tai käyttää leluissa. Hieman helpotusta eläinkaupan hyllystä löytyy, ja tällaista ruokaa voi myös tehdä itse...
Kuvassa on papukaijoille tarkoitetut Brown’s Tropical Carnival Natural Baked Crisps. Niissä on hyvin pieni aukko, ja ne sopivat vain hyvin ohueen tikkuun, kuten tuoreruokatikkuun, grillitikkuun tai hirssintähkän kantaan. Niitä voi yrittää ripustaa myös luonnonoksiin, jos koukkunokkien jäljiltä tarpeeksi ohuita oksia jää minuuttia pidemmäksi aikaa. Niitä voi käyttää leluissa, jos lelun runkonaru tai tikku ovat tarpeeksi ohuita. Niiden ravintosisältö ei sen sijaan ole kovin mairitteleva: ne ovat suurimmaksi osaksi maissia ja riisiä. Herkkupaloiksi OK, ja kun ne pienessä pussissa myydäänkin, sellaiseksi ne on lie tarkoitettukin.
Joissain pellettisekoituksissa on myös muutamia muotoja, joissa on reikä keskellä. En ota tässä merkinnässä kantaa, ovatko nämä pelletit täyspainoista kuivaravintoa, mutta yksi sekoitus on esimerkiksi Pretty Bird Daily Select Complete Parrot Food (jonka pääasialliset raaka-aineet vaikuttavat olevan maissi ja vehnä). Vuonna 2020 ZuPreemiltä ilmestyi papukaijapellettien sarja Pasta Blend, jossa ainakin keskikokoisten lintujen versiossa on melko runsaasti kahta eri kokoa donitsin mallisia pellettejä (kuva alla). Näistä erinomainen esimerkki on tuo isompi, keltainen pelletti, jossa reikä on niin iso, että se on melko helppo ripustaa orsiin, jos niissä on vähääkään vapaita, vähän ohuempia kärkiä!
Samoin jyrsijäosastolla saatta törmätä donitsin muotoisiin herkkupaloihin (esim. Freddy herkkurenkaat, kuvassa), jotka ovat normaaleja pellettejä isompia, ja niissä on isompi reikä, joka sallii ripustamisen monimuotoisemmin esimerkiksi oksiin tai hieman paksumpaan naruun lelussa. Nämä riemunkirjavat herkkupalat ovat käytännössä maissia, viljaa ja väriaineita, joten ne tarjoavat pienille eläimille hyvin vähän arvokkaita ravintoaineita. Niiden käyttöä kannattaa siis harkita, koska jo yksi tuollainen donitsi on iso herkkupala pienelle linnulle tai jyrsijälle. Samoin jotkut rottaharrastajat antavat rotilleen herkkuna naruun pujotettuja Cheerios-muroja, joka on ideana hyvä, mutta jälleen kannattaa muistaa, ovatko ihmisten murot hyvä osa oman eläimen täyspainoista ruokavaliota.
Ajoittain näkee myös myynnissä isompia ruokadonitseja, esimerkiksi kaneille lähinnä heinästä tehtyjä noin 5 cm halkaisijaltaan olevia, tai linnuille kurpitsaisia donitsikakkuja. Ne on tarkoitettu ripustettavaksi mukana tulevassa narussa, mutta miksipä niitä ei voisi käyttää myös lelujen osina, tarjoten eläimelle entistä enemmän haastetta niiden parissa. Ne ovat kuitenkin yleensä melko kookkaita päivittäin tarjottavaksi.
Kuten aina, herkkupalojen kanssa tulee muistaa: kohtuus kaikessa. Lajin luonnollisesta ruokavaliosta poikkeavien herkkupalojen määrää kannattaa rajoittaa, jotta ne eivät pääse muodostamaan liian suurta osuutta ruokavaliossa, ja täten pääse vääristämään sitä. Herkut voivat olla hieman energiapitoisempia, jos eläin joutuu käyttämään enemmän energiaa niiden etsimiseen ja syömiseen, mutta siltikään herkkujen ei pidä päästä valloilleen.
Oiva tapa taklata herkkupalojen aiheuttama ruokavalion vääristymä on käyttää näissäkin virikkeissä eläimen omaa ruokaa! Tämän vuoksi olisikin vallan mainiota, jos löytyisi lajille oma tasapainoinen ja terveellinen täyspelletti, joka on donitsin muotoinen. Näin harvoin kuitenkaan pääsee käymään, joten ruokapalojen tekemistä voi harkita myös itse...
Lintuleipää voi tehdä mistä tahansa linnuille turvallisista ainesosista, jolloin kannattaa pitää mielessä se, että leipä on todella tarkoitettu nimenomaan linnuille, ei ihmisille. Viljasta tehtyjä jauhoja kannattaa käyttää enintään sidosaineena, samoin mausteet voi jättää laittamatta. Reseptejä löytyy yhtä monta kuin tekijää, ja tilaa on myös luovuudelle! Pääasia on, että leipä on linnulle maistuvaa ja terveellistä.
Itsetehdessä käytetyistä aineksista riippuu, kuinka paljon kyseisiä leipäsiä kehtaa tarjoilla eläimille päivässä. Mitä pienempiä tehdyt leipäset ovat, sitä enemmän niitä voi käytännössä ripotella erilaisiin paikkoihin, kuten saman lelun eri paikkoihin, useampaan eri leluun ja jos donitsin reiän koko on riittävä, myös muualle oksistoon. Mitä isompia leivät ovat, sitä vähemmän niitä kannattaa tarjoilla, jotta eläin ei löydä yhtä jättipottia, jonka parissa se yksin tyydyttää nälkänsä. Tämän vuoksi teolliset donitsipelletit olisivatkin mainiota: niiden koko on yleensä pienempi kuin mitä käsin jaksaa tai pystyy leipomaan omassa keittiössä.
Mitä edistyneempi oma lemmikki on ruoan etsimisessä, sitä paremmin näitäkin donitsipellettejä voisi piilottaa eläimen elinympäristöön. Helpoimmassa vaiheessa ne ovat täysin näkösällä, mutta ehkä uudessa tai haastavassa paikassa ruoaksi. Vähitellen niitä voisi alkaa piilottelemaan, esimerkiksi juurikin ylläolevan kuvan tavalla lävistämällä osaksi lelua, ja lisätä leluun ruokapalan ympärillä esimerkiksi rutattua paperia, yhä isompia palasia ja suurempia määriä ruoanetsintäkoulun edetessä.
Kuten aina ennenkin, vain mielikuvitus on rajana eläintä virikkeellistäessä, ja donitsin malliset, reiälliset, terveelliset ja pilaantumattomat ruokapalaset avaavat jälleen yhden oven lisää virikkeellistämisen loputtomassa maailmassa!
Jos foraging ei ole vielä tuttua kauraa, kannattaa lukea seuraavat merkinnät: Helppo konsepti, hankala sana: Foraging ja sarja merkintöjä: Papukaijojen kupiton ruokinta.
Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni ideaa pienlemmikkien, erityisesti rottien, hiirien ja lintujen virikkeellistämisestä donitsin muotoisten ruokapalojen avulla. Eli siis käytännössä mikä tahansa ruokapala, jossa on reikä keskellä. Mikään oikeaoppinen donitsi sen ei tarvitse olla, vaan peruspalanen voisi olla esimerkiksi kuutiokin tai vaikka lohko hedelmää, kunhan siinä on reikä ripustamista varten.
Käytännössä kasviksilla tuo on helppo toteuttaa luonnostaan: ruokapalaan, oli se sitten siivu porkkanaa tai lohko omenaa, tai jopa kokonainen tomaatti, leikataan reikä, josta sen saa ripustettua. (Itse olen tökkinyt ohuisiin kasvispaloihin reikiä metallipillillä.) Tarpeeksi jämäkkään oksaan kasviksen palasen saa lävistettyä myös ilman erillistä rei'ittämistä. Olen erityisesti miettinyt tätä kiipeilevien eläinten näkökulmasta: oksat ovat mainio paikka ripustaa ruokaa, ja kannustaa eläintä luonnolliseen kiipeilyyn. Katso merkintä linnun kannustamisesta luonnolliseen liikkumiseen istualtaan kököttämisen sijaan: Lintujumppaa kotioloissa
Sen sijaan kuivaruoan kanssa se voikin olla haastavampi toteuttaa. Moni kuivaruoka, oli se sitten siemenseos tai pelletit, ovat pieniä papanoita, joita on sellaisenaan hankala ripustaa roikkumaan. Ne myös halkeavat helposti, jos niitä lähtee lävistämään tai rei'ittämään. Kuivaruoka on myös usein merkittävä osa monen lemmikin ruokavaliota, ja kuivaruoan kanssa ruoan pilaantuminen ei ole ongelmana. Kuivaa ruokaa voisi piilotella myös haastavampiin paikkoihin tai piiloihin ilman huolta siitä, että jos se jää löytymättä, se pilaantuu ja on terveys- tai hygieniariski.
Toivoisinkin, että pienlemmikeille olisi enemmän saatavilla tarkoituksella pieniä donitsin muotoisia ruokapalasia, joita voi tarkoituksella ripustella oksiin tai käyttää leluissa. Hieman helpotusta eläinkaupan hyllystä löytyy, ja tällaista ruokaa voi myös tehdä itse...
Kokemattomille ruoanetsijöille ruoat voi laittaa hyvinkin esille aluksi, ja vaikeuttaa tasoa vähitellen. Kuva: Eva-Mari Saarinen |
Kuvassa on papukaijoille tarkoitetut Brown’s Tropical Carnival Natural Baked Crisps. Niissä on hyvin pieni aukko, ja ne sopivat vain hyvin ohueen tikkuun, kuten tuoreruokatikkuun, grillitikkuun tai hirssintähkän kantaan. Niitä voi yrittää ripustaa myös luonnonoksiin, jos koukkunokkien jäljiltä tarpeeksi ohuita oksia jää minuuttia pidemmäksi aikaa. Niitä voi käyttää leluissa, jos lelun runkonaru tai tikku ovat tarpeeksi ohuita. Niiden ravintosisältö ei sen sijaan ole kovin mairitteleva: ne ovat suurimmaksi osaksi maissia ja riisiä. Herkkupaloiksi OK, ja kun ne pienessä pussissa myydäänkin, sellaiseksi ne on lie tarkoitettukin.
Joissain pellettisekoituksissa on myös muutamia muotoja, joissa on reikä keskellä. En ota tässä merkinnässä kantaa, ovatko nämä pelletit täyspainoista kuivaravintoa, mutta yksi sekoitus on esimerkiksi Pretty Bird Daily Select Complete Parrot Food (jonka pääasialliset raaka-aineet vaikuttavat olevan maissi ja vehnä). Vuonna 2020 ZuPreemiltä ilmestyi papukaijapellettien sarja Pasta Blend, jossa ainakin keskikokoisten lintujen versiossa on melko runsaasti kahta eri kokoa donitsin mallisia pellettejä (kuva alla). Näistä erinomainen esimerkki on tuo isompi, keltainen pelletti, jossa reikä on niin iso, että se on melko helppo ripustaa orsiin, jos niissä on vähääkään vapaita, vähän ohuempia kärkiä!
Samoin jyrsijäosastolla saatta törmätä donitsin muotoisiin herkkupaloihin (esim. Freddy herkkurenkaat, kuvassa), jotka ovat normaaleja pellettejä isompia, ja niissä on isompi reikä, joka sallii ripustamisen monimuotoisemmin esimerkiksi oksiin tai hieman paksumpaan naruun lelussa. Nämä riemunkirjavat herkkupalat ovat käytännössä maissia, viljaa ja väriaineita, joten ne tarjoavat pienille eläimille hyvin vähän arvokkaita ravintoaineita. Niiden käyttöä kannattaa siis harkita, koska jo yksi tuollainen donitsi on iso herkkupala pienelle linnulle tai jyrsijälle. Samoin jotkut rottaharrastajat antavat rotilleen herkkuna naruun pujotettuja Cheerios-muroja, joka on ideana hyvä, mutta jälleen kannattaa muistaa, ovatko ihmisten murot hyvä osa oman eläimen täyspainoista ruokavaliota.
Ajoittain näkee myös myynnissä isompia ruokadonitseja, esimerkiksi kaneille lähinnä heinästä tehtyjä noin 5 cm halkaisijaltaan olevia, tai linnuille kurpitsaisia donitsikakkuja. Ne on tarkoitettu ripustettavaksi mukana tulevassa narussa, mutta miksipä niitä ei voisi käyttää myös lelujen osina, tarjoten eläimelle entistä enemmän haastetta niiden parissa. Ne ovat kuitenkin yleensä melko kookkaita päivittäin tarjottavaksi.
Kuten aina, herkkupalojen kanssa tulee muistaa: kohtuus kaikessa. Lajin luonnollisesta ruokavaliosta poikkeavien herkkupalojen määrää kannattaa rajoittaa, jotta ne eivät pääse muodostamaan liian suurta osuutta ruokavaliossa, ja täten pääse vääristämään sitä. Herkut voivat olla hieman energiapitoisempia, jos eläin joutuu käyttämään enemmän energiaa niiden etsimiseen ja syömiseen, mutta siltikään herkkujen ei pidä päästä valloilleen.
Oiva tapa taklata herkkupalojen aiheuttama ruokavalion vääristymä on käyttää näissäkin virikkeissä eläimen omaa ruokaa! Tämän vuoksi olisikin vallan mainiota, jos löytyisi lajille oma tasapainoinen ja terveellinen täyspelletti, joka on donitsin muotoinen. Näin harvoin kuitenkaan pääsee käymään, joten ruokapalojen tekemistä voi harkita myös itse...
Lintuleipää voi tehdä mistä tahansa linnuille turvallisista ainesosista, jolloin kannattaa pitää mielessä se, että leipä on todella tarkoitettu nimenomaan linnuille, ei ihmisille. Viljasta tehtyjä jauhoja kannattaa käyttää enintään sidosaineena, samoin mausteet voi jättää laittamatta. Reseptejä löytyy yhtä monta kuin tekijää, ja tilaa on myös luovuudelle! Pääasia on, että leipä on linnulle maistuvaa ja terveellistä.
Itsetehtyjä lintuleipäsiä, joihin on pillillä tökätty reikä ennen paistamista. Tällaisia ruokapalasia on helppo lisätä leluihin tuomaan eläimille aktiviteettia ruoan parissa. Näissä leipäsissä on käytetty pääasiassa lintujen omia pellettejä, mutta myös siemensekoitusta, chian siemeniä, pellavahiutaleita, kananmunaa ja hunajaa. Kuva ja ohje: Lil Monsters Bird Toys |
Itsetehdessä käytetyistä aineksista riippuu, kuinka paljon kyseisiä leipäsiä kehtaa tarjoilla eläimille päivässä. Mitä pienempiä tehdyt leipäset ovat, sitä enemmän niitä voi käytännössä ripotella erilaisiin paikkoihin, kuten saman lelun eri paikkoihin, useampaan eri leluun ja jos donitsin reiän koko on riittävä, myös muualle oksistoon. Mitä isompia leivät ovat, sitä vähemmän niitä kannattaa tarjoilla, jotta eläin ei löydä yhtä jättipottia, jonka parissa se yksin tyydyttää nälkänsä. Tämän vuoksi teolliset donitsipelletit olisivatkin mainiota: niiden koko on yleensä pienempi kuin mitä käsin jaksaa tai pystyy leipomaan omassa keittiössä.
Mitä edistyneempi oma lemmikki on ruoan etsimisessä, sitä paremmin näitäkin donitsipellettejä voisi piilottaa eläimen elinympäristöön. Helpoimmassa vaiheessa ne ovat täysin näkösällä, mutta ehkä uudessa tai haastavassa paikassa ruoaksi. Vähitellen niitä voisi alkaa piilottelemaan, esimerkiksi juurikin ylläolevan kuvan tavalla lävistämällä osaksi lelua, ja lisätä leluun ruokapalan ympärillä esimerkiksi rutattua paperia, yhä isompia palasia ja suurempia määriä ruoanetsintäkoulun edetessä.
Kuten aina ennenkin, vain mielikuvitus on rajana eläintä virikkeellistäessä, ja donitsin malliset, reiälliset, terveelliset ja pilaantumattomat ruokapalaset avaavat jälleen yhden oven lisää virikkeellistämisen loputtomassa maailmassa!
Kommentit
Lähetä kommentti