Miksi kirjoitan koira-aiheesta lintublogissa? Koska kiinnostukseni papukaijoihin kumpuaa myös kiinnostuksesta eläinten älykkyyteen ja kykyihin. Näitä esimerkkejä riittää ihmistä lähellä elävien lajien elämästä (kuten koira, kissa ja hevonen) sekä myös huomattavan älykkäiden eläinten elämästä (apinat, norsut, delfiinit ja varislinnut). Näitä aihealueita olen tässä lintuaiheisessa blogissa sivunnut aiemminkin, koska niissä on usein vinkkejä siitä, mihin eläimet pystyvät, ja myös pieniä vihjeitä siihen, mihin tutut papukaijat voisivat kyetä.
Netissä kiertää videoita sekarotuisesta Stella-koirasta, joka kommunikoi puhelaudan (soundboard) avulla. Puhelauta on puiseen alustaan kiinnitettyjä nappeja, joita painamalla ne sanovat tietyn sanan. Napin alle on myös ihmistä varten kirjoitettu, mikä sana nappia painamalla tulee kuulumaan. Näitä ovat mm. pallo, ulos, haluta, sänky, vihainen, iloinen, puisto jne... Yhteensä 29 sanaa, joita Stella osaa omistajansa, puheterapeutti Christina Hungerin mukaan käyttää muodostaakseen lauseita. Stellan puhetta voi seurata Instagramissa tilillä hunger4words. Myös projektin nettisivuilta löytyy mm. kuva Stellan taulusta: Hungerforwords.com
Itse olin jo alun alkaen skeptinen tästä. Toki koira oppii esimerkiksi painamaan nappia halutessaan ulos, tai saadakseen ruokaa, kuten hevonenkin oppii kertomaan symboleilla, haluaako se päälleen loimen vai ei. Nämä ovat kohtuullisen yksinkertaisia tapoja kommunikoida sen hetkisiä tarpeita, jolloin yksi napin painallus on jo ikäänkuin lause: "Minä haluan ulos." "Minä haluan ruokaa." "Minä haluan loimen." "Minä haluan loimen pois." Tällöin yksi toiminto, eli tietyn asian tekeminen, oli se sitten yksi tietty napin painallus, tietyn kellon soittaminen tai tietyn symbolin painaminen johtaa aina tiettyyn samaan asiaan. Näihin monien nisäkkäiden ja lintujen käsityskyky epäilemättä riittää, kunhan se myös aina saa haluamansa asian, eikä täten hämmenny, jos välillä se ei pääsekään ulos, vaan saa herkun lohdutuspalkinnoksi.
Se, mikä tekee Stellasta "erityisen," on sen kyky muodostaa lauseita nappeja painamalla. Stella tekee yleensä 2-4 sanan lauseita, jotka sen omistaja vielä tulkitsee. Välillä niissä ei tunnu olevan mitään järkeä, mutta usein niistä löytää järjen hivenen. Helsingin Sanomien artikkelissa kaksi eläinalan ammattilaista, Outi Vainio ja Tuire Kaimio, kertovat näkemyksistään, jotka täsmäävät omieni kanssa. Stellan nappien painallukset tuntuvat olevan lähes sattumanvaraisia, joita maustavat edelliset kokemukset: se saattaa tietää muutamien nappien seuraukset, esim. ruoka, pallo tai ulos. Omistaja tulkitsee Stellan lauseita kirkkain silmin, ehkä vähän liian naiivisti, kuin koira aina tarkoittaisi jotain tiettyä asiaa lauseellaan. Kaimio nostaa myös esille Viisas Hans -ilmiön, jossa eläin tulkitsee ihmisen tiedostamattomia ilmeitä ja eleitä tehdäkseen oikeita päätöksiä. Ehkä osamotivaatio Stellan napin painalluksille on myös omistajalta saatava huomio.
Stella-hypellä on kaksi puolta. Jos Stellan kykyihin uskoo, nostattavat videot koirien kykyjen arvostusta ja ehkä koirien kohtelu parantuu, jos ihmiset ymmärtävät että nekin voivat kärsiä tylsyydestä, yksinäisyydestä ja valinnanvapauden puutteesta. Tai sitten Stellan videot ja hehkutus sen kyvyistä ovat ylilyönti, joka kumotaan tieteellisesti melko piakkoin. Tällöin koiria voi edelleen pitää tyhminä, jotka hädin tuskin ansaitsevat hyvää kohtelua, ja tämä tulos taas vie pohjaa myös tulevilta kokeilta, joissa arvioidaan koiran älykkyyttä, tai yrityksiä tuoda vankeudessa asuvien eläinten ääni kuulumaan valinnanvapaudella.
Onneksi osa sentään luottaa täysin tieteeseen ja valvottuihin kokeisiin. Esimerkiksi Chaser-bordercollie osasi luotetusti yli 1000 esineen nimet. Chaserin kanssa tehty työ oli uraa uurtavaa, ja Chaserin kouluttaja/omistaja oli tieteelle omistautunut ja osasi kouluttaa koiran toimimaan oloissa, jotka vastasivat joka kerta kaksoissokkokokeita, jotka ovat usein kriittisiä tieteellisen tutkimuksen onnistumiselle. Chaser osasi myös lauseita. Vaikka esimerkiksi delfiineillä tai tiaisilla on kielioppi, eläinten kielioppi ei välttämättä ole aina samanlainen kuin meillä. Chaser osasi kuitenkin erottaa käskyt "Vie pallo frisbeen luo" ja "Vie frisbee pallon luo", tai erottaa, pitikö tiettyä esinettä koskea kuonolla, tassulla vai poimia se suuhun.
Sinäänsä ihailtavaa, että koirien älykkyyttä ja kommunikointikeinoja tutkitaan ja testataan. Voimme oppia lisää koirista ja niiden sielunelämästä, ja parantaa täten mahdollisuuksiamme pitää lemmikkejä kodeissamme. Valinnanvapaus ja oman mielipiteen ilmaiseminen on usein aihealue, joka on typistetty lemmikkien elämässä. Toivon, että joskus vielä voisimme kehittää luotettavampia keinoja, joilla lemmikkimme lajiin katsomatta voisivat kertoa mielihaluistaan ja mielipiteistään. Ehkä joskus jokin älykäs lemmikki, bordercollie tai muu koira, harmaapapukaija tai muu kaija, voi kertoa mielihaluistaan jonkinlaisen puhe- tai kommunikointilaudan avulla. Stella-koira saattaa olla siihen inspiraationa, mutta valitettavasti Stellan kanssa en näe sitä tieteellisyyttä ja tarkkuutta, mitä toivoisin näkeväni. Sama toistui myös tässä blogissa olleessa merkinnässä papukaijojen lukutaidosta. Niin kauan kun laudalla on niinkin abstrakteja käsitteitä kuin "bye", "no", "love you" ja "help", en voi ottaa sitä tosissaan. Oikeissa testeissä on hyväksyttävän eläimen mielen rajoitteet verrattuna ihmismieleen, vaikka tutkimuksen tarkoitus olisikin kaivella eläimen mielestä tapoja kommunikoida, joita ei ole aiemmin käytetty.
Lähde ja lisätietoa:
- HS: Verkossa leviää video, jolla Stella-koira ilmaisee neljällä sanalla haluavansa ulos – Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, miten se on mahdollista
Blogistani:
- Yli 1000 lelua nimeltä tiennyt Chaser-bordercollie on kuollut
- Voiko papukaija oppia lukemaan?
Netissä kiertää videoita sekarotuisesta Stella-koirasta, joka kommunikoi puhelaudan (soundboard) avulla. Puhelauta on puiseen alustaan kiinnitettyjä nappeja, joita painamalla ne sanovat tietyn sanan. Napin alle on myös ihmistä varten kirjoitettu, mikä sana nappia painamalla tulee kuulumaan. Näitä ovat mm. pallo, ulos, haluta, sänky, vihainen, iloinen, puisto jne... Yhteensä 29 sanaa, joita Stella osaa omistajansa, puheterapeutti Christina Hungerin mukaan käyttää muodostaakseen lauseita. Stellan puhetta voi seurata Instagramissa tilillä hunger4words. Myös projektin nettisivuilta löytyy mm. kuva Stellan taulusta: Hungerforwords.com
Itse olin jo alun alkaen skeptinen tästä. Toki koira oppii esimerkiksi painamaan nappia halutessaan ulos, tai saadakseen ruokaa, kuten hevonenkin oppii kertomaan symboleilla, haluaako se päälleen loimen vai ei. Nämä ovat kohtuullisen yksinkertaisia tapoja kommunikoida sen hetkisiä tarpeita, jolloin yksi napin painallus on jo ikäänkuin lause: "Minä haluan ulos." "Minä haluan ruokaa." "Minä haluan loimen." "Minä haluan loimen pois." Tällöin yksi toiminto, eli tietyn asian tekeminen, oli se sitten yksi tietty napin painallus, tietyn kellon soittaminen tai tietyn symbolin painaminen johtaa aina tiettyyn samaan asiaan. Näihin monien nisäkkäiden ja lintujen käsityskyky epäilemättä riittää, kunhan se myös aina saa haluamansa asian, eikä täten hämmenny, jos välillä se ei pääsekään ulos, vaan saa herkun lohdutuspalkinnoksi.
Se, mikä tekee Stellasta "erityisen," on sen kyky muodostaa lauseita nappeja painamalla. Stella tekee yleensä 2-4 sanan lauseita, jotka sen omistaja vielä tulkitsee. Välillä niissä ei tunnu olevan mitään järkeä, mutta usein niistä löytää järjen hivenen. Helsingin Sanomien artikkelissa kaksi eläinalan ammattilaista, Outi Vainio ja Tuire Kaimio, kertovat näkemyksistään, jotka täsmäävät omieni kanssa. Stellan nappien painallukset tuntuvat olevan lähes sattumanvaraisia, joita maustavat edelliset kokemukset: se saattaa tietää muutamien nappien seuraukset, esim. ruoka, pallo tai ulos. Omistaja tulkitsee Stellan lauseita kirkkain silmin, ehkä vähän liian naiivisti, kuin koira aina tarkoittaisi jotain tiettyä asiaa lauseellaan. Kaimio nostaa myös esille Viisas Hans -ilmiön, jossa eläin tulkitsee ihmisen tiedostamattomia ilmeitä ja eleitä tehdäkseen oikeita päätöksiä. Ehkä osamotivaatio Stellan napin painalluksille on myös omistajalta saatava huomio.
Stella-hypellä on kaksi puolta. Jos Stellan kykyihin uskoo, nostattavat videot koirien kykyjen arvostusta ja ehkä koirien kohtelu parantuu, jos ihmiset ymmärtävät että nekin voivat kärsiä tylsyydestä, yksinäisyydestä ja valinnanvapauden puutteesta. Tai sitten Stellan videot ja hehkutus sen kyvyistä ovat ylilyönti, joka kumotaan tieteellisesti melko piakkoin. Tällöin koiria voi edelleen pitää tyhminä, jotka hädin tuskin ansaitsevat hyvää kohtelua, ja tämä tulos taas vie pohjaa myös tulevilta kokeilta, joissa arvioidaan koiran älykkyyttä, tai yrityksiä tuoda vankeudessa asuvien eläinten ääni kuulumaan valinnanvapaudella.
Onneksi osa sentään luottaa täysin tieteeseen ja valvottuihin kokeisiin. Esimerkiksi Chaser-bordercollie osasi luotetusti yli 1000 esineen nimet. Chaserin kanssa tehty työ oli uraa uurtavaa, ja Chaserin kouluttaja/omistaja oli tieteelle omistautunut ja osasi kouluttaa koiran toimimaan oloissa, jotka vastasivat joka kerta kaksoissokkokokeita, jotka ovat usein kriittisiä tieteellisen tutkimuksen onnistumiselle. Chaser osasi myös lauseita. Vaikka esimerkiksi delfiineillä tai tiaisilla on kielioppi, eläinten kielioppi ei välttämättä ole aina samanlainen kuin meillä. Chaser osasi kuitenkin erottaa käskyt "Vie pallo frisbeen luo" ja "Vie frisbee pallon luo", tai erottaa, pitikö tiettyä esinettä koskea kuonolla, tassulla vai poimia se suuhun.
Sinäänsä ihailtavaa, että koirien älykkyyttä ja kommunikointikeinoja tutkitaan ja testataan. Voimme oppia lisää koirista ja niiden sielunelämästä, ja parantaa täten mahdollisuuksiamme pitää lemmikkejä kodeissamme. Valinnanvapaus ja oman mielipiteen ilmaiseminen on usein aihealue, joka on typistetty lemmikkien elämässä. Toivon, että joskus vielä voisimme kehittää luotettavampia keinoja, joilla lemmikkimme lajiin katsomatta voisivat kertoa mielihaluistaan ja mielipiteistään. Ehkä joskus jokin älykäs lemmikki, bordercollie tai muu koira, harmaapapukaija tai muu kaija, voi kertoa mielihaluistaan jonkinlaisen puhe- tai kommunikointilaudan avulla. Stella-koira saattaa olla siihen inspiraationa, mutta valitettavasti Stellan kanssa en näe sitä tieteellisyyttä ja tarkkuutta, mitä toivoisin näkeväni. Sama toistui myös tässä blogissa olleessa merkinnässä papukaijojen lukutaidosta. Niin kauan kun laudalla on niinkin abstrakteja käsitteitä kuin "bye", "no", "love you" ja "help", en voi ottaa sitä tosissaan. Oikeissa testeissä on hyväksyttävän eläimen mielen rajoitteet verrattuna ihmismieleen, vaikka tutkimuksen tarkoitus olisikin kaivella eläimen mielestä tapoja kommunikoida, joita ei ole aiemmin käytetty.
Lähde ja lisätietoa:
- HS: Verkossa leviää video, jolla Stella-koira ilmaisee neljällä sanalla haluavansa ulos – Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, miten se on mahdollista
Blogistani:
- Yli 1000 lelua nimeltä tiennyt Chaser-bordercollie on kuollut
- Voiko papukaija oppia lukemaan?