Virikeruokinta: Dyykkauskulho

Dyykkauskulho, dyykkaustarjotin, foraging bowl, foraging tray, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tätä voidaan puhutella myös nimellä scatter feeding eli ripotteluruokinta. Vaikka tarkkaa nimeä tälle virikemuodolle ei ole, on se kuitenkin todella mainio ratkaisu jokaisen linnun ja omistajan arkeen. Tämä virike sopii papukaijojen lisäksi hyvin myös suoranokille, kuten peipoille ja kyyhkyille. Samaa voi käyttää isommassa mittakaavassa myös jopa koirille ja kissoille, ja ruokintamuoto on tuttu eläintarhoissa kaikenlaisilla eläimillä.

Dyykkausastiassa on pohjana jotain linnulle turvallista epäsyötävää, jonka joukosta lintu joutuu erottelemaan syötävät asiat. Toteutus on erittäin helppoa ja nopeaa ihmiselle, mutta lintu voi joutua viettämään ruokaa etsiessään kauankin aikaa. Suosittelen tätä siis kaikille lintujen omistajille häkkiin jopa vakituiseksi sisustuselementiksi ja ruokintaratkaisuksi ja jopa päivittäiseen käyttöön.

Jos linnun kuivaruoka on siemenseos, voi sopivan virikeruokintalaitteen löytäminen ja keksiminen voi olla hankalaa. Pieniä siemeniä on hankalampi piilotella virikeleluihin kuin hieman kookkaampia pellettejä. Dyykkausastia on kaikenlaisen kuivaruoan tarjoiluun erittäin mainio ratkaisu. Sen toteuttamiseen riittävät myös kotoa löytyvät tarvikkeet, kuten linnun oma kulho tai jopa pienikokoisen häkin pohjalaatikko. Toisaalta myös kauppaan voi suunnata: iso, pinnoihin kiinnitettävä ruokakuppi antaa normaalia kulhoa enemmän pinta-alaa tai suuren kukkaruukun aluslautasen voi asettaa häkin pohjallekin. Toisaalta astialle voi myös askarrella sopivan pidikkeen, jos lintu ei ole häkin lattialla viihtyvää sorttia. Useille lajeille puinen teline on riittävän kestävä, mutta innokkailla pureskelijoilla telineen kannattaa olla metallia. Jos muoviastia houkuttelee linnun puremaan, myös astia voi olla rosteria.

Monille maassa ruokaileville papukaijoilla dyykkauskulhosta ruokaileminen on erittäin lähellä luonnonmukaista ruokailua. Se sopii kuitenkin hyvin myös luonnossa puussa ruokaileville lajeille. Kuvan nuoret keltakurkkurosellat etsivät ruokaa kivien seasta.
Kuva: Flickr.com / Ralph Green, CC BY-NC-ND 2.0

Mielestäni isompi dyykkausastia on parempi. Isommassa astiassa on enemmän pinta-alaa nuohottavaksi, jolloin ruoan etsimiseen menee enemmän aikaa. Isompaa astiaa lintu ei myöskään voi heitellä niin helposti/nopeasti tyhjäksi ruoanhakua vaikeuttavista esineistä tai pohjamateriaalista. 

Mikäli suurempaa astiaa ei ole eikä sellaista ole halua hankkia, voi dyykkauskulhon toteuttaa ihan normaaliin ruokakulhoonkin. Astia voi olla myös häkin ulkopuolella, mutta tällöin on huomioitava häkkiin paluu ruoan perässä: yleensä lintua suositellaan ruokittavan vain häkissä, jotta häkki säilyttää arvonsa mukavana paikkana, johon palata, edes ruoan perässä. Häkin ulkopuolella oleva dyykkausastia voi kuitenkin olla suurempi, koska häkin ulkopuolelle mahtuu helpommin kaiken kokoiset astiat. Aralle linnulle astia voi sijaita myös häkin katolla, jos lintu arastelee mennä puuhailemaan astian pariin esim. pöydälle. 

Dyykkausastian pohjalla voi olla mitä tahansa linnulle turvallista, jota se ei syö. Tämä voi olla esimerkiksi puhdasta pohjamateriaalia esim. puuhaketta, hamppu- tai pellavakuiviketta. Pohjana voi käyttää myös vaikkapa pahvi- tai paperisilppua, silputtua olkea tai heinää (huolehti homeettomuudesta!), silputtua ekokuitua, leluista tullutta roskaa, lehtiä, kukkia, käpyjä, puuhelmiä, oksien pätkiä, sopivan kokoisia kiviä, käytännössä siis ihan mitä tahansa!  Näitä voi myös helposti sekoitella keskenään vapaasti. Tarkoituksena on vain luoda alue, johon linnun kuivaruoka jotenkin uppoaa kaiveltavaksi.

Mukaan voi laittaa myös syötäviä asioita, joita lintu ei kuitenkaan syö, mutta ne toimivat silti harhautuksena linnun mielestä syömäkelpoista etsiessä. Näitä voivat olla esimerkiksi heinien kukinnot, kuivatut kukat sekä ne lintujen ruoat, joista lintu ei vain pidä, kuten "väärän merkkiset/väriset" pelletit, pienillä linnuilla myös pähkinät, nirsommilla linnuilla myös kuivatut hedelmät ja vihannekset. 

Luonnossa papukaijat joutuvat näkemään paljon vaivaa ja aikaa ruokansa eteen. Vankeudessa lintu altistuu mielen turruttavalle tylsyydelle, jos sille tarjotaan kaikki ruoka liian helposti.


Huomioita turvallisuudesta

Huomioi linnun koko! Linnuille ei kannata laittaa liukkaita juttuja, jotka ne voivat vahingossa niellä, kuten pyöreitä puuhelmiä tai sileitä kiviä, jotka ovat suunnilleen linnun nielun kokoisia tai sitä pienempiä.

Joillain lajeilla ei kannata käyttää korsimaisia asioita pesimäinnon hillitsemiseksi (peipot, kanariat, kyyhkyt ja papukaijoista myös kaijaset ja munkkiaratit). 

Dyykkauspaikan puhtaudesta on huolehdittava kunnolla. Se on asetettava paikkaan, jossa sen päällä ei ole orsia tai muuta, josta linnut voivat kakata astiaan. Linnut voivat ulostaa syödessäänkin, joten astian puhtaudesta on huolehdittava kunnolla. Astiassa kannattaa käyttää vain kuivia materiaaleja niin harhauttavien materiaalien suhteen kuin ruoankin suhteen, muutoin astian sisältö voi homehtua tai muutoin pilaantua vaaralliseksi nopeastikin. 

Astian ei kannata olla niin ahdas, hämärä tai korkeareunainen, että lintu kokee sen pesän tai pesän aihioksi! 

Dyykkausastiaan opettelu

Sama teksti on käyty kertaalleen jo merkinnässä Virikeruokailun aloittaminen: Aloita helposta! Dyykkausastia on kuitenkin niin helppo virike linnulle oppia, ettei se välttämättä vaadi kovin pitkällistä koulutussuunnitelmaa.

Ensimmäinen askel:

Ensimmäisenä on pohdittava eläimelle tarjottavan ruoan määrää. Usein ihmiset pitävät papukaijoillaan kaiken aikaa ihan liikaa ruokaa saatavilla. Kuivaruokaa tulisi olla sen verran, että se kaikki tulee syötyä päivän aikana, koska kuivaruoka on usein lintujen lempiruokaa. Lajista riippuen kuivaruokaa tulisi olla noin 60-25% päivän ruoka-annoksesta. Jos herkullista kuivaruokaa siis jää syömättä, malttaako lintu syödä ollenkaan tuoreita, jotka ovat oleellisia oikean ruokavalion toteutumisen kannalta? Lue lisää merkinnöistä: Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa ja Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?

Summittaisesti, vai hallitusti? Vasemmalla normaali näky, oikealla ruokalusikallinen, joka on usein ihan hyvä määrä esim. yhdelle neitokakadulle tai jopa isommalle harmaapapukaijalle, jonka ei tarvitsisi lemmikkinä juuri siemeniä syödä. 


Usein ensimmäisen kuvan kaltainen tilanne onkin totista totta, oli kyseessä sitten siemenet tai pelletit: jo yhdellä tai kahdellakin linnulla normaali, syvä kulho pullistelee ruokaa. Ensimmäinen askel on selvitettävä linnun oikeasti tarvitsema kuivaruoan määrä. Yleensä se on melko vähän verrattuna kokonaiseen kulholliseen.

Toinen askel: 

Toinen askel on haasteen esittely linnulle. Käytän esimerkkikuvissa ensin haastetta lisäämään puhdasta haapahaketta. Totutus aloitetaan vähitellen. Linnusta riippuu, kuinka helposti se hätkähtää muutosta. Jos lintu on hyvin pelokas uusia asioita kohtaan, voi tämänkin prosessin aloittaa vaikka vain yhdellä puulastulla kupissa, kunnes lintu ei enää reagoi siihen negatiivisesti. Vaikeustasoa lisätään vähitellen lisäämällä harhauttavan materiaalin määrää. Lopulta, linnun oppiessa tähän, materiaalia voi olla moninkertaisesti verrattuna kuivaruoan määrään.


Kolmas vaihtoehtoinen askel: 

Kulho on ihan OK noinkin, mutta lisähaastetta ja monipuolisuutta saa myös laajentamalla astian isommaksi. Tämä on hyvä varsinkin lintupareille tai parville, joilla saman, pienen kupin äärellä tonkiminen voi johtaa kiistoihin. Yksin elävällekin tämä on oivaa lisäpuuhaa. Asettamalla tällaisen astian lattialle sotkun määrä voi myös vähentyä, kun lintu ei heittele materiaalia niin korkealta. Tällöin on huolehdittava, että lintu todella uskaltaa mennä lattialle ruokailemaan, eikä orsia ole astian yläpuolella niin, että lintu voisi ulostaa ruoan sekaan. Häkin pinnoihin kiinnitettävän version voi tehdä itse, tai ostaa kanien kulmavessan, joka kiinnitetään pinnoihin. Pinnoihin kiinnitettäessä on huomioitava astian tukevuus: jos se tippuu linnun ollessa sen päällä, voi lintu saada traumat koko touhusta.

Kolmas vaihtoehtoinen askel: 

Lisähaastetta saa myös lisäämällä kulhoon muita esineitä. Näitä voi alkaa lisäämään myös ihan aikaisessa vaiheessa. Linnuille turvallisia juttuja voivat olla (linnun leikkimistavasta riippuen) esim. kävyt, puun palat, vanhat lelunpalat, palapelin palaset, maito- ja limupullojen korkit, legopalikat, isot helmet ja napit, pahvin ja paperin palaset, paperitollerot, kivet, kasvien lehdet, kuivatut vihannekset/hedelmät/marjat, kukat, jne.

Laakeassa astiassa riittää etsittävää. Isompi tavaramäärä lisää haastetta. Pieni kulho täyttyy nopeammin tavaroista, mutta ne on helpompi heitellä lattialle linnun toimesta. Ensimmäisessä kuvassa saattaa näkyä, kuinka vähän kuivaruokaa näissä astioissa lopulta on. 


Dyykkauskulho tuoreruoalla?

Dyykkauskulhoa voi hyödyntää myös kuivaruoan kanssa. Tällöin on kuitenkin oltava paljon tarkempi hygieniasta. 

Nirsoilla linnuilla, joiden pääasiallinen ruoka on siemenseos tai pelletit, voi tuoreruokaa käyttää "täytteenä" dyykkausastiassa. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että ensin mitataan kulhon pohjalle päivän annos kuivaruokaa. Tämä peitetään tuoreruoalla. Lintu joutuu kaivelemaan tuoreruoan seasta ja alta haluamansa kuivaruoan. Kuivaruokaa ei saa olla tällöin tarjolla muualla, ainakaan vähemmällä vaivalla! Tämä sopii erityisesti nirsoille, pienille linnuille, kuten neitokakaduille, undulaateille ja kaijasille, jotka tuntuvat joskus elävän vain pelkästään siemenillä. Samalla lintua saa totutettua tuoreruokaan siinä toivossa, että riittävän tuttua ruokaa se voisi alkaa syömäänkin. Päivän päätteeksi koko kulhon sisältö heitetään roskiin, kulho pestään ja aamulla juuri lintujen herätessä laitetaan uusi, tuore satsi. Tässä tulee tuhlausta toki, mutta monesti tuoreruoka jää nirsoilla linnuilla muutenkin koskemattomaksi. Rahan säästössä voi auttaa kesäkauden ulkoruoat eli luonnonkasvit (esim. piharatamo, apilat, voikukka, maitohorsma) ja satokauden liki ilmaiset tuotteet (esim. pihlajanmarjat, viinimarjat, mustikat, puolukat, omena). 

Päivittäisen siemensatsin peittäminen tuoreruoka-annoksella pakottaa linnun kaivelemaan ruokaansa, totuttelemaan tuoreruoan koskemiseen ja lopulta voi kannustaa myös maistelemaan sitä.

Dyykkauskulhon voi toteuttaa myös pelkästään tuoreruokaa varten niille lajeille, joilla ruokavalio koostuu pääasiassa tuoreuoasta. Linnun motivaatio voi kuitenkin olla haasteena: kaikki tuoreruoka ei yleensä ole yhtälailla maistuvaa. Tuoreruoan kanssa dyykkausastiaan piilotettavia asioita voivat linnun lempparit, jotka vaihtelevat linnusta riippuen (yleensä näitä ovat esim. marjat, hedelmät, herne ja maissi). Tuoreruoan dyykkauskulhossa on kiinnitettävä huomiota, että itse astian pohjamateriaali ei sotke liikaa kosteaa tuoreruokaa. Esimerkiksi pellavakuivike kevyenä tarttuu herkästi limaisempiin/märempiin tuoreruokiin. Tuoreruoan kanssa pieniä leluja ei kannata käyttää dyykkausastian täytteenä, koska koko astian sisältö kannattaa heittää roskiin päivän päätteeksi. Hyvää sisältöä on siis esimerkiksi ilmaiset jutut: oksan pätkät, luonnonkasvit, kävyt jne. Paperia tai pahvia en käyttäisi, jotta se ei pehmene tuoreruoan mehuista ja lintu luule sitä syötäväksi. 

Hedelmät ovat usein varsinkin isompien papukaijojen suosikkiruokaa. Tässä maitohorsman lehtien, varsisilpun ja kukkien seassa on monen linnun hedelmälemppareita: omenaa ja pari viinirypälettä. Haasteen lisäämiseksi hedelmät voi silputa vieläkin pienemmäksi ja tarjoilla isommasta kulhosta, jossa on enemmän kasveja. Ruokailun päätteeksi koko kulhon sisältö heitetään roskiin, jotta vältetään seoksen pilaantuminen. Onneksi luonnonkasvit ovat ilmaista täytettä.


Esimerkkejä

Dyykkausastian rakentaminen normaaliin, kookkaaseen ruokakulhoon. Siementen päällä on heinäsilppua (jyrsijäpuolelta eläinkaupasta) ja ekokuitua. Kuvat: Arattijengi / Sanna Pitkäranta


Pahvirasiaan arateille tehty dyykkausastia, jossa on siementen päällä heinää, ekokuitua ja paperisilppua. Kuvat: Arattijengi / Sanna Pitkäranta 

Suuri dyykkausastia neitokakaduparvelle. Linnut saavat kaiken siemenruokansa puhtaan pohjamateriaalin eli hamppukuivikkeen seasta. Dyykkausastia ei ole siis vain luksusta, vaan osa arkea. Keskellä tuoreruokalautanen. Kuva: Kiuru Koponen

Ylemmän kuvan ruokailuastia käytössä. Jo pelkästään hamppukuivike tuo siementen etsimiseen haastetta pelkän kulhon sijasta. Kuva: Kiuru Koponen


Kiipeilytelineen pohjalaatikkoon tehty dyykkausastia, jossa on monia luonnontuotteita: kuivakukkia, yrttejä, kuivattuja marjoja ja hieman siemeniä. Vaihteleva pohja itsessäänkin tarjoaa linnuille tutkittavaa ja uusia elämyksiä. Kuva: Auli Kivi-Nieminen.

Dyykkauskulho pienelle siemenannokselle kahdelle harmaapapukaijalle. Kuvat: Jonne Stenroth


Kommentit