Itse virikenörttinä haluaisin tarjoilla lintu- ja nisäkäslemmikeilleni kaiken ruoan jotenkin muutoin kuin perinteisesti kulhosta. Tästä puhutaan myös monissa eläinpiireissä, mutta virikeruokailusta innostunut omistaja saattaa tehdä kriittisiä virheitä, joilla itse vahingossa torppaa eläimen suorituksen. Tätä avaan enemmän merkinnässä Papukaijojen kupiton ruokinta, osa 1: Kuinka aloittaa?, jossa käyn läpi kolme kompastuskiveä, joista ensimmäinen on se tämän merkinnän aihe: omistajan halu saada eläimensä foraging-mestariksi yhdessä yössä. Muutoinkin tuo kolmiosainen merkintäsarja papukaijojen kupittomasta ruokinnasta kannattaa lukea. Tässä merkinnässä kuitenkin kerron konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka virikeruokailun suhteen täysin kokemattoman linnun kanssa voi aloittaa.
Esittelen tässä merkinnässä kolme virikettä, joista kaksi ensimmäistä sopivat kaikille linnuille, ja ne ovat todella helppoja, halpoja ja monipuolisia. Viimeinen virike sopii jyrsimisintoisille papukaijoille, ja siinäkin kyllä riittää vaihtelevuutta.
Tärkeää on siis aloittaa vähitellen, jopa naurettavan helposta. Tarkoitus on, että lintu kokee aina onnistumisia, vaikka vaikeusastetta nostettaisi. Vaikeusastetta tulee siis nostaa niin vähän, että omistaja voi olla varma, että lintu selviää siitä. Tähän ei voi antaa mitään kaikille pätevää ohjetta, kuinka paljon virikettä tulee vaikeuttaa, koska jokainen lintu on yksilö! Osa saattaa pelätä jo uutta virikelelua, vaikka se olisi pullollaan herkkuja. Tällöin totutteluun menee ymmärrettävästi enemmän aikaa, kuin sellaisella linnulla, joka on rohkea rämäpää, ja käy uusien lelujen kimppuun tarmolla.
Ensimmäinen askel:
Ensimmäisenä on pohdittava eläimelle tarjottavan ruoan määrää. Usein ihmiset pitävät papukaijoillaan kaiken aikaa ihan liikaa ruokaa saatavilla. Kuivaruokaa tulisi olla sen verran, että se kaikki tulee syötyä päivän aikana, koska kuivaruoka on usein lintujen lempiruokaa. Lajista riippuen kuivaruokaa tulisi olla noin 60-25% päivän ruoka-annoksesta. Jos herkullista kuivaruokaa siis jää syömättä, malttaako lintu syödä ollenkaan tuoreita, jotka ovat oleellisia oikean ruokavalion toteutumisen kannalta? Lue lisää merkinnöistä: Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa ja Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?
Usein ensimmäisen kuvan kaltainen tilanne onkin totista totta, oli kyseessä sitten siemenet tai pelletit: jo yhdellä tai kahdellakin linnulla syvä kulho pullistelee ruokaa. Ensimmäinen askel on selvitettävä linnun oikeasti tarvitsema kuivaruoan määrä. Yleensä se on melko vähän verrattuna kokonaiseen kulholliseen.
Toinen askel:
Toinen askel on haasteen esittely linnulle. Käytän esimerkkikuvissa ensin haastetta lisäämään puhdasta haapahaketta. Muita materiaaleja voivat olla esim. hamppu- tai pellavakuivike, pölyämätön kutterinpuru, paperi- tai puupelletti. Edellämainitut saa helposti suoraan pussista, mutta myös vähän enemmän vaivaa vaativia voi käyttää, esim. kuivattuja luonnonkasveja tai paperisilppua. Peipoille ja kyyhkyille en suosittele mitään kovin kortista, kuten heinää tai pitkiä suikaleita paperisilppua. Pussiheinä käy myös, jos voi olla varma heinän homeettomuudesta, sillä linnut ovat herkkiä ilman epäpuhtauksille.
Totutus aloitetaan vähitellen. Linnusta riippuu, kuinka helposti se hätkähtää muutosta. Jos lintu on hyvin pelokas uusia asioita kohtaan, voi tämänkin prosessin aloittaa vaikka vain yhdellä puulastulla kupissa, kunnes lintu ei enää reagoi siihen negatiivisesti. Vaikeustasoa lisätään vähitellen lisäämällä harhauttavan materiaalin määrää. Lopulta, linnun oppiessa tähän, materiaalia voi olla moninkertaisesti verrattuna kuivaruoan määrään.
Kolmas vaihtoehtoinen askel:
Kulho on ihan OK noinkin, mutta lisähaastetta ja monipuolisuutta saa myös laajentamalla astian isommaksi. Tämä on hyvä varsinkin lintupareille tai parville, joilla saman, pienen kupin äärellä tonkiminen voi johtaa kiistoihin. Yksin elävällekin tämä on oivaa lisäpuuhaa. Asettamalla tällaisen astian lattialle sotkun määrä voi myös vähentyä, kun lintu ei heittele materiaalia niin korkealta. Tällöin on huolehdittava, että lintu todella uskaltaa mennä lattialle ruokailemaan, eikä orsia ole astian yläpuolella niin, että lintu voisi ulostaa ruoan sekaan. Häkin pinnoihin kiinnitettävän version voi tehdä itse, tai ostaa kanien kulmavessan, joka kiinnitetään pinnoihin. Pinnoihin kiinnitettäessä on huomioitava astian tukevuus: jos se tippuu linnun ollessa sen päällä, voi lintu saada traumat koko touhusta.
Kolmas vaihtoehtoinen askel:
Lisähaastetta saa myös lisäämällä kulhoon muita esineitä. Näitä voi alkaa lisäämään myös ihan aikaisessa vaiheessa. Linnuille turvallisia juttuja voivat olla (linnun leikkimistavasta riippuen) esim. kävyt, puun palat, vanhat lelunpalat, palapelin palaset, maito- ja limupullojen korkit, legopalikat, isot helmet ja napit, pahvin ja paperin palaset, paperitollerot, kivet, kasvien lehdet, kuivatut vihannekset/hedelmät/marjat, kukat, jne.
Lopuksi:
Virike on monipuolinen, sillä lintua harhauttaakseen dyykkausastiaan voi lisätä melkeen mitä vain linnulle sopivalla tavalla. Vaihtelua saa siis loputtomasti sillä, mitä astiassa on ruoan lisäksi, onko siellä pohjamateriaalia, vai onko siellä pelkästään yhtä muuta materiaalia, kuten käpyjä tai pyöreitä puuhelmiä.
Dyykkausastia on hyvin nopea täyttää, sillä se vaatii vain materiaalien ja ruoan lisäämisen. Jos lintu ei potki tai heittele pohjamateriaalia ja muita palasia pois, vain ruoan ripottelu riittää. Jos käyttää siemeniä, pohja kannattaa vaihtaa kokonaan ajoittain, koska siementen kuoret kertyvät astiaan. Pellettien kanssa tämä ei ole niin kriittistä, mutta lintu voi täyttää astiaa syömäkelvottomalla pellettijauholla. Siivoa aina pikimmiten ilmaantuneet kakat tai lintujen heittelemät tuoreruoat pois laatikosta.
Dyykkausastian hyvät puolet:
- Edullinen: voi käyttää normaalia kulhoa ja kotoa löytyviä materiaaleja
- Helppo toteuttaa
- Helppo aloittaa ja hankaloittaa vähitellen ilman liian isoja harppauksia, jotka tappavat motivaation
- Helppo ylläpitää: ruoan lisääminen sekaan on erittäin nopeaa, mutta linnulle riittää puuhaa pitkäksi aikaa.
- Turvallinen: tunne lintusi ja käytä linnullesi turvallisia materiaaleja. Ei käytännössä takertumisriskiä.
Samaa ideaa voi käyttää myös tuoreruoalla, mutta tällöin on huolehdittava erityisen paljon hygieniasta. Tuoreruoan kanssa voi käyttää esim. lehtiä (tuoreita tai kuivattuja), heinää, käpyjä, puun palasia tai kovamuovisia leluja kuten pullonkorkkeja tai legoja/dubloja. Itse en mielelläni käyttäisi tuoreruoan kanssa mitään kovin hienojakoista, joka voi tarttua märkään ruokaan, kuten puruja, puuhaketta tai paperisilppua. Tuoreruoan kanssa tämä virike ei ole läheskään yhtä kätevä, kuivaruoan kanssa kun virikkeen ylläpito on erittäin nopeaa ja helppoa.
Ruokahäkkiin laitetaan yleensä isompia kimpaleita ruokaa, jotta ne eivät putoa häkin pinnojen välistä pois. Näitä voivat olla mm. herkkutikut, hirssintähkä, isot palaset hedelmiä tai vihanneksiä, lintuleipä tai jopa saksanpähkinät. Valitse linnullesi sopiva ruoka.
Ruokahäkkiä valitessa on aina muistettava turvallisuus! Liian suureen pinnaväliin linnun pää voi jäädä jumiin! Useimmat kaupalliset mallit sopivat vain isoille papukaijoille. Pienille linnuille kannattaa suosia pulverimaalattuja (ei sinkittyjä) talipallotelineitä, joissa ei ole kiilautuvia kärkiä.
Nollannes askel:
Ennen käyttöä tämä virike on esiteltävä linnulle. Toisin kuin dyykkauskulhon kanssa, jossa laajentamisen virikkeeksi voi aloittaa linnun normaalista ruokakupista, tässä esitellään linnulle uusi juttu. Jotkut linnut ovat niin skeptisiä uusia leluja kohtaan, että niille saattaisi olla suurikin kauhistus, jos ruokahäkki yhtäkkiä ilmaantuisi niiden omaan häkkiin sisälle.
Tämän vuoksi kannattaa huomioida oman linnun luonne, hermostuuko se uudesta lisäyksestä vai ei. Jos on epäilys, että lintu saattaa pelätä uutta virikettä, kannattaa lintu totuttaa virikkeeseen muutoin kuin häkissä. Aseta lelu paikkaan, josta lintu voi nähdä sen, muttei koe sitä uhkaavana. Tämä voi olla esim. lintuhuoneen lattia, tai pöydällä tai kaapin päällä jossain, mihin lintu näkee, muttei yleensä vieraile. Tarkoituksena ei ole totuttaa lintua esineeseen pakolla, vaan vähitellen. Jos lintu siis pelkää, älä laita uutta lelua linnun lempipaikkaan tai sen välittömään läheisyyteen. Lelussa voi olla jo kuivaa herkkuruokaa sisällä, mutta älä odota että se välttämättä yksin riittäisi houkuttelemaan pelokkaan linnun virikkeen kimppuun. Laita virikettä lähemmäksi vähitellen niin, että uusi askel ei pelota lintua.
Ensimmäinen askel:
Laita ruokahäkkiin jotain linnun mielestä maukasta ruokaa, mutta älä vielä muuta. Anna linnun totutella ideaan, että se joutuu tonkimaan ruokaa pinnojen välistä. Linnun mieltymyksistä, linnun koosta ja ruokahäkin koosta riippuen häkkiin voi laittaa jotain seuraavista: herkullisia tuoreruokia (monen ison linnun suosikkeja ovat banaani, viinirypäleet ja omena), kuorellisia pähkinöitä, isoja pellettejä, tuoreruokatikku kokonaisena tai murennettuna, hirssin tähkä kokonaisena tai palasina, siemenkello, ostettuja lintuleipiä, itsetehtyjä lintuleipiä, tai muuta herkkua. Ensimmäisissä askeleissa linnulle voi laittaa häkkiin joitain ruokia, joita se ei normaalisti paljon saa, esim. erityisherkkuja. Tärkeää olisi, että ruoka on sen verran kookasta, ettei se pääse noin vain livahtamaan pinnojen välistä pois.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Kun lintu syö jo sujuvasti ruokaa pinnojen välistä kurotellen, voi häkkiin lisätä nyt muuta sälää linnun koko ja into huomioiden. Jätä ruoka vielä paljaaksi ja näkyville. Isoille linnuille voi laittaa melkein mitä vaan hajotettavaa, koska niiden nokkavoimat kyllä riittävät tuhoamaan tieltä esteet. Pienille linnuille kannattaa sen sijaan laittaa materiaaleja, joita ne pystyvät joko tuhoamaan nokallaan tai repimään pois pinnojen välistä. Näitä voivat olla esim. paperisilppu, pahvin palaset, jäätelötikut, heinä, lehdet, ekokuitu, jne. Tunne lintusi tapa leikkiä, ja lisää vaikeusastetta niin, että lintusi ei lannistu.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Tämä sopii varsinkin isoille tai jyrsimäintoisille linnuille: lisää paperia. Laita ensin vain hieman paperia häkkiin ruoan kanssa, niin että lintu ei arastele koskea paperia eikä säikähdä sen rapinaa. Totuta lintu siihen, että tarjoilet sille herkkupaloja paperiin käärittynä suoraan nokkaan tai sen omasta ruokakulhosta. Kääri herkut linnun nähden, niin se näkee tapahtuman. Lintujen hajuaisti on kehno, eikä se välttämättä hoksaa paperin sisältävän jotain, ellei se näe sitä tai opi ennakoimaan sitä. Lintu yleensä oppii nopeasti, että paperimytty sisältää jotain arvokasta. Kääri linnun herkkuja linnun nähden paperiin ja laita ne ruokahäkkiin. Älä täytä häkkiä vielä muutoin. Tavoitteena on opettaa lintu kuorimaan paperi pois ruoan päältä, oli tämmöinen paperimytty missä tahansa.
Kolmas askel:
Yhdistä kaksi edellistä askelta, ja ala täyttää häkkiä enemmän niillä tavoin, jotka lintusi hallitsee. Varsinkin isoille tai motivoituneille linnuille häkin voi täyttää hyvinkin täyteen.. Kun lintu alkaa oppia että häkki sisältää ruokaa, se etsii sieltä myös normaalia ruokaansa, kuten pellettejä, kunhan niiden tarjoilua rajoitetaan suoraan kupista. Ajan mittaan ja vähitellen ruokahäkistä tarjoiltujen ruokapalojen määrää voi vähentää, vaikka "krääsän" määrä pysyykin samana.
Neljäs askel:
Siirrä ruokahäkki vähitellen sellaiseen paikkaan, että lintu ei yllä siihen ihan helposti. Kannusta ruokahäkin avulla lintua luonnolliseen liikkumiseen, johon sisältyy kiipeilyä, lentämistä, roikkumista, kurkottelua jne. Muista tässäkin kuitenkin pienet askeleet: älä laita häkkiä liian pian liian haastavaan paikkaan. Itse odottaisin ensin, että lintu osaa käyttää häkkiä kunnolla kolmannessa askeleessa kuvatulla tavalla, ennen kuin alkaisin siirtämään sitä. Häkki voi sijaita aluksi esimerkiksi orren vieressä niin, että lintu yltää siihen hyvin. Sen jälkeen häkkiä voi siirtää sivuttain hieman kauemmas orresta, että lintu joutuu kurottelemaan sitä kohti sivulle ja ehkä vetämään häkin jalallaan luokseen. Hhäkkiä voi myös laskea orren alapuolelle tai nostaa ylemmäs, jolloin lintu joutuu kurottelemaan alas- tai ylöspäin. Lopulta häkki voi olla niin kaukana, että lintu joutuu kiipeämään ripustuskettinkiä pitkin tai lentämään häkin luokse laskeutuen siihen ja roikkuen siinä samalla ruokaillen. Tämä on haastava juttu, jota ei välttämättä kannata kaikilta linnuilta edes odottaa.
Lopuksi:
Ruokahäkin täyttäminen on erittäin helppoa ja nopeaa, sillä kannen avattua sinne voi vain viskoa sitä tavaraa, johon linnun nokka pystyy. Haaste on kuitenkin linnulle suuri. Tuoreruoan kanssa hygienia on tärkeää!
Ruokahäkin hyvät ja huonot puolet:
- Vaatii alkusatsauksen: laadukas häkki voi olla jopa kymmeniä euroja, mutta kestää yleensä käytännössä ikuisesti
- Vaatii hieman totuttelua: linnun luonteesta riippuen jopa tyhjä häkki voi olla jännittävä
- Helppo aloittaa ja hankaloittaa vähitellen ilman liian isoja harppauksia, jotka tappavat motivaation
- Helppo varioida: häkkejä on monenlaisia, ja sen voi täyttää loputtomin eri tavoin, käytännössä sama lelu on siis eri lelu eri kerralla
- Turvallinen oikean kokoisena: tunne lintusi ja käytä linnullesi turvallista kokoa ja turvallisia materiaaleja
Nollannes askel:
Kuten edellisessäkin virikkeessä, koska tämä on uusi lisäys linnun elinympäristöön, kannattaa virike esitellä hiljattain, jos on epäilys, että lintu voisi pelätä sitä. Ruokahäkki-luvussa kirjoitettu esittelyprosessi pätee myös muihin virikkeisiin.
Ensimmäinen askel:
Leikkaa sopivan kokoiseen pahvilaatikkoon liioitellun suuria reikiä niin, että lintu selvästi näkee laatikon sisälle ja pohjalle. Aluksi ne voivat olla jopa niin suuria, että linnun pää mahtuu vaivatta niistä sisälle. Laatikot kannattaa myös asettaa niin, että ne ovat helposti saatavilla: ne voivat riippua joko ihan orsien lähellä, tai olla jopa kiinnitetty häkin kaltereihin, jolloin laatikko ei pääse heilumaan. Laita laatikkoon linnun herkkuruokia näkyville. Jätä laatikko ja korvaa syötyjä ruokia linnun mielestä hyvillä ruoka-aineilla (kuten normaalilla kuivaruoalla ja joillain herkuilla), kunnes lintu vierailee sen luona syömässä ilman epäröintiä.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Ala totuttaa lintua siihen, että sille tarjoillaan ruokaa ja herkkuja paperiin käärittynä. Voit tarjota näitä paperitolleroita esim. suoraan kädestä, ruokakupista sekä virikkeen sisältä. Näytä linnulle suurieleisesti, kun käärit sen lempiherkkuja paperiin. Kääri herkut ensin höllemmin ja sitten tiukemmin, niin että lintu joutuu näkemään enemmän ja enemmän vaivaa saadakseen herkut paperista. Aloita tämäkin askel naurettavan helposta, linnun yksilökohtaiset taidot ja rohkeus huomioiden.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Lisää laatikkoon herkkujen ja ruoan lisäksi myös jotain muuta, esim. hieman paperisilppua tai lelun palasia, dyykkauslaatikon tapaan. Älä vielä peitä herkkuja liikaa.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Ota samanmoinen laatikko, ja leikkaa siihen reikiä, jotka ovat hieman pienempiä niin, että lintu joutuu isontamaan reikiä yltääkseen herkkuihin. Vahdi linnun puuhia, ettei sen pää jää jumiin, jos se jyrsii reiästä juuri sen kokoisen. Yleensä linnut osaavat mallata reikää sen verran, etteivät ne jumita päätään, tai kartonki antaa sen verran periksi, ettei pää jää jumiin.
Kolmas askel:
Ala yhdistää kolmea edellistä askelta linnun kykyjen mukaan. Aina kun askel sujuu hyvin, lisää siihen haastetta. Jos lintu avaa paperitollerot jo helposti, kääri ne tiukemmin ja lisää kerroksia. Jos lintu tonkii ruoat helposti jo kohtalaisen paperisilppumäärän seasta, lisää paperisilppua ja muuta tavaraa. Jos lintu repii jo kolikon kokoiset reiät hyvin isommiksi, tee seuraavaan laatikkoon vielä pienemmät reiät joista aloittaa. Jos lintu epäröi silloin, kun se ei näe herkkuja, helpota virikettä takaisin edelliseen askeleeseen, tai lisää herkut/ruoka linnun nähden. Lintujen hajuaisti on kehno, eivätkä ne haista virikkeen sisällä olevia herkkuja: ne voivat muistaa sen nähtyään lisäyksen, tai oppia, että pahvilaatikot sisältävät yleensä aina jotain tavoittelemisen arvoista.
Neljäs askel:
Siirrä pahvilaatikko vähitellen, jossa lintu ei yllä siihen kovin hyvin, ja se joutuu käyttämään lihaksiaan ja taitojaan saadakseen laatikon purettua. Älä vie laatikkoa liian nopeasti liian haastavaan paikkaan.
Lopuksi:
Pahvilaatikot ovat erittäin helppo, halpa ja nopea virike, josta yleensä innostuvat isommat linnut, joille pahvin tuhoaminen ei ole kovin haastavaa. Pahvilaatikon täytteenä voi käyttää kaikkea lintuturvallista mitä sinne keksiikin tukkia, samaa tavaraa kuin aiemmin esitellyssä ruokahäkissäkin. Kuten muidenkin ruokavirikkeiden kanssa, tuoreruoan kanssa pelatessa kannattaa pitää hyvä huoli hygieniasta!
Älä hosu, vaan tee niin pieniä muutoksia, että lintu pysyy niiden perässä hyvin. Linnut ovat pitkäikäisiä, joten aikaa opettelulle on. Älä kuitenkaan vahingossa jämähdä liian helppoon.
Onnea tuleviin virikekoulutteluihin! :)
Esittelen tässä merkinnässä kolme virikettä, joista kaksi ensimmäistä sopivat kaikille linnuille, ja ne ovat todella helppoja, halpoja ja monipuolisia. Viimeinen virike sopii jyrsimisintoisille papukaijoille, ja siinäkin kyllä riittää vaihtelevuutta.
Tärkeää on siis aloittaa vähitellen, jopa naurettavan helposta. Tarkoitus on, että lintu kokee aina onnistumisia, vaikka vaikeusastetta nostettaisi. Vaikeusastetta tulee siis nostaa niin vähän, että omistaja voi olla varma, että lintu selviää siitä. Tähän ei voi antaa mitään kaikille pätevää ohjetta, kuinka paljon virikettä tulee vaikeuttaa, koska jokainen lintu on yksilö! Osa saattaa pelätä jo uutta virikelelua, vaikka se olisi pullollaan herkkuja. Tällöin totutteluun menee ymmärrettävästi enemmän aikaa, kuin sellaisella linnulla, joka on rohkea rämäpää, ja käy uusien lelujen kimppuun tarmolla.
 |
| Vankeuden virikeruokailun tarkoitus on lisätä ruokailuun luonnollista haastetta, ja täten ehkäistä tylsistymistä, pitää linnun mieli virkeänä ja kehokin hyvässä kunnosssa. |
1. Dyykkauskulho
Dyykkauskulho on luultavasti helpoin virike, mitä keksiä mahtaa, ja se sopii linnuista kaikille lajeille kokoon katsomatta, sekä myös ainakin jyrsijöille ja kaneille. Koirille, kissoille ja freteille en ole kokeillut. Käytännössä se on siis astia, jossa on ruoan lisäksi muutakin sälää, jonka joukosta eläin joutuu erottelemaan ruoaksi kelpaavat asiat. Linnuille tätä on erittäin helppo käyttää kuivaruoalla, jolloin virikettä ei tarvitse siivota normaalikäytössä käytännössä juuri koskaan. Jos käyttää tuoreruokaa, virike on siivottava vähintään kerran päivässä, koska tuoreruoka pilaantuu nopeasti. Tämä ohje on kuivaruoalle. Kuvissa on siemeniä, mutta sama teoria käy myös pellettien kanssa.Ensimmäinen askel:
Ensimmäisenä on pohdittava eläimelle tarjottavan ruoan määrää. Usein ihmiset pitävät papukaijoillaan kaiken aikaa ihan liikaa ruokaa saatavilla. Kuivaruokaa tulisi olla sen verran, että se kaikki tulee syötyä päivän aikana, koska kuivaruoka on usein lintujen lempiruokaa. Lajista riippuen kuivaruokaa tulisi olla noin 60-25% päivän ruoka-annoksesta. Jos herkullista kuivaruokaa siis jää syömättä, malttaako lintu syödä ollenkaan tuoreita, jotka ovat oleellisia oikean ruokavalion toteutumisen kannalta? Lue lisää merkinnöistä: Runsauden sarvi: ongelma lemmikkien ruokinnassa ja Mikä on hyvä määrä ruokaa lemmikkilinnulle?
Usein ensimmäisen kuvan kaltainen tilanne onkin totista totta, oli kyseessä sitten siemenet tai pelletit: jo yhdellä tai kahdellakin linnulla syvä kulho pullistelee ruokaa. Ensimmäinen askel on selvitettävä linnun oikeasti tarvitsema kuivaruoan määrä. Yleensä se on melko vähän verrattuna kokonaiseen kulholliseen.
 |
| Summittaisesti, vai hallitusti? Vasemmalla normaali näky, oikealla ruokalusikallinen, joka on usein ihan hyvä määrä esim. yhdelle neitokakadulle tai jopa isommalle harmaapapukaijalle, jonka ei tarvitsisi lemmikkinä juuri siemeniä syödä. |
Toinen askel:
Toinen askel on haasteen esittely linnulle. Käytän esimerkkikuvissa ensin haastetta lisäämään puhdasta haapahaketta. Muita materiaaleja voivat olla esim. hamppu- tai pellavakuivike, pölyämätön kutterinpuru, paperi- tai puupelletti. Edellämainitut saa helposti suoraan pussista, mutta myös vähän enemmän vaivaa vaativia voi käyttää, esim. kuivattuja luonnonkasveja tai paperisilppua. Peipoille ja kyyhkyille en suosittele mitään kovin kortista, kuten heinää tai pitkiä suikaleita paperisilppua. Pussiheinä käy myös, jos voi olla varma heinän homeettomuudesta, sillä linnut ovat herkkiä ilman epäpuhtauksille.
Totutus aloitetaan vähitellen. Linnusta riippuu, kuinka helposti se hätkähtää muutosta. Jos lintu on hyvin pelokas uusia asioita kohtaan, voi tämänkin prosessin aloittaa vaikka vain yhdellä puulastulla kupissa, kunnes lintu ei enää reagoi siihen negatiivisesti. Vaikeustasoa lisätään vähitellen lisäämällä harhauttavan materiaalin määrää. Lopulta, linnun oppiessa tähän, materiaalia voi olla moninkertaisesti verrattuna kuivaruoan määrään.
Kolmas vaihtoehtoinen askel:
Kulho on ihan OK noinkin, mutta lisähaastetta ja monipuolisuutta saa myös laajentamalla astian isommaksi. Tämä on hyvä varsinkin lintupareille tai parville, joilla saman, pienen kupin äärellä tonkiminen voi johtaa kiistoihin. Yksin elävällekin tämä on oivaa lisäpuuhaa. Asettamalla tällaisen astian lattialle sotkun määrä voi myös vähentyä, kun lintu ei heittele materiaalia niin korkealta. Tällöin on huolehdittava, että lintu todella uskaltaa mennä lattialle ruokailemaan, eikä orsia ole astian yläpuolella niin, että lintu voisi ulostaa ruoan sekaan. Häkin pinnoihin kiinnitettävän version voi tehdä itse, tai ostaa kanien kulmavessan, joka kiinnitetään pinnoihin. Pinnoihin kiinnitettäessä on huomioitava astian tukevuus: jos se tippuu linnun ollessa sen päällä, voi lintu saada traumat koko touhusta.
Kolmas vaihtoehtoinen askel:
Lisähaastetta saa myös lisäämällä kulhoon muita esineitä. Näitä voi alkaa lisäämään myös ihan aikaisessa vaiheessa. Linnuille turvallisia juttuja voivat olla (linnun leikkimistavasta riippuen) esim. kävyt, puun palat, vanhat lelunpalat, palapelin palaset, maito- ja limupullojen korkit, legopalikat, isot helmet ja napit, pahvin ja paperin palaset, paperitollerot, kivet, kasvien lehdet, kuivatut vihannekset/hedelmät/marjat, kukat, jne.
 |
| Laakeassa astiassa riittää etsittävää. Isompi tavaramäärä lisää haastetta. Pieni kulho täyttyy nopeammin tavaroista, mutta ne on helpompi heitellä lattialle linnun toimesta. Kuvista näet, kuinka vähän kuivaruokaa tässä astiassakin lopulta on. |
Lopuksi:
Virike on monipuolinen, sillä lintua harhauttaakseen dyykkausastiaan voi lisätä melkeen mitä vain linnulle sopivalla tavalla. Vaihtelua saa siis loputtomasti sillä, mitä astiassa on ruoan lisäksi, onko siellä pohjamateriaalia, vai onko siellä pelkästään yhtä muuta materiaalia, kuten käpyjä tai pyöreitä puuhelmiä.
Dyykkausastia on hyvin nopea täyttää, sillä se vaatii vain materiaalien ja ruoan lisäämisen. Jos lintu ei potki tai heittele pohjamateriaalia ja muita palasia pois, vain ruoan ripottelu riittää. Jos käyttää siemeniä, pohja kannattaa vaihtaa kokonaan ajoittain, koska siementen kuoret kertyvät astiaan. Pellettien kanssa tämä ei ole niin kriittistä, mutta lintu voi täyttää astiaa syömäkelvottomalla pellettijauholla. Siivoa aina pikimmiten ilmaantuneet kakat tai lintujen heittelemät tuoreruoat pois laatikosta.
Dyykkausastian hyvät puolet:
- Edullinen: voi käyttää normaalia kulhoa ja kotoa löytyviä materiaaleja
- Helppo toteuttaa
- Helppo aloittaa ja hankaloittaa vähitellen ilman liian isoja harppauksia, jotka tappavat motivaation
- Helppo ylläpitää: ruoan lisääminen sekaan on erittäin nopeaa, mutta linnulle riittää puuhaa pitkäksi aikaa.
- Turvallinen: tunne lintusi ja käytä linnullesi turvallisia materiaaleja. Ei käytännössä takertumisriskiä.
Samaa ideaa voi käyttää myös tuoreruoalla, mutta tällöin on huolehdittava erityisen paljon hygieniasta. Tuoreruoan kanssa voi käyttää esim. lehtiä (tuoreita tai kuivattuja), heinää, käpyjä, puun palasia tai kovamuovisia leluja kuten pullonkorkkeja tai legoja/dubloja. Itse en mielelläni käyttäisi tuoreruoan kanssa mitään kovin hienojakoista, joka voi tarttua märkään ruokaan, kuten puruja, puuhaketta tai paperisilppua. Tuoreruoan kanssa tämä virike ei ole läheskään yhtä kätevä, kuivaruoan kanssa kun virikkeen ylläpito on erittäin nopeaa ja helppoa.
2. Ruokahäkki
Ruokahäkiksi nimitän nyt niitä pieniä "häkkejä", joihin on tarkoitus laittaa sisälle ruokaa, jota lintu tonkii ulkopuolelta. Näitä ovat mm. baffle cage, buffet ball, nut case, hollee roller, ja myös talipalloautomaatteja voi käyttää. Lisää merkinnässä Erilaiset ruokahäkit.Ruokahäkkiin laitetaan yleensä isompia kimpaleita ruokaa, jotta ne eivät putoa häkin pinnojen välistä pois. Näitä voivat olla mm. herkkutikut, hirssintähkä, isot palaset hedelmiä tai vihanneksiä, lintuleipä tai jopa saksanpähkinät. Valitse linnullesi sopiva ruoka.
Ruokahäkkiä valitessa on aina muistettava turvallisuus! Liian suureen pinnaväliin linnun pää voi jäädä jumiin! Useimmat kaupalliset mallit sopivat vain isoille papukaijoille. Pienille linnuille kannattaa suosia pulverimaalattuja (ei sinkittyjä) talipallotelineitä, joissa ei ole kiilautuvia kärkiä.
Nollannes askel:
Ennen käyttöä tämä virike on esiteltävä linnulle. Toisin kuin dyykkauskulhon kanssa, jossa laajentamisen virikkeeksi voi aloittaa linnun normaalista ruokakupista, tässä esitellään linnulle uusi juttu. Jotkut linnut ovat niin skeptisiä uusia leluja kohtaan, että niille saattaisi olla suurikin kauhistus, jos ruokahäkki yhtäkkiä ilmaantuisi niiden omaan häkkiin sisälle.
Tämän vuoksi kannattaa huomioida oman linnun luonne, hermostuuko se uudesta lisäyksestä vai ei. Jos on epäilys, että lintu saattaa pelätä uutta virikettä, kannattaa lintu totuttaa virikkeeseen muutoin kuin häkissä. Aseta lelu paikkaan, josta lintu voi nähdä sen, muttei koe sitä uhkaavana. Tämä voi olla esim. lintuhuoneen lattia, tai pöydällä tai kaapin päällä jossain, mihin lintu näkee, muttei yleensä vieraile. Tarkoituksena ei ole totuttaa lintua esineeseen pakolla, vaan vähitellen. Jos lintu siis pelkää, älä laita uutta lelua linnun lempipaikkaan tai sen välittömään läheisyyteen. Lelussa voi olla jo kuivaa herkkuruokaa sisällä, mutta älä odota että se välttämättä yksin riittäisi houkuttelemaan pelokkaan linnun virikkeen kimppuun. Laita virikettä lähemmäksi vähitellen niin, että uusi askel ei pelota lintua.
Ensimmäinen askel:
Laita ruokahäkkiin jotain linnun mielestä maukasta ruokaa, mutta älä vielä muuta. Anna linnun totutella ideaan, että se joutuu tonkimaan ruokaa pinnojen välistä. Linnun mieltymyksistä, linnun koosta ja ruokahäkin koosta riippuen häkkiin voi laittaa jotain seuraavista: herkullisia tuoreruokia (monen ison linnun suosikkeja ovat banaani, viinirypäleet ja omena), kuorellisia pähkinöitä, isoja pellettejä, tuoreruokatikku kokonaisena tai murennettuna, hirssin tähkä kokonaisena tai palasina, siemenkello, ostettuja lintuleipiä, itsetehtyjä lintuleipiä, tai muuta herkkua. Ensimmäisissä askeleissa linnulle voi laittaa häkkiin joitain ruokia, joita se ei normaalisti paljon saa, esim. erityisherkkuja. Tärkeää olisi, että ruoka on sen verran kookasta, ettei se pääse noin vain livahtamaan pinnojen välistä pois.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Kun lintu syö jo sujuvasti ruokaa pinnojen välistä kurotellen, voi häkkiin lisätä nyt muuta sälää linnun koko ja into huomioiden. Jätä ruoka vielä paljaaksi ja näkyville. Isoille linnuille voi laittaa melkein mitä vaan hajotettavaa, koska niiden nokkavoimat kyllä riittävät tuhoamaan tieltä esteet. Pienille linnuille kannattaa sen sijaan laittaa materiaaleja, joita ne pystyvät joko tuhoamaan nokallaan tai repimään pois pinnojen välistä. Näitä voivat olla esim. paperisilppu, pahvin palaset, jäätelötikut, heinä, lehdet, ekokuitu, jne. Tunne lintusi tapa leikkiä, ja lisää vaikeusastetta niin, että lintusi ei lannistu.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Tämä sopii varsinkin isoille tai jyrsimäintoisille linnuille: lisää paperia. Laita ensin vain hieman paperia häkkiin ruoan kanssa, niin että lintu ei arastele koskea paperia eikä säikähdä sen rapinaa. Totuta lintu siihen, että tarjoilet sille herkkupaloja paperiin käärittynä suoraan nokkaan tai sen omasta ruokakulhosta. Kääri herkut linnun nähden, niin se näkee tapahtuman. Lintujen hajuaisti on kehno, eikä se välttämättä hoksaa paperin sisältävän jotain, ellei se näe sitä tai opi ennakoimaan sitä. Lintu yleensä oppii nopeasti, että paperimytty sisältää jotain arvokasta. Kääri linnun herkkuja linnun nähden paperiin ja laita ne ruokahäkkiin. Älä täytä häkkiä vielä muutoin. Tavoitteena on opettaa lintu kuorimaan paperi pois ruoan päältä, oli tämmöinen paperimytty missä tahansa.
Kolmas askel:
Yhdistä kaksi edellistä askelta, ja ala täyttää häkkiä enemmän niillä tavoin, jotka lintusi hallitsee. Varsinkin isoille tai motivoituneille linnuille häkin voi täyttää hyvinkin täyteen.. Kun lintu alkaa oppia että häkki sisältää ruokaa, se etsii sieltä myös normaalia ruokaansa, kuten pellettejä, kunhan niiden tarjoilua rajoitetaan suoraan kupista. Ajan mittaan ja vähitellen ruokahäkistä tarjoiltujen ruokapalojen määrää voi vähentää, vaikka "krääsän" määrä pysyykin samana.
Neljäs askel:
Siirrä ruokahäkki vähitellen sellaiseen paikkaan, että lintu ei yllä siihen ihan helposti. Kannusta ruokahäkin avulla lintua luonnolliseen liikkumiseen, johon sisältyy kiipeilyä, lentämistä, roikkumista, kurkottelua jne. Muista tässäkin kuitenkin pienet askeleet: älä laita häkkiä liian pian liian haastavaan paikkaan. Itse odottaisin ensin, että lintu osaa käyttää häkkiä kunnolla kolmannessa askeleessa kuvatulla tavalla, ennen kuin alkaisin siirtämään sitä. Häkki voi sijaita aluksi esimerkiksi orren vieressä niin, että lintu yltää siihen hyvin. Sen jälkeen häkkiä voi siirtää sivuttain hieman kauemmas orresta, että lintu joutuu kurottelemaan sitä kohti sivulle ja ehkä vetämään häkin jalallaan luokseen. Hhäkkiä voi myös laskea orren alapuolelle tai nostaa ylemmäs, jolloin lintu joutuu kurottelemaan alas- tai ylöspäin. Lopulta häkki voi olla niin kaukana, että lintu joutuu kiipeämään ripustuskettinkiä pitkin tai lentämään häkin luokse laskeutuen siihen ja roikkuen siinä samalla ruokaillen. Tämä on haastava juttu, jota ei välttämättä kannata kaikilta linnuilta edes odottaa.
Lopuksi:
Ruokahäkin täyttäminen on erittäin helppoa ja nopeaa, sillä kannen avattua sinne voi vain viskoa sitä tavaraa, johon linnun nokka pystyy. Haaste on kuitenkin linnulle suuri. Tuoreruoan kanssa hygienia on tärkeää!
Ruokahäkin hyvät ja huonot puolet:
- Vaatii alkusatsauksen: laadukas häkki voi olla jopa kymmeniä euroja, mutta kestää yleensä käytännössä ikuisesti
- Vaatii hieman totuttelua: linnun luonteesta riippuen jopa tyhjä häkki voi olla jännittävä
- Helppo aloittaa ja hankaloittaa vähitellen ilman liian isoja harppauksia, jotka tappavat motivaation
- Helppo varioida: häkkejä on monenlaisia, ja sen voi täyttää loputtomin eri tavoin, käytännössä sama lelu on siis eri lelu eri kerralla
- Turvallinen oikean kokoisena: tunne lintusi ja käytä linnullesi turvallista kokoa ja turvallisia materiaaleja
3. Täytettävät pahvilaatikot
Tämä virike sopii parhaiten niille papukaijoille, jotka mielellään käyttävät nokkaansa. Huomioi linnun koko pahvilaatikkoa valitessa: älä valitse niin isoa, että lintu voi mahtua laatikon sisälle! Tämä on jumiutumisriski, mutta lisäksi laatikossa kokonaan tai osittain nyhvääminen voi lisätä papukaijan epätoivottua hormonaalisuutta.Nollannes askel:
Kuten edellisessäkin virikkeessä, koska tämä on uusi lisäys linnun elinympäristöön, kannattaa virike esitellä hiljattain, jos on epäilys, että lintu voisi pelätä sitä. Ruokahäkki-luvussa kirjoitettu esittelyprosessi pätee myös muihin virikkeisiin.
Ensimmäinen askel:
Leikkaa sopivan kokoiseen pahvilaatikkoon liioitellun suuria reikiä niin, että lintu selvästi näkee laatikon sisälle ja pohjalle. Aluksi ne voivat olla jopa niin suuria, että linnun pää mahtuu vaivatta niistä sisälle. Laatikot kannattaa myös asettaa niin, että ne ovat helposti saatavilla: ne voivat riippua joko ihan orsien lähellä, tai olla jopa kiinnitetty häkin kaltereihin, jolloin laatikko ei pääse heilumaan. Laita laatikkoon linnun herkkuruokia näkyville. Jätä laatikko ja korvaa syötyjä ruokia linnun mielestä hyvillä ruoka-aineilla (kuten normaalilla kuivaruoalla ja joillain herkuilla), kunnes lintu vierailee sen luona syömässä ilman epäröintiä.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Ala totuttaa lintua siihen, että sille tarjoillaan ruokaa ja herkkuja paperiin käärittynä. Voit tarjota näitä paperitolleroita esim. suoraan kädestä, ruokakupista sekä virikkeen sisältä. Näytä linnulle suurieleisesti, kun käärit sen lempiherkkuja paperiin. Kääri herkut ensin höllemmin ja sitten tiukemmin, niin että lintu joutuu näkemään enemmän ja enemmän vaivaa saadakseen herkut paperista. Aloita tämäkin askel naurettavan helposta, linnun yksilökohtaiset taidot ja rohkeus huomioiden.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Lisää laatikkoon herkkujen ja ruoan lisäksi myös jotain muuta, esim. hieman paperisilppua tai lelun palasia, dyykkauslaatikon tapaan. Älä vielä peitä herkkuja liikaa.
Vaihtoehtoinen toinen askel:
Ota samanmoinen laatikko, ja leikkaa siihen reikiä, jotka ovat hieman pienempiä niin, että lintu joutuu isontamaan reikiä yltääkseen herkkuihin. Vahdi linnun puuhia, ettei sen pää jää jumiin, jos se jyrsii reiästä juuri sen kokoisen. Yleensä linnut osaavat mallata reikää sen verran, etteivät ne jumita päätään, tai kartonki antaa sen verran periksi, ettei pää jää jumiin.
Kolmas askel:
Ala yhdistää kolmea edellistä askelta linnun kykyjen mukaan. Aina kun askel sujuu hyvin, lisää siihen haastetta. Jos lintu avaa paperitollerot jo helposti, kääri ne tiukemmin ja lisää kerroksia. Jos lintu tonkii ruoat helposti jo kohtalaisen paperisilppumäärän seasta, lisää paperisilppua ja muuta tavaraa. Jos lintu repii jo kolikon kokoiset reiät hyvin isommiksi, tee seuraavaan laatikkoon vielä pienemmät reiät joista aloittaa. Jos lintu epäröi silloin, kun se ei näe herkkuja, helpota virikettä takaisin edelliseen askeleeseen, tai lisää herkut/ruoka linnun nähden. Lintujen hajuaisti on kehno, eivätkä ne haista virikkeen sisällä olevia herkkuja: ne voivat muistaa sen nähtyään lisäyksen, tai oppia, että pahvilaatikot sisältävät yleensä aina jotain tavoittelemisen arvoista.
Neljäs askel:
Siirrä pahvilaatikko vähitellen, jossa lintu ei yllä siihen kovin hyvin, ja se joutuu käyttämään lihaksiaan ja taitojaan saadakseen laatikon purettua. Älä vie laatikkoa liian nopeasti liian haastavaan paikkaan.
 |
| Maitopurkki, jossa on aluksi naurettavan isot reiät. Esimerkissä muutama askel oiottiin: tämä on linnulle, joka jo tietää, että sanomalehtirutun sisällä on herkkuja, ja on täten kiinnostunut niistä, vaikkei herkkuja juuri näekään. Saman virikkeen seuraavissa versioissa rei'istä on tehty aina pienempiä vähitellen. |
Lopuksi:
Pahvilaatikot ovat erittäin helppo, halpa ja nopea virike, josta yleensä innostuvat isommat linnut, joille pahvin tuhoaminen ei ole kovin haastavaa. Pahvilaatikon täytteenä voi käyttää kaikkea lintuturvallista mitä sinne keksiikin tukkia, samaa tavaraa kuin aiemmin esitellyssä ruokahäkissäkin. Kuten muidenkin ruokavirikkeiden kanssa, tuoreruoan kanssa pelatessa kannattaa pitää hyvä huoli hygieniasta!
Muista:
Muista aina turvallisuus! Virikkeellistäminen on tärkeää, mutta sen ei tulisi tapahtua eläimen hyvinvoinnin kustannuksella!Älä hosu, vaan tee niin pieniä muutoksia, että lintu pysyy niiden perässä hyvin. Linnut ovat pitkäikäisiä, joten aikaa opettelulle on. Älä kuitenkaan vahingossa jämähdä liian helppoon.
Onnea tuleviin virikekoulutteluihin! :)