Syksy tulee! Syksy onkin sadonkorjuun huippuaika. Nyt on hyvä aika hakea luonnosta ilmaista antia lemmikkilinnuillekin.
Monet marjat ja hedelmät ovat syksyllä sadonkorjuukunnossa. Mustikat ja puolukat maistuvat ihmisillekin, mutta linnuille voi myös kerätä pihlajanmarjoja, marja-aronian marjoja, variksenmarjoja ja juolukoita, sekä muita myrkyttömiä, mutta ei kovin ihmisen makuun sopivia marjoja. Omenoita tulee yleensä naapurustossa yli oman tarpeen, joten niitä saattaa saada ilmaiseksikin. Marjoja varsinkin kannattaa pakastaa, jolloin ne riittävät pitkäksi aikaa. Omena ja muut hedelmät säilyvät pakastettuna huonommin ja menevät yleensä sulaessaan löllöiksi, vaikka ne olisivatkin ihan syömäkelpoisia. Huomioi, että hyvästä saatavuudesta huolimatta linnun ruokavaliota ei kannata muuttaa liian hedelmäpainotteiseksi!
Syksyn lehdet ovat myös kauniita virikkeitä. Myrkyttömien puiden lehdet ja oksat voi tarjoilla samoin kuin kesälläkin: kokonaisina oksina, joista linnut voivat riipiä lehtiä ja kuorta. Syksy tarjoaa myös irtonaisia lehtiä kauniissa väreissä: niistä voi tehdä virikkeitä tai vaikka helpon ja värikkään dyykkauslaatikon, jossa myrkyttömän puun puhtaat lehdet ovat kaiveltavana muutaman herkkupalan piilotellessa seassa. Oksat kannattaa kerätä paikasta, jossa ei ole villilintujen ulosteita, ja ulkoa tuodut asiat kannattaa myös pestä kuumalla vedellä.
Kehitin myös kivan virikeidean hedelmistä pitäville linnuille. Tuoreruoalla virikkeellistäminen on aliarvostettu osa lemmikkilintujen hoitoa, koska yleensä tuoreruoka ei ole niiden suosikkia ylipäätään. Tähän auttaa se, että kuivaruokaa ei pidetä jatkuvasti tarjolla! Tähän virikkeeseen inspiroivat syksyn pudonneet lehdet ja ilmaiset omenat, mutta tämän voi toteuttaa kesällä myös tuoreilla lehdillä. Virikkeen voi toteuttaa myös talvella ihan vain normaalilla paperilla (tai leivinpaperilla) niillä linnuilla, jotka eivät paperia syö.
Tarkoitus on tutustuttaa lintu virikkeeseen vähitellen, jotta se kokee onnistumisia eikä luovuta. Tarvikkeina on lehtiä, jotain mieluisaa tuoreruokaa, josta voi leikata isoja tai pieniä paloja (esimerkissä omena, marjat ovat liian pieniä tähän!) sekä metallinen tuoreruokatikku.
Ensimmäisenä linnulle esitellään konsepti: tikku, jossa on lehtiä ja ruokaa. Ruoan tulee olla aluksi isosti näkyvillä ja houkuttelevaa, lehdet lähinnä koristeena, eivät vielä haitolla. Lehtien kokoa suurennetaan vähitellen, jotta lintu joutuu siirtelemään tai tuhoamaan niitä pois tieltä. Lehtiä voi myös laittaa ruokapalojen väliin vähitellen enemmän ja enemmän. Myös ruokapalojen kokoa pienennetään vähitellen ja niitä laitetaan vähemmän ja vähemmän. Viimeisimmässä on isot lehdet, joita on paljon, ja omenanpalaset sujahtivat sinne sekaan niin hyvin, etten kuvaustilanteessa itsekään löytänyt niistä kuin päällimmäisen! Loppuversiossa omenaa oli vain pieni siivu neljään palaan leikattuna. Vielä enemmän haastetta saa lisäämällä lehtiä niin paljon, että koko tikku on täynnä, ja tekemällä useamman tällaisen tikun linnun elinympäristöön.
Lehdet ovat hyvää virikettä, koska ne ovat ilmaisia ja luonnollisia. Ilmaisen virikkeen hyöty on siinä, että koko tikun voi tyhjentää illalla/seuraavana päivänä biojätteeseen, ilman ajatustakaan että rahaa on mennyt hukkaan. Tuoreruoalla täytettyjen virikkeiden kanssa on noudatettava aina hyvää hygieniaa! Myrkyttömät lehdet ovat myös linnulle turvallisia, vaikka se söisi niitä.
Lue lisää:
- Papukaijojen kupiton ruokinta
- Virikeruokailun aloittaminen: aloita helposta!
- Ruokavirikkeiden erilaista vaikeuttamista
Kommentit
Lähetä kommentti