Papukaijojen sanotaan rakastavan rutiineja. Herätys samaan aikaan, aamupala samaan aikaan, häkistä pois samaan aikaan, nukkumaan samaan aikaan... Rutiineissa on oma viehätyksensä, ja ne tuovat tukea ja turvaa sekä rakennetta arkeen.
Toisaalta, olen monessa eläinten käyttäytymistä koskevassa julkaisussa törmännyt siihen, että eläin on vaarassa tylsistyä, jos se pystyy helposti ennakoimaan, mitä päivän aikana tapahtuu. '
Mikä on siis oikea määrä rutiinia? Mikä on liikaa muutoksia ja täten stressaavaa, mikä taas liian paljon samaa ja tylsistyttävää?
Itse kokisin asian näin: rutiinit luovat raamit, ikään kuin sinulle annettaisi joka päivä samankokoinen tyhjä taulupohja, ja samat välineet, mutta maalaat joka päivälle silti erilaisen taulun. Otetaan esimerkkien kautta:
Lintu herää joka päivä samaan aikaan. Tämä luo turvaa ja lisäksi auttaa esim. hormonitasapainon ylläpidossa. Moni linnunomistaja huomaa linnussa stressaantumista tai ärsyyntymistä, jos sen nukkuma-ajan kanssa pelleillään. Tämä pohjaa myös luontoon: luonnossakaan pimeän ja valoisan ajat eivät muuttele yhtäkkisesti, vaan jos linnun luontaisilla asuinseuduilla muutosta edes tapahtuu, se tapahtuu hiljattain, vain minuuteilla ellei jopa vain sekunneilla päivässä. Ajastin auttaa valojen kanssa, eikä ihmisen tarvitse ajoittaa omaa herätystään aina linnun mukaan.
Lintu saa aamupalan suunnilleen samaan aikaan. Se saa turvaa siitä, että se voi ennakoida aamupalan saapumisen, muttei pääse tylsistymään, koska aamupala on joka aamu eri. Vaikka chopilla eli hienolla tuoresekoituksella ruokkiminen onkin näppärää ja tehokasta varsinkin isommalle parvelle, päivästä ellei jopa viikosta toiseen samalla chopilla ruokkiminen on yksi virkistävä vaihtelu pois linnun päivästä. Chopin päivittäistä yksipuolisuutta pystyy tasapainottamaan tarjoilemalla choppina esim. vain vihannekset ja lehtevät kasvikset, kun taas päivittäin vaihtelua toisi esim. helposti pilaantuvat hedelmät, marjat, pavut ja proteiinilisä.
Kaikkea ruokaa ei ole myöskään pakko laittaa kulhoon, vaan laittaa esille muulla tavalla. Tällöin lintu kyllä saa ruoan samoihin aikoihin aamulla, muttei pysty ennakoimaan, millaista ruokaa se saa, ja mihin paikkaan tarjoiltuna.
Aamupalansa jälkeen lintu on arkipäivänä luultavasti muutamia tunteja yksinään. Tähän rutiiniin tuovat vaihtelua viikonloput: ihmiset ovatkin enemmän kotona! Kesylle linnulle varsinkin tämä on positiivinen poikkeama rutiiniin.
Linnun kanssa puuhailut voi ajoittaa niin, että ne eivät välttämättä tapahdu joka päivä samaan aikaan, tai jos tapahtuvat (esim. töiden/koulun jälkeen), linnun kanssa puuhailtavat asiat eivät olisi aina samoja. Välillä voi askarrella leluja yhdessä linnun kanssa, kouluttaa jotain uusia juttuja tai kouluttaa jo opittuja paremmaksi, tutustuttaa lintua uusiin foraging-leluihin tai uusiin ruokatuttavuuksiin.
Itse pidän nisäkäs- ja lintulemmikeilläni muistisääntönä, että yrittäisin esitellä niille yhden uuden asian joka päivä. Se voi olla ihan simppeli, eläimelle turvallinen juttu, kuten papukaijalle lusikka, kynä tai pullonkorkki, tai hajuun luottavalle jyrsijälle vaikka tuoksuva mintun lehti, hikisissä käsissä rutattu vessapaperin palanen tai turvallisesta huonekasvista pudonnut kuiva lehti. Tähänkin epärutiinin saa, kun ei esittele tätä uutta asiaa aina samaan aikaan ja samalla tavalla: joskus sen voi laittaa eläimen ruokakuppiin, häkkiin tai häkin päälle, piilottaa löydettäväksi tai vaikkapa tarjoilla sen eläimen ollessa vapaana.
Eräs eläintenkouluttaja kertoi, että lisää linnulleen aina uuden lelun, kun joutuu laittamaan linnun häkkiinsä. Leluja on tietty oikeasti vain rajallinen määrä, mutta niitä myös poistetaan häkistä, ja muutaman päivän kaapissa ollut lelu on jälleen kiinnostava. Päivästä riippuen tämä voi siis tarkoittaa useampaa "uutta" lelua päivässä. Tähän lisäksi myös ruoan kautta virikkeellistäminen, niin lintu saa paljon uusia virikkeitä ja kokemuksia päivässä, mutta jälleen tuttujen raamien puitteissa!
Häkkiin meno ja iltaruoka taas yleensä onnistuvat parhaiten aina samaan aikaan, linnun oltua saman verran vapaana kuin yleensä. Tällöin lintu palaa häkkiin hyvin, syö, sulattelee ruokaansa ja alkaa unille. Jos lintu on ollut hyvin vähän aikaa vapaana, se ei välttämättä palaa rutiininomaisesti häkkiin. Häkkiinmeno kannattaa opettaa myös pyynnöstä, vaikka suurimmalla osalla häkkiin meno onnistuu rutiinin voimin, samaan aikaan ja iltapalan perässä. Tällöinkään lintu ei kuitenkaan voi aamupalan tavoin aavistaa, miten se tulee ruoan saamaan.
Ulkohäkki tarjoaa myös vaihtelua, jos lintu siitä pitää, sillä ulkona tapahtuu enemmän asioita kuin sisällä, joita lintu ei voi ennakoida: tuuleeko, paistaako aurinko, sataako, kuinka lämmin on (järkevyyden rajoissa), näkeekö se pupuja, oravia, muita lintuja, kissoja, koiria, ihmisiä jne.
Sen sijaan negatiivisia kokemuksia linnulle ei kannata varta vasten tuottaa. Jos lintu inhoaa matkustelua, ei sitä kannata ottaa mukaan vain kun on pakko. Jos lintu pelkää ulkona, se kannattaa totuttaa ulkoiluun pienemmin askelin ja huolellisemmin. Jos lintu arastelee vieraita, ei muita ihmisiä kannata sille tyrkyttää vain vaihtelun vuoksi, vaan totuttaa vieraisiinkin vähitellen ja positiivisin keinoin.
Osa rutiinien rikkoutumisesta on taas sellaista, johon linnun kannattaa tottua jo ihan pienestä pitäen, luovutusikäisestä poikasesta lähtien. Tällainen on esim. matkusteleva elämäntapa, jossa lintu kulkee mukana suurimman osan vuodesta alati vaihtuvissa maisemissa. Jos lintu tottuu tällaiseen nuorena, se on sille se rutiini. Sen sijaan vanhemmalle linnulle, joka on vain tottunut rauhalliseen kotielämään, alati matkusteleva elämäntapa saattaa olla niin vaiherikas, että se on jo stressaavaa.
Huomioi siis ennenkaikkea linnun hyvinvointi molempiin suuntiin! Lisää pieniä vaihteluita tuttuihin rutiineihin niin, ettei jokainen päivä ole sama ja täysin ennakoitavissa. Huomioi kuitenkin linnun tavat, tottumukset ja taitotaso, äläkä altista lemmikkiäsi liian haastaville olosuhteille liian nopeasti.
Toisaalta, olen monessa eläinten käyttäytymistä koskevassa julkaisussa törmännyt siihen, että eläin on vaarassa tylsistyä, jos se pystyy helposti ennakoimaan, mitä päivän aikana tapahtuu. '
Mikä on siis oikea määrä rutiinia? Mikä on liikaa muutoksia ja täten stressaavaa, mikä taas liian paljon samaa ja tylsistyttävää?
Itse kokisin asian näin: rutiinit luovat raamit, ikään kuin sinulle annettaisi joka päivä samankokoinen tyhjä taulupohja, ja samat välineet, mutta maalaat joka päivälle silti erilaisen taulun. Otetaan esimerkkien kautta:
 |
| Liian tarkat rutiinit voivat altistaa tylsistymiselle. |
Lintu herää joka päivä samaan aikaan. Tämä luo turvaa ja lisäksi auttaa esim. hormonitasapainon ylläpidossa. Moni linnunomistaja huomaa linnussa stressaantumista tai ärsyyntymistä, jos sen nukkuma-ajan kanssa pelleillään. Tämä pohjaa myös luontoon: luonnossakaan pimeän ja valoisan ajat eivät muuttele yhtäkkisesti, vaan jos linnun luontaisilla asuinseuduilla muutosta edes tapahtuu, se tapahtuu hiljattain, vain minuuteilla ellei jopa vain sekunneilla päivässä. Ajastin auttaa valojen kanssa, eikä ihmisen tarvitse ajoittaa omaa herätystään aina linnun mukaan.
Lintu saa aamupalan suunnilleen samaan aikaan. Se saa turvaa siitä, että se voi ennakoida aamupalan saapumisen, muttei pääse tylsistymään, koska aamupala on joka aamu eri. Vaikka chopilla eli hienolla tuoresekoituksella ruokkiminen onkin näppärää ja tehokasta varsinkin isommalle parvelle, päivästä ellei jopa viikosta toiseen samalla chopilla ruokkiminen on yksi virkistävä vaihtelu pois linnun päivästä. Chopin päivittäistä yksipuolisuutta pystyy tasapainottamaan tarjoilemalla choppina esim. vain vihannekset ja lehtevät kasvikset, kun taas päivittäin vaihtelua toisi esim. helposti pilaantuvat hedelmät, marjat, pavut ja proteiinilisä.
Kaikkea ruokaa ei ole myöskään pakko laittaa kulhoon, vaan laittaa esille muulla tavalla. Tällöin lintu kyllä saa ruoan samoihin aikoihin aamulla, muttei pysty ennakoimaan, millaista ruokaa se saa, ja mihin paikkaan tarjoiltuna.
Aamupalansa jälkeen lintu on arkipäivänä luultavasti muutamia tunteja yksinään. Tähän rutiiniin tuovat vaihtelua viikonloput: ihmiset ovatkin enemmän kotona! Kesylle linnulle varsinkin tämä on positiivinen poikkeama rutiiniin.
Linnun kanssa puuhailut voi ajoittaa niin, että ne eivät välttämättä tapahdu joka päivä samaan aikaan, tai jos tapahtuvat (esim. töiden/koulun jälkeen), linnun kanssa puuhailtavat asiat eivät olisi aina samoja. Välillä voi askarrella leluja yhdessä linnun kanssa, kouluttaa jotain uusia juttuja tai kouluttaa jo opittuja paremmaksi, tutustuttaa lintua uusiin foraging-leluihin tai uusiin ruokatuttavuuksiin.
 |
| Myös kylpy tuo vaihtelua: kylpy ei välttämättä toteudu aina samaan aikaan, eikä edes joka päivä. Kuva: Flickr.com / f/orme Pet Photography, CC BY-SA 2.0 |
Itse pidän nisäkäs- ja lintulemmikeilläni muistisääntönä, että yrittäisin esitellä niille yhden uuden asian joka päivä. Se voi olla ihan simppeli, eläimelle turvallinen juttu, kuten papukaijalle lusikka, kynä tai pullonkorkki, tai hajuun luottavalle jyrsijälle vaikka tuoksuva mintun lehti, hikisissä käsissä rutattu vessapaperin palanen tai turvallisesta huonekasvista pudonnut kuiva lehti. Tähänkin epärutiinin saa, kun ei esittele tätä uutta asiaa aina samaan aikaan ja samalla tavalla: joskus sen voi laittaa eläimen ruokakuppiin, häkkiin tai häkin päälle, piilottaa löydettäväksi tai vaikkapa tarjoilla sen eläimen ollessa vapaana.
Eräs eläintenkouluttaja kertoi, että lisää linnulleen aina uuden lelun, kun joutuu laittamaan linnun häkkiinsä. Leluja on tietty oikeasti vain rajallinen määrä, mutta niitä myös poistetaan häkistä, ja muutaman päivän kaapissa ollut lelu on jälleen kiinnostava. Päivästä riippuen tämä voi siis tarkoittaa useampaa "uutta" lelua päivässä. Tähän lisäksi myös ruoan kautta virikkeellistäminen, niin lintu saa paljon uusia virikkeitä ja kokemuksia päivässä, mutta jälleen tuttujen raamien puitteissa!
Häkkiin meno ja iltaruoka taas yleensä onnistuvat parhaiten aina samaan aikaan, linnun oltua saman verran vapaana kuin yleensä. Tällöin lintu palaa häkkiin hyvin, syö, sulattelee ruokaansa ja alkaa unille. Jos lintu on ollut hyvin vähän aikaa vapaana, se ei välttämättä palaa rutiininomaisesti häkkiin. Häkkiinmeno kannattaa opettaa myös pyynnöstä, vaikka suurimmalla osalla häkkiin meno onnistuu rutiinin voimin, samaan aikaan ja iltapalan perässä. Tällöinkään lintu ei kuitenkaan voi aamupalan tavoin aavistaa, miten se tulee ruoan saamaan.
 |
| Lintu palaa häkkiin helpommin, jos häkki on suuri ja viihtyisä. Utelias ja rohkea lintu tutkii mielellään päivittäin uusia leluja, ja palaa häkkiin myös syömään. Kuva: Flickr.com / Peter Békési, CC BY 2.0. |
Jos lintu tykkää vieraista, matkustelusta, vieraista paikoista jne. myös tällaiset kokemukset voi tarkoituksella ottaa osaksi sen arkea, jota se ei voi ennakoida. Ottaa siis lintu mahdollisuuksien mukaan myös matkaan kun käy vierasilla.
Ulkohäkki tarjoaa myös vaihtelua, jos lintu siitä pitää, sillä ulkona tapahtuu enemmän asioita kuin sisällä, joita lintu ei voi ennakoida: tuuleeko, paistaako aurinko, sataako, kuinka lämmin on (järkevyyden rajoissa), näkeekö se pupuja, oravia, muita lintuja, kissoja, koiria, ihmisiä jne.
Sen sijaan negatiivisia kokemuksia linnulle ei kannata varta vasten tuottaa. Jos lintu inhoaa matkustelua, ei sitä kannata ottaa mukaan vain kun on pakko. Jos lintu pelkää ulkona, se kannattaa totuttaa ulkoiluun pienemmin askelin ja huolellisemmin. Jos lintu arastelee vieraita, ei muita ihmisiä kannata sille tyrkyttää vain vaihtelun vuoksi, vaan totuttaa vieraisiinkin vähitellen ja positiivisin keinoin.
Osa rutiinien rikkoutumisesta on taas sellaista, johon linnun kannattaa tottua jo ihan pienestä pitäen, luovutusikäisestä poikasesta lähtien. Tällainen on esim. matkusteleva elämäntapa, jossa lintu kulkee mukana suurimman osan vuodesta alati vaihtuvissa maisemissa. Jos lintu tottuu tällaiseen nuorena, se on sille se rutiini. Sen sijaan vanhemmalle linnulle, joka on vain tottunut rauhalliseen kotielämään, alati matkusteleva elämäntapa saattaa olla niin vaiherikas, että se on jo stressaavaa.
Huomioi siis ennenkaikkea linnun hyvinvointi molempiin suuntiin! Lisää pieniä vaihteluita tuttuihin rutiineihin niin, ettei jokainen päivä ole sama ja täysin ennakoitavissa. Huomioi kuitenkin linnun tavat, tottumukset ja taitotaso, äläkä altista lemmikkiäsi liian haastaville olosuhteille liian nopeasti.
Kommentit
Lähetä kommentti