Huomioi pienet asiat, vältä isot ongelmat

Arki papukaijojen kanssa ei ole aina ruusuilla tanssimista. Hyvin monella lemmikkipapukaijalla esiintyy jonkinlaisia käytöshäiriöitä, terveysongelmia tai muita ongelmia arjessa, joita ilman elämä olisi sujuvampaa ja mukavampaa. Olen aiemmin kirjoittanut aiheen tiimoilta seuraavaa: 

Ongelmien ennaltaehkäisy: Kannattaako papukaijan kanssa varautua pahimpaan?: Käytösongelmien ennaltaehkäisy on käytännössä aina paljon helpompaa, kuin olemassa olevien ongelmien korjaaminen. Vaikka ongelmalintuja ei jokaisesta linnusta tule, on jokaisella linnulla siihen kuitenkin potentiaalia. 

Pienillä muutoksilla kohti parannuksia: Linnun elinympäristö on vankeudessa ihmisen sanelema. Pienillä muutoksilla esimerkiksi istuma-alustassa, hygieniassa tai virikkeissä voi olla suurempia vaikutuksia.

Ongelmakäytös: Korjaa syy, älä vain oiretta!: Oireen korjaus jättää ongelman korjauksen vajaaksi. Jos ongelmakäytöksen syytä ei korjata, ongelmaa ei pysty korjaamaan täysin ja / tai se pääsee toistumaan jatkuvasti. Tällöin ongelman korjaus muuttuu ihmisen ja linnun kissa-hiiri -leikiksi.

Ongelmiin kannattaa siis puuttua, kun niitä ei käytännössä edes vielä ole. Varsinkin tuoreen harrastajan voi olla kuitenkin hankala ennakoida tulevia ongelmia, koska kokonaisvaltainen kokemus papukaijoista ja lemmikkilinnuista on vielä niin kapea. Tällöin onkin hyödyllistä avata silmät oman arjen orastaville ongelmille. Ongelmiin kannattaa puuttua, kun ne ovat vielä mitättömän pieniä.

Osaa näistä on käsitelty jo edellisissä merkinnöissä, mutta onhan kertaus opintojen äiti! Tässä muutamia esimerkkejä tilanteista, joihin voi puuttua joko ennakoivasti tai kun omistaja huomaa ongelman ilmaantuvan. Missään tapauksessa tunnistettuja ongelmia ei kannata jättää huomiotta, jotta ne eivät pääse paisumaan!

Yksi oma lukuisista motoistani on, että linnulta ei kannata sietää mitään sellaista pientä, opittua ongelmakäytöstä, jota ei sietäisi myöskään isossa mittakaavassa. (Aiheeseen liittyen merkintä: Mitä linnulta ei ole pakko sietää?)

Esimerkkejä

Häkkiin meno: Monelle linnulle voi olla hankala mennä häkkiin, koska häkkiin meno tarkoittaa yksin jäämistä. Hankalan häkkiin palaamisen ennaltaehkäiseviä toimia ovat häkin tekeminen viihtyisäksi monin tavoin (häkin koko, korkeus, sisustus, valaistus, sijainti jne.), sekä linnun opettaminen positiiviseen häkkiin paluuseen jo ennen ensimmäistäkään ongelman hiventä, ensimmäisestä päivästä lähtien. Jos aiemmin ongelmitta häkkiin palannut lintu alkaa yhtään arastella häkkiin menoa, kannattaa ottaa jo isot keinot käyttöön koulutuksessa. Häkkiin paluuta välttelevä lintu saa monesti vakituisen häkkituomion, tai häkkiin palaaminen muuttuu stressaavaksi ajojahdiksi sekä ihmiselle että linnulle. Käyttämällä positiivisia koulutuskeinoja sekä ennaltaehkäisevästi sekä olemalla herkkä linnun käytöksen pienille muutoksille voidaan välttää suuret ongelmat häkkiin paluussa.

Kädelle nousu: Kädelle pyydetyllä linnulla tulisi olla aina suurempi motivaatio nousta kädelle, kuin olla nousematta. Jos lintua haluaa pyytää pois kielletystä paikasta, on usein motivaationa kivassa paikassa pysyttely, jolloin lintu voi paeta kättä tai purra sitä. Kivoista tai jopa neutraaleista paikoista kädelle tulossa tulisi siis aina olla jotain positiivista: huomiota, herkkuja tai rapsutteluja, mistä lintu sattuukaan pitämään. Jos aiemmin reippaasti kädelle noussut lintu nyt epäröi kädelle nousua, on tarpeen arvioida sekä linnun että ihmisen motiiveja: miksi lintu haluaa pysyä pois kädeltä, mutta myös sitä, miksi ihminen haluaa linnun kädelle. Jos linnun kanssa vuorovaikutetaan vain kun se ollaan laittamassa häkkiin eli sitä ollaan jättämässä yksin tuntikausiksi, tai se otetaan pois sille mieluisista paikoista, ei liene kummakaan, että lintu alkaa vältellä kädelle nousua. Omistajan tulisi olla herkkä linnun kehonkielelle ja pitää kädelle nousu aina positiivisena asiana.

Hieman pitkät kynnet: Ennen kuin kynnet ovat pitkät tai vaarallisen pitkät, ne ovat pakosta ensin vain hieman ylipitkät. Kynsien ylikasvua voi ennaltaehkäistä esimerkiksi riittävän hyvin orsin: eri paksuiset, eri kulmiin asetellut, kuorelliset luonnonorret sekä riittävä lentotila (ja lentämään kannustava ympäristö) niiden ympärillä on omiaan pitämään kynnet hyvässä mitassa. Hiekkapaperista tehdyt orsipaperit sen sijaan voi jättää ostamatta, niistä on usein enemmän haittaa kun hyötyä (hiekkapaperi saattaa hiertää myös jalkapohjaa kynsien lisäksi, ja lintu voi syödä/niellä hiekkaa liiaksi). Aina hyvä ympäristö ei riitä, vaan on käytettävä manuaalisia keinoja. Linnun kynsiä voi leikata lintuystävällisesti, kunhan lintu on niin kesy, että se voi malttaa keskittyä koulutukseen ihmisen läsnäollessa ja ottaa herkkuja kädestä tai lusikasta. Koulutusta vapaaehtoiseen kynsien hoitoon voi aloitella jo ennen mitään ongelmia, koska ongelmallisen pitkien kynsien kanssa voi olla jo kiirekin: varsinkin korkkiruuville kasvavat kynnet voivat takertua häkin pinnoihin tai leluihin ja aiheuttaa jopa jalan sijoiltaan menon. Monelle papukaijalle kynsien viilaus voi olla tarpeen omistajan kannalta: neulanterävät kynnet eivät ole kivan tuntoiset iholla, ja ne voivat jäädä kiinni tekstiileihin tai vaatteisiin. Viilaamalla toimitettu terävimmän kärjen poisto voi olla siis osa myös arkisia rutiineja, vaikka kynsillä ei olisikaan taipumusta kasvaa ylimittaiseksi. Katso lisää: Lemmikkilinnun kynsien hoito ja Vapaaehtoisuuteen perustuva papukaijan kynsien leikkaaminen. 

Hyvät istuma-alustat ovat tärkeitä, sillä linnut viettävät kaiken aikansa jaloillaan.

Hieman pitkä nokka: Toisin kuin kynsien kanssa, nokan ei tulisi ihmisen tehdä ylimääräistä ennaltaehkäisevää työtä. Ihmisen tekemä nokan liikakulutus (eli turha leikkaaminen tai hiominen) voi saada nokan kasvamaan luonnottomasti. Sen sijaan ylipitkää nokkaa ehkäistään sopivalla jyrsittävällä ja tekemisellä. Jos kuitenkin käy ilmi, että yksilöllä on jostain syystä taipumus nokan liikakasvuun, voi nokkaakin lyhentää ja hioa lintuystävällisin keinoin. Lintuihin erikoistuneen eläinlääkärin tulisi todeta tarve nokan hoidolle, jotta omistaja ei tee toiminnallaan hallaa! Suurin ongelma syntyy, jos linnun nokka kasvaa niin pitkäksi, että sen syöminen, juominen tai sukiminen estyy.

Aggressiivisuus: Jo ensimmäisiin aggressiivisuuden merkkeihin tulisi reagoida asian vaatimalla vakavuudella. Aggressiivisuus on varmasti yleisin syy lopettaa muutoin terve lintu. Aggressiivista käytöstä pystyy ennaltaehkäisemään ymmärtämällä lintua: käyttämällä lintulähtöisiä käsittely- ja koulutusmenetelmiä ja luomalla linnulle elinympäristö ja suhde ihmisiin, joka ei kannusta sitä hormonaalisuuteen. Joillain linnuilla voi näistä huolimatta olla taipumusta aggressiiviseen käyttäytymiseen, jolloin jo pienen ongelman edessä kannattaa tehdä toimintasuunnitelma, jolla ongelmia voidaan vähentää. Jo ennen ensimmäistä hyökkäystä tulee olla herkkä linnun kehonkielelle ja tarkkailla esimerkiksi kiihtymiseen ja jännittymiseen liittyviä merkkejä. Katso lisää: Papukaijan aggressiivisuus, Kaijuli.fi: Lemmikkilinnun käsittely ja Mitä välttää papukaijan käsittelyssä? 

Hormonaalisuus: Itse hormonaalisten papukaijojen kanssa eläneenä en voi pitää arkea kovin mukavana linnulle tai ihmisellekään. Hormonaalisuuden ennaltaehkäisy on tärkeää, mutta valitettavasti omistaja herää käytöksen pariin yleensä vasta kun se nähdään ongelmallisena. Huomoimalla arjessa ympäristön, sekä ihmisen että linnun käyttäytymisen, voi hormonaalisuuteen liittyvä ongelmia ehkäistä ja korjata, mielellään jo paljon ennen kuin hormonaalisuus muuttuu kenenkään kannalta ongelmaksi. Katso lisää: Kaijuli.fi: Lemmikkilinnun hormonaalisuus. 

Hormonaalisuuteen taipuvainen papukaija voi etsiä pesäpaikkoja vaikka sohvatyynyjen takaa.

Huonot alustat: Oma näkemykseni on, että jos jokin on arjessa pienestikään huonosti linnun hyvinvoinnin kannalta, tulisi siihen puuttua ja pyrkiä parantamaan tätä. Yksi tällainen asia on huonot alustat, joilla lintu voi oleilla. Jos lintu oleilee pitkiä aikoja esimerkiksi häkin päällä, huonoilla orsilla (liian sileillä tai ohuilla) tms., miksi tätä ei korjaisi? Hyvät orret pitävät jalkapohjat, kynnet ja jalkojen lihakset paremmassa kunnossa, huonoista istuma-alustoista ei sen sijaan hyödy kuin muutoksenhaluton omistaja. Huomioimalla pienet asiat, eli ne alustat, joilla lintu viettää aikaa, voidaan välttää ongelmia ylikasvaneiden kynsien parissa tai jopa välttää kivulias jalkapohjantulehdus.

Kielletyissä paikoissa oleskelu: Alunalkaenkin ympäristöstä, jossa lintu tulee olemaan asunnossa vapaana, kannattaa tehdä hyvään käytökseen kannustava, ja huonoa käytöstä minimoiva. Turha on kiusata lintua suurella määrällä kiellettyjä paikkoja, joista sitä oltaisi jatkuvasti häätämässä tai houkuttelemassa pois. Huomioimalla kohtuullisen pienet asiat asunnon sisustuksessa voi välttää ongelmia normaalissa arjessa. Tässäkin tapauksessa ongelmien ennaltaehkäisy on helpompaa kuin niiden korjaaminen: kiellettyjen paikkojen karsiminen ja/tai niiden tekeminen hankalaksi saavuttaa on helpompaa, kuin kissa-hiiri -leikki linnun ja omistajan kesken, jossa lintu keksii jatkuvasti uusia kiellettyjä paikkoja, omistajan juostessa perässä tukkimassa niitä. 

Lopuksi

Huomioimalla pienet asiat, voi välttää suurempia tai jopa ylitsepääsemättömäksi paisuvia ongelmia. Olemalla herkkä linnun käytöstä kohtaan ja huomioimalla ympäristön pienet asiat, voi pienillä muutoksilla tehdä suuren merkityksen linnun hyvinvointiin tässä hetkessä ja pitkälle tulevaisuuteen.